Ilta-Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli (klikk, klikk) Oslosta ja siitä kuinka siellä selviää turistinakin halvalla. Norjanhan sanotaan olevan kallis maa matkailijoille. Minä olen asunut täällä niin kauan, etten osaa oikein vertailla. Mutta kuten tuosta artikkelista selviää, niin rahankäyttöhän riippuu paljon siitä mihin rahansa laittaa.
Ystävättereni Suomesta on käynyt täällä pari kertaa ja hän on ollut yllättynyt hintatasosta, positiivisesti siis. Olemme syöneet ulkona ja olemme ostaneet ruokaa kaupasta. Suomessa on ehkä ravintolasyöminen halvempaa, mutta sekin riippuu paikoista. Kyllä minä täälläkin käyn ruokailemassa ulkona noin kerran viikossa. Ja kuten artikkelissa mainittiin, niin ruokajuomalla saa hintaa helposti alas- tai ylöspäin.
Artikkelissa ei mainittu julkisten liikennevälineiden vuorokausi- tai viikkolippuja, jotka ovat todella edullisia, jos haluaa tutustua kaupunkiin nopeammin kuin kävellen. Vuorokauden lippu maksaa vain 90 kruunua aikuiselta, lapsilta 45 kruunua. Seitsemän päivän lippu maksaa 240 kruunua aikuiselta, 120 kruunua lapsilta. Muista, että tällä lipulla pääset myös Oslon vuonon reittilaivoihin, jotka kuljettavat ihmisiä saarelta toiselle. Esimerkiksi Aker Bryggeltä pääsee näin helposti Bygdøylle, jossa on useita museoita. Joihinkin museoihin pääsee muuten ilmaiseksi sisään torstaisin.
Tässä (klikk, klikk) linkki ilmaisiin elämyksiin Oslossa. Mutta kuten artikkelin kirjoittaja Ilta-Sanomissa mainitsi, niin useimmiten se suurin rahanreikä matkoilla on ruoka. Joten suosittelen minäkin lämpimästi Oslon etnisiä ravintoloita. Ja välipaloja kannattaa ostaa kioskien sijaan tavallisesta ruokakaupasta. Niitäkin on Oslossa vähän joka nurkalla.
Joten tervetuloa Osloon! Minun yhteen suosikkikaupunkiini.
sunnuntai 19. maaliskuuta 2017
lauantai 18. maaliskuuta 2017
Sitten edellisen postauksen
Olen ollut huono bloggaaja, kun en ole aikoihin taas kirjoitellut. Mutta sain mukavan kommentin edelliseen postaukseen ja pitihän minun sitten alkaa miettimään mitä on tapahtunut sitten edellisen kerran kirjoitettuani tänne. Joten kiitos anonyymille!
Kävin verenluovutuksessa. Täällähän verta luovutettuaan saa aina valita jonkun palkinnon. Siellä on pyyhkeitä, laseja, kirjoja, astioita jne. Aikaisemmin oli monenlaisia Muumi-mukeja. Sitten oli aika, ettei mukeja enää ollut. Nyt oli taas yhtä mallia. Kotona huomasin, että tämmöinen minulla jo olikin. Niinpä muki matkusti Osloon vanhemman poikani kotiin, joka kerää Muumi-mukeja. Hänellä kun ei juuri tätä mukia ollutkaan.
Kalastaja-poikani kävi pienellä lomalla ja toi mukanaan tuoretta kalaa ja katkarapuja. Ne ovat harvinaista herkkua täällä sisämaassa. Niinpä saimmekin herkutella oikein kunnolla. Kuvassa kymmenen kiloinen ruijanpallas.
Hiihtolomalla käväisin pikaisesti Suomessa. Olin siellä vain kolme yötä ja aika meni nopeasti. City-marketista ostin tämän hauskan pikku Myy-kassin. Se on oikein superiloinen. Sillä on kiva kantaa vaikka polttopuita sisälle.
Suomessa kävin elokuvissa katsomassa Aki Kaurismäen "Toivon tuolla puolen" elokuvan. Se oli todella katsottavan arvoinen. Suosittelen. Aihe sivusi nykyistä työelämääni pakolaisten parissa. Siksikin elokuva oli hyvä. Olisin myös halunnut käydä katsomassa "Tom og Finland" elokuvan, mutta aika ei riittänyt kahteen elokuvailtaan. Joten piti tyytyä vaan kahvipussiin :D.
