lauantai 31. tammikuuta 2009

Etelaanko?

Viikon puhutuimmat

Taman viikon eniten otsikoissa olleet ovat prinsessanmies Ari Behn ja parantaja Snåsamannen.

Ari Behn on kunnostautunut arvostelemalla vahan keta hyvansa. Ruotsalainen naistenlehtikin jo ehti kirjoittamaan, etta taitaa olla avioliitossa kriisi ja eroa oltiin lehtien puolesta tekemassa.

Snåsamannen on ollut otsikoissa, koska terveysministerikin kertoi julkisesti saaneensa apua talta, erityisesti tana syksyna otsikoihin tulleelta, parantajamiehelta. Taisi olla, etta hanen miehelle soitettuaan, koliikkivauva lopetti huutamisen. Tasta nousi keskustelu, etta onko oikein, etta terveysministeri lahtee antamaan tuollaisia lausuntoja tuollaisesta epatieteellisesta parantamisesta.

Itsella ei ole henkilokohtaisia kokemuksia parantajista. Mutta tyokaveri kay joskus sellaisen luona ja saa apua kasivaivaansa.

Mutta muista vaihtoehtohoidoista minulla on kokemusta ja olen ollut erittain tyytyvainen. Kiropraktikko loysi syyn pitkaaikaiseen selkakipuiluuni. Sita tutkittiin usean laakarin voimin ja jouduin olemaan kauan sairaslomalla. Kipu loppui ensimmaiseen kiropraktikon kasittelyyn. Samoin sairasloma.

Taalla kiropraktikot saavat kirjoittaa sairaslomaa ja ovat muutenkin pitkan koulutuksen omaavia ammatti-ihmisia.

Taalla on myos varmaan joka kaupungissa vaihtoehtoisten hoitojen keskus. Niissa saa akupunktiota, erilaisia hierontoja, kirorpaktikon hoitoja jne.

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Marit Larsen

Jos jai nakematta Ahtisaaren kunniaksi jarjestetty Nobel-konsertti, jossa esiintyi kaikkien maailmantahtien joukossa nuori norjalainen laulajatar Marit Larsen, niin tassapa han sitten on:

Vuoden 2008 Spellemann

Suositusta norjalaisesta laulajasta tuli vuoden 2008 Spellemann eli hanet valittiin vuoden laulajaksi eilen illalla.


Kevatta ilmassa

Vai onko?


Taalla on, kuten ilmeisesti muuallakin karsitty aikamoisista lumimyrakoista.

tiistai 20. tammikuuta 2009

Emma Tallulah

Taman paivan Uutinen isolla u:lla taalla Norjassa oli tietenkin prinsessa Martha Louisen kolmannen tyttaren, Emma Tallulah'in kastetilaisuus Linnan kappelissa Oslossa. Siina taisi jaada Barack Obaman virkaanastuminen toiselle sijalle ainakin joissakin piireissa ;).

Eipahan minua taaskaan kutsuttu, vaikka olinkin jopa kuokkimassa Mette Maritin ja Haakonin haissa vuonna 2001 muutaman tuhannen muun kuokkavieraan kanssa. Siella seisoimme innokkaina Tuomiokirkon edessa katsoen tapahtumaa kirkon sisalta suurelta kankaalta. Kylla oli kuin olisi ollut hienompaakin vakea itsekin.

Ei, talla kertaa en saanut olla mukana edes Linnan ulkopuolella. Mutta olihan siella kappeli taynna paikallisia julkkiksia. Seitsemasta kummistakin oli vain kaksi kuninkaallisia: typykan tati Mette Marit seka Kreikan edelleen kuninkaalliseksi itseansa tituleeraavan kuninkaan vanhin tytar prinsessa Alexia. Muut kummit olivat lahinna vanhempien ystavapiirista. Ja siellahan julkkiksia riittaa. A-ha laulaja Morten Harket, kulttuuriministeri Trond Giske, laulajatahtonen Lene Marlin (joka kaveeraa nykyisin Kåre Conradin kanssa) jne.

Kuviakaan ei ole sitten minulla omasta takaa, mutta sopii kayda katsomassa taalta, jos asia kiinnostaa ;).

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Puhdasta ilmaa



Olimme tanaan ulkoilemassa metsassa. En ole koskaan, missaan nahnyt niin paljon kuusissa roikkuvia naavoja kuin taalla meilla. Joka kerran jaksan ihailla niita. Ja muistaa kuinka onnellisessa asemassa me taalla metsien keskella asuvat olemmekaan.

Piti ihan tarkistaa netista tama asia: naavat ovat nimittain merkki ilman puhtaudesta. Naavat ottavat ravintonsa ilmasta ja sateista, koska niilla ei ole juuria maassa. Kun ilma saastuu, niin kuolevat naavatkin.


lauantai 17. tammikuuta 2009

Talvea



Vaikka oikeastaan en talvesta oikeastaan pidakaan, niin siita huolimatta sattumien tuloksena tanne Norjaan asetuinkin. Ja viela kaiken lisaksi seudulle, jossa talvi on talvi lumineen ja pakkasineen. Talvi kestaa taalla aivan yhta kauan kuin syntymaseuduilla Suomessa. Asun sen verran korkealla, ettei lumettomasta talvesta taalla voi edes uneksia, vaikka muualla olisikin vahan lunta.

Meilla on mahtavat hiihtoverkostot. Kammenella on satoja kilometreja hyvin hoidettuja latuja. En ole mikaan himohiihtaja, mutta kayn muutaman kerran talvessa ihastelemassa kauniita maisemia. Siella ladunvarrella tapaa ainakin paasiaisen aikaan mokeillaan lomailevia kaupunkilaisia. Tassa kuva viimevuotiselta hiihtoretkelta:

perjantai 16. tammikuuta 2009

Norjankielesta

Tanne Norjaan muuttaessa on meilla suomalaisilla etua siita, etta meidan on taytynyt opiskella ruotsia. Minulla, joