sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Gjøvik Mjøsan rannalla

Kävimme tänään Gjøvikissä, jonne on meiltä noin tunnin ajomatka. Käyn siellä aina silloin tällöin milloin mistäkin syystä. Kiropraktikollani on siellä vastaanotto, siellä on sairaala (tosin yleensä käytän Lillehammerin palveluja) työn takia käytän asiakkaita Gjøvikissä poliisilla, väestörekisterissä, siellä on isompi ostari kuin Lillehammerissa jne. Mutta tunnen kaupunkia todella huonosti.

Tänään oli tyttärelläni, joka on mukana eräässä poliittisessa nuorisojärjestössä, koulutusta Gjøvikissä iltapäivällä. Koska sunnuntaina oli erityisen hankalaa päästä sinne meiltä bussilla (milloin ei olisi hankalaa...), niin jouduimme ajamaan hänet sinne autolla. Odotteluajan käytimme hyväksi ja kävelimme kilometritolkulla ja samalla pääsin tutustumaan kaupunkiin ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Kävelimme mm Mjøsan rannalla, venesatamassa. Siellä oli kahviloita ja baareja, joita en tiennyt olevankaan. Kesällä siellä varmaan kuhisee elämää. Ilma oli kaunis ja penkeillä istui nytkin ihmisiä, vaikka kaikki paikat eivät olleet vielä auki.


Mjøsan vesitilanne on huono ja kuten kuvasta näette, niin veneitä ei voi ainakaan vielä laskea vesille... Huono vesitilanne johtuu kuulemma kylmästä keväästä. Lumet vuorilla eivät ole vielä sulaneet. Ehkäpä tulevan viikon lämpimät nostavat vedenpintaa. Mjøsan vettä lasketaan kuivasta huolimatta pois, joten sekään ei tee tilannetta paremmaksi.


Tässä katoksessa "asuu" Mjøsan ylpeys Skibladner, joka on maailman vanhin edelleen käytössä oleva höyryllä toimiva siipirataslaiva. Kesällä sillä pääsee ajelemaan reittiä Hamariin, Moelviin ja Lillehammeriin. Siellä voi myös kuulemma järjestää juhlia, kuten häitä.


Tuolla se sisällä on, piippu vain näkyy. Kun vesi on näin alhaalla, niin ei laivakaan nouse tuon ylemmäs.


Tämmöinen kuva Mjøsan valkoisesta joutsenesta oli maalattu erään rakennuksen ulkoseinälle:


Kävimme myös juna-aseman puistossa, jossa on yksi viidestäkymmenestäkolmesta 22. heinäkuuta 2011- muistomerkistä Utøyan uhrien muistoksi. Jokainen paikkakunta, jossa on uhreja, sai tämän muistomerkin. Nimettömänä säilynyt lahjoittaja antoi rahat näihin taideteoksiin.


Muistomerkin vieressä on kukka-asetukset ja penkki hiljentymistä varten.


Gjøvikin juna-asena on 1900-luvun alusta. Hieno rakennus. Mutta junaliikenne on paljon huonompi kuin Lillehammerista, vanhat ja harvemmin kulkevat junat.


Kävelimme myös Gjøvik gård nimisessä paikassa, jossa on vanhoja rakennuksia ja iso puisto. Paikka on vanha tila (nykyisin keskellä kaupunkia). Siellä on kaikenlaisia tapahtumia erityisesti kesällä. Ja mukava pieni kahvila vanhassa talossa. Siellä kävimme vähän herkuttelemassa :).


Mukava kevätpäivä ulkoilmassa. Ja tyttökin oli tyytyväinen koulutukseensa, vaikka joutuikin istumaan monta tuntia sisällä.

Hyvää vapunaattoa muuten! Täällä sitä ei sen kummemmin taida juhlia muut kuin lukion kesällä lopettavat.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Norjaisia hintoja taas pitkästä aikaa

En olekaan aikoihin laittanut tänne näitä norjalaisia ruokahintoja. Pääsette vähän vertailemaan hintoja Suomeen. Yksi euro on tämän päivän kurssin mukaan noin 9,5 Norjan kruunua. Eli jos helposti haluatte nuo hinnat euroiksi, niin ajattelette, että kymmenen kruunua on noin euro.