Suomessa oli aika paljon lunta. Enemmän kuin täällä meillä. Ja liukasta.
Tuliaisina Suomesta toin ruisleipää ja Aura-juustoa. Ihan ehdoton makuyhdistelmä. En tykkää mistään muusta sinihomejuustosta.
Loman jälkeen piti taas palata töihin. Tässä oltiin työkaverin kanssa lounaalla paikallisessa kahvilassa, kun odotimme bussia, jossa piti tulla pari uutta asukkia meidän kuntaan.
Ilmat ovat olleet vaihtelevat ja suurimmaksi osaksi aika lämpimät. Ja lunta on todellakin ihmeellisen vähän. Auraustraktori ei ole käynyt pihassani kuin ehkä viisi kertaa tänä talvena. Tavallisina talvina on lunta ollut tuon aidan ylimpään lautaan asti.
Tänään kävimme hiihtämässä Kvitfjellillä asti. No, kävimme siinä samalla tuttavia moikkaamassa heidän mökillään. Mökki on aivan laskettelurinteen vieressä. Mutta me kävimme vaan ihan tavallisella murtomaahiihtolenkillä.
Kävin verenluovutuksessa. Täällähän verta luovutettuaan saa aina valita jonkun palkinnon. Siellä on pyyhkeitä, laseja, kirjoja, astioita jne. Aikaisemmin oli monenlaisia Muumi-mukeja. Sitten oli aika, ettei mukeja enää ollut. Nyt oli taas yhtä mallia. Kotona huomasin, että tämmöinen minulla jo olikin. Niinpä muki matkusti Osloon vanhemman poikani kotiin, joka kerää Muumi-mukeja. Hänellä kun ei juuri tätä mukia ollutkaan.
Kalastaja-poikani kävi pienellä lomalla ja toi mukanaan tuoretta kalaa ja katkarapuja. Ne ovat harvinaista herkkua täällä sisämaassa. Niinpä saimmekin herkutella oikein kunnolla. Kuvassa kymmenen kiloinen ruijanpallas.
Hiihtolomalla käväisin pikaisesti Suomessa. Olin siellä vain kolme yötä ja aika meni nopeasti. City-marketista ostin tämän hauskan pikku Myy-kassin. Se on oikein superiloinen. Sillä on kiva kantaa vaikka polttopuita sisälle.
Suomessa kävin elokuvissa katsomassa Aki Kaurismäen "Toivon tuolla puolen" elokuvan. Se oli todella katsottavan arvoinen. Suosittelen. Aihe sivusi nykyistä työelämääni pakolaisten parissa. Siksikin elokuva oli hyvä. Olisin myös halunnut käydä katsomassa "Tom og Finland" elokuvan, mutta aika ei riittänyt kahteen elokuvailtaan. Joten piti tyytyä vaan kahvipussiin :D.
Suomessa oli aika paljon lunta. Enemmän kuin täällä meillä. Ja liukasta.
Tuliaisina Suomesta toin ruisleipää ja Aura-juustoa. Ihan ehdoton makuyhdistelmä. En tykkää mistään muusta sinihomejuustosta.
Loman jälkeen piti taas palata töihin. Tässä oltiin työkaverin kanssa lounaalla paikallisessa kahvilassa, kun odotimme bussia, jossa piti tulla pari uutta asukkia meidän kuntaan.
Ilmat ovat olleet vaihtelevat ja suurimmaksi osaksi aika lämpimät. Ja lunta on todellakin ihmeellisen vähän. Auraustraktori ei ole käynyt pihassani kuin ehkä viisi kertaa tänä talvena. Tavallisina talvina on lunta ollut tuon aidan ylimpään lautaan asti.
Tänään kävimme hiihtämässä Kvitfjellillä asti. No, kävimme siinä samalla tuttavia moikkaamassa heidän mökillään. Mökki on aivan laskettelurinteen vieressä. Mutta me kävimme vaan ihan tavallisella murtomaahiihtolenkillä.
sunnuntai 12. helmikuuta 2017
Taas hiihtämässä (ja mitkä maisemat!!!)
Tänä viikonloppuna olemme käyneet hiihtämässä molempina päivinä. Tässä meidän kunnassa on kymmeniä ja kymmeniä kilometrejä loistavia latuja hienoissa maisemissa, niin tunturissa kuin metsissäkin. Yhden talven aikana täytyy olla ladulla monta kertaa viikossa, jos meinaa kaikki ladut käydä läpi. Tästä minun pihasta lähtee latu noille pitemmille reiteille. Me tosin ajettiin autolla parin kilometrin päähän, ettei tarvitse ylämäkeä tuksuttaa aluksi montaa kilometriä.
Eilen hiihdimme kahdeksan kilometriä melkoisen tasaista latua ilman sen kummempia nousuja. Se sopi oikein hyvin talven toiseksi hiihtoreissuksi. Ladut oli juuri ajettu ja olimme ensimmäiset hiihtelijät. Ja ilmakin suosi. Aurinko alkaa jo lämmittämään päiväsaikaan, vaikka pakkasasteita on viidestä kahdeksaan.
Tänään kävimme melkein kilometrin korkeudessa. Sieltä olikin sitten sen mukaiset maisemat ihailla. Onneksi olemme jo alun pitäen 650 metrissä ja autolla ajoimme siis vielä vähän pitemmälle, niin nousua ei tullut kuin 200m. Ja sekin jaettuna neljälle kilometrille. Takaisintulo olikin sitten yhtä alamäkeä.
Huipulla tapasimme tuttaviakin.
Siellä näkyy seuraava huippu, joka voisi olla vaikka seuraavan hiihtoreissun kohde.
Näissä maisemissa ei ole kyllä mitään valittamista.
Pidätkö sinä hiihtämisestä?
keskiviikko 8. helmikuuta 2017
Oopperatanssiaiset
Olin viime viikonloppuna toista kertaa Oslon oopperatanssiaisissa. Se on kyllä maagisin juhla missä olen ikinä ollut. Uskomattomia asuja, suuri orkesteri soittamassa tanssimusiikkia, 750 iloista juhlijaa...
Valmistauduin iltaan kampaajallakäynnillä. Kaksi viikkoa sitten aika lyhyeksi leikatut hiukset kääntyivät kumminkin onneksi juhlakampaukseksi.
Ilta alkoi oopperakonsertilla yliopiston aulassa. Yleisö olisi voinut olla pukuineen ja maskeineen kuin suoraan teatterista. Oopperatanssiaiset on naamiaisjuhla.
Varsinaiselle tanssisalille käveli juhlaväki kulkueena läpi kaupungin. Tanssipaikka on kuin suoraan vanhoilta ajoilta.
Nyt täytyy sitten vaan valmistautua seuraavan vuoden juhlaan.
Jos juhla kiinnostaa, niin voit lukea siitä lisää täältä: operaballet.no
sunnuntai 22. tammikuuta 2017
Hiihtämässä
Tänä vuonna ajoivat taas hiihtoladun minun pihasta. Ovatkohan huolissaan, etten saa tarpeeksi liikuntaa :D. Pakkohan se oli käydä sitten kokeilemassa. Siitä pääsee suoraan pitemmille laduille. Täällä on huippu latuverkosto ja kymmeniä kilometrejä latuja ristiin rastiin. Mutta ensin täytyy hiihtää kaksi kilometriä. Ja minulle se kaksi kertaa kaksi kilometriä on näin hiihtokauden aluksi ihan sopivasti.
Heppakin nautti melkeinpä keväisestä auringonpaisteesta. Ikinä ole tammikuussa ollut näin lämmintä, eikä näin vähän lunta. Vaan kaipa sitä lunta vielä ehtii tulemaan.
lauantai 21. tammikuuta 2017
Kampaajalla
Minusta on vaikeaa mennä uudelle kampaajalle. Suomessa asuessa kävin vuosikymmenen samalla kampaajalla. Kävin hänellä monta kertaa vielä tännekin muutettua aina Suomessa käydessä. Täällä löysin sitten lopulta mieleiseni kampaajan, joka oli luottokampaajani vuosikausia. Kunnes hän sitten vuosi sitten muutti pois.
Vuoteen en käynyt kampaajalla. Vain syksyllä uskaltauduin Gdanskin reissulla ottamaan värin ja pienen leikkauksen. Tällä viikolla päätin, että nyt on tehtävä jotain tukalle, joka alkoi olla hapero latvoista. Minulla on aina ollut puolipitkät hiukset. Enkä halua lyhyitä hiuksia.
Varasin netissä eilen illalla ajan Lillehammeriin yhden hiussalonkiketjun kampaamoon. Ilman että kukaan tuttava olisi sitä suositellut. Kampaaja otti aikaa ja tutki tarkkaan hiukseni. Yhdessä suunnittelimme leikkauksen. Siitä tuli paljon lyhempi kuin minulla on ollut aikoihin mutta teimme suunnitelman pitemmäksi kasvatuksesta. Täytyy alkaa hoitamaan tätä päätä ja käydä säännöllisesti kampaajalla.