Minulla on halpisketju Rema1000:n app puhelimessa, niinpä saan sinne nuo kauppakuitit suoraan kännykkään. Kätevää. Ja sitten sillä saa pieniä alennuksisa joistakin hinnoista. Niinpä olen ottanut muutamia kuvia suoraan kännykän kuiteista.



Tässä ensimmäisessä näette, että muovikassi maksaa kruunun verran eli 10 senttiä. Pensasmustikat olivat halpoja, niinpä ostin niitä kaksi rasiaa. Tuo kanasalaatti oli semmoinen valmissalaatti, jossa on mukana myös salaattikastike erillisessä pussissa.


Ruisleivän kaipuussa olen alkanut ostamaan Rema1000:in tanskalaistyyppiståa ruisleipää, joka on aika tuhtia tavaraa, mutta maistuu hyvältä. Hinta 40 kruunua eli nelisen euroa lähes kilon leivästä. Neljä isoa kalapihviä maksoi 49 kruunua eli melkein viisi euroa. Ne olivat tosi hyviä muuten. Tuo Grans taffel on semmoista halpisvissyä. Minulle tulee paha olo pelkän veden juomisesta, ainakin aamuisin, niinpä ostan aina vissyä.


Vehnäjauhot, kaksi kiloa, maksoi melkein kaksi kymppiä eli alle kaksi euroa. Maito ilman laktoosia maksaa enemmän kuin tavallinen maito eli noin kolme kymppiä eli vähän alle kolme euroa. Norwegia on juustoa ja kilo maksaa vähän alle 90 kruunua eli 9 euroa.


Puolen litran Pepsi Max maksaa kaksi kymppiä eli alle kaksi euroa. Pieni purkki pieniä tomaatteja noin kaksi euroa. Tomaatit ovat kyllä minusta törkeän kalliita. Wasan hapankorput ovat minusta edullisia, vain reilun euron paketti. Voi-oliiviöljylevite on aika uusi tuote ja maksaa 2,5 euroa.


Teen hinta on noussut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Rema1000 on tuonut yhden uuden sarjan erilaisia edullisempia teelaatuja pusseissa ja nykyinen suosikki on tuo Indian Chai. Monet muutkin kaupan omat tuotteet ovat usien edullisempia kuin merkkituotteet. Eikös se ole näin siellä Suomessakin?


Omenatuoremehua yli neljällä eurolla, tuoretta pastaa reilulla parilla eurolla, kevätsipulia 1,5 eurolla.


Yksi pitkä kurkku maksaa 1,5 euroa, fetajuusto reilut pari euroa, mansikat reilut puolitoista euroa.

Tämmöinen hintapläjäys tällä kertaa. Miltä ne nämä Norjan hinnat teistä tuntuvat? Minulla ei ole taas aaavistustakaan Suomen hinnoista...

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Mihin se kevät meni?

Täällä on satanut lunta jo kolme päivää ja tänä aamuna täällä näytti sitten tämmöiseltä...


Näinköhän pääsee edes autolla päätielle. Tai minä aina pääsen kyllä alas päätielle, mutta on sitten toinen asia pääsenkö takaisin. Tämä minun tie viettää vähän alaspäin nimittäin. No, onneksi minä ajelen edelleen nastarenkailla. Ja ainahan voi toivoa, että tieni auraavat eivät ole vielä ottaneet aurauskalustoa pois traktoreistaan.


Muutama päivä sitten oli lumet jo sulaneet paljon enemmän kuin tässä kuvassa. Peltokin oli aivan lumeton. Ja nyt on sitten talvi tullut takaisin pakkasineen. Tämä talvi on ollut vähäluminen ja aika leuto. Joten pitäähän sitä lunta vielä tulla näin huhtikuussakin sitten ilmeisesti.


Tänä pääsiäisenä ei ole tarvinnut nauttia liiasta auringonpaisteesta täällä meilläpäin, vaan aikaa on vietetty paljon sisällä. Varsinkin nämä viimeiset päivät. Ruokaa on laitettu ja syöty. Joka päivä. Tässä oli pizzaa jokaiseen makuun :).


Näin on sitten tämäkin reilu viikon loma saatu pian päätökseen. Toukokuussa on onneksi monta ylimääräistä vapaapäivää työviikkoja katkaisemassa ja kesäkuun lopulla alkaa jo kesälomakin. Tulisi vaan se kevät ja kesäkin ennen sitä.

torstai 13. huhtikuuta 2017

Uusi paras ystävä - aktiivisuusranneke

Sain syntymäpäivälahjaksi aktiivisuusrannekkeen. Olen käyttänyt sitä nyt muutaman päivän ja meistä on tullut jo erottamattomat kaverit. Aivan mahtava tapa seurata omaa liikkumistaan. Se innostaa myös liikkumaan enemmän, sillä ainakin minä haluan saavuttaa sovellutukseen asettamani tavoitteet.

Rannekkeeseen liittyy siis myös kännykän sovellutus, joka kertoo paljon enemmän rannekkeen keräämistä tiedoista. Sinne voi myös asettaa tavoitteita, kuten päivittäisen askelmäärän, muistutuksen liikkumisesta joka tunti, vedenjuonnin muistutuksen, pulssitietoja jne.

Ranneke on myös yhdistetty kännykkään siten, että se väräjää, kun kännykkään tulee viesti (viestin voi myös lukea rannekkeesta) tai jos siihen tulee puhelu.

Paljon on varmasti vielä juttuja, joita rannekkeeseen voi yhdistää, joten näin pääsiäisen aikaan on hyvä opetella käyttämään sitä maksimaalisesti.

Käytätkö sinä tämmöistä ranneketta?






keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Påskekos (pääsiäisiloa/onnea/nautiskelua...)

Norjalaiset ovat mestareita nauttimaan elämästä. Tuolle sanalle "kos" ei ole edes googlen kääntäjässä suomenkielistä vastinetta. Töissä on fredagskos perjantaisin, silloin tarjotaan kakkua tai muuta herkkua. Jouluna on julekos, silloin perheet viettävät yhteistä laatuaikaa. Samoin näin pääsiäisenä påskekos. Norjalaisessa työelämässä mainitaan kos-käsite usein. Töissä on myös viihdyttävä, että sitä arkea jaksaisi.

Mutta nyt ollaan siis sitten jo pääsiäisessä, norjalaisten kevään aloittavassa juhla-ajassa. Toukokuussahan on sitten 1. mai, 17. mai, Kristihimmelfartsdag ja pinse ja monta ylimääräistä vapaapäivää, jolloin voi koossailla oikein olan takaa.

Monilla on lomaa jo palmusunnuntaista alkaen toiseen pääsiäispäivään eli reilu viikko. Monet, todella monet matkustavat mökeille tunturiin. Hiihtämään ja laskettelemaan ja ulkoilemaan. Perheet usein yhdessä, lapset, lastenlapset ja ystävät. Pääsiäiseen kuuluu appelsiinit, Kvikk lunsj-suklaa, rikosromaanit ja pääsäismunat täynnä karkkia.

Me vietämme pääsiäisen rauhallisesti kotona. Maanantaina leikattiin Maikilta yksi hammas, joka ei suostu tulemaan esille omin neuvoin. Joten toipilaan kanssa menee aika täällä kotonakin. Luen Jo Nesbøn uusinta rikosromaania. Syömme appelsiineja. Ja tänään käymme kaupassa ostamassa pääsiäisherkkuja, kun seuraavan kerran pääsee kauppaan vasta lauantaina.


Oikein hyvää pääsiäistä teille kaikille!

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Kyytiä tossuille

Kevät tekee armottomasti tuloaan, vaikka talvi ei aina meinaa hellittää otettaan. Perjantai-iltanakin satoi lunta taivaan täydeltä. Mutta kun lämpöasteita on kumminkin päivällä lähemmäs kymmenen, niin ei nuo lumisateet enää lumimääriä lisää.


Tien varren aurapenkatkin ovat jo vajuneet ja nastarenkaat rapisevat kuivaan asfalttiin. Kiva on alkaa herättelemään kävelyharrastustakin.


Varsinkin kun viime vuonna hankkimani uudet lenkkaritkin sujahtivat mukavasti jalkaan. Ennen varvasleikkausta nämäkin kengät tekivät aika kipeää. Nyt tuntui kuin ei olisi jaloissa ollut kenkiä ollenkaan. 

 
Postilaatikkotelineen takana oleva puro on taas keväisen vuolas. Todellinen kevään merkki!

Hyvää alkanutta huhtikuuta! Kiitos kun kävit taas lukemassa.