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
Uusi harrastus: vanhat salonkitanssit
Viime keväänä pääsin miesystäväni mukana tutustumaan lähemmin mm norjalaiseen kansantanssiharrastukseen. Sen seurauksena käyn nyt Lillehammerissa kerran viikossa tanssiharjoituksissa. Siellä tanssimme norjalaisia kansantansseja ja jonkin verran myös vanhoja salonkitansseja (tarkistin sanan Googlesta, täällä puhutaan historiallisista tansseista, Amerikassa taas English Country Dance). Hyvää treenausta niin kropalle kuin aivoillekin.
Olen kovin tykästynyt noihin salonkitansseihin. Musiikki on kaunista ja tanssit vaativat ajatustyötä. Ei niitä tansseja hetkessä opi, mutta vähitellen. Olemme käyneet myös Hamarissa erään toisen ryhmän harjoituksissa, sillä siellä harjoitellaan pelkästään salonkitansseja.
Viime viikonloppuna oli sitten ball eli tanssiaiset. Sinne pukeutuvat naiset pitkiin juhlamekkoihin ja miehet frakkiin. Ilta alkoi illallisella ja puheilla, jonka jälkeen orkesteri soitti koko illan tanssimusiikkia.
Tanssiharrastuksen myötä olen tutustunut moniin mukaviin ihmisiin. Kansantanssipiirit ovat täällä vanhenemaan päin ja uudet tulokkaat otetaan avosylin vastaan. Meidän tanssiryhmä muuten matkustaa Suomeen, Oulaisiin toukokuussa ja minä lähden sinne mukaan!
tiistai 10. tammikuuta 2017
Mehulinko ja päivän mehut
Sain joululahjaksi mehulingon. Ja sitä olen kyllä käyttänyt sitten jouluaaton jälkeen joka päivä. Päivän hedelmä- ja vihanneskiintiö tulee helposti täyteen mehuja juoden. Olen melkoisen ihastunut tähän uuteen keittiövälineeseeni.
Alussa kokeilin vaan semmoisia "turvallisia" sekoituksia kuin omenaa, appelsiinia, ananasta, porkkanaa. Mutta useimmiten lisäsin niihin inkivääriä ja sitruunaa vähän "potkua" antamaan. Sitten aloin lisäämään mehuihin sitä mitä kaapeista löytyi. Olen tehnyt pelkkien hedelmämehujen lisäksi sekoituksia vihannesten kanssa. Olen käyttänyt brokkolia, kurkkua, porkkanaa ja mauksi edelleen inkivääriä ja/tai sitruunaa.
Mehulinkoni on aika tehokas ja siihen voi laittaa esimerkiksi kokonaisen omenan. Porkkana surahtaa koneen läpi hetkessä. Koneen puhdistaminen sujuu minuutissa. Huuhtelen ja tarvittaessa pesen sen paremmin aina heti, kun menu on valmis. Muuten peseminen jää ja sitten se on ainakin työlästä. Hedelmäjäte on helppo tyhjentää.
Käytätkö sinä mehulinkoa ja minkälaisia sekoituksia sinä teet?
Alussa kokeilin vaan semmoisia "turvallisia" sekoituksia kuin omenaa, appelsiinia, ananasta, porkkanaa. Mutta useimmiten lisäsin niihin inkivääriä ja sitruunaa vähän "potkua" antamaan. Sitten aloin lisäämään mehuihin sitä mitä kaapeista löytyi. Olen tehnyt pelkkien hedelmämehujen lisäksi sekoituksia vihannesten kanssa. Olen käyttänyt brokkolia, kurkkua, porkkanaa ja mauksi edelleen inkivääriä ja/tai sitruunaa.
Mehulinkoni on aika tehokas ja siihen voi laittaa esimerkiksi kokonaisen omenan. Porkkana surahtaa koneen läpi hetkessä. Koneen puhdistaminen sujuu minuutissa. Huuhtelen ja tarvittaessa pesen sen paremmin aina heti, kun menu on valmis. Muuten peseminen jää ja sitten se on ainakin työlästä. Hedelmäjäte on helppo tyhjentää.
Käytätkö sinä mehulinkoa ja minkälaisia sekoituksia sinä teet?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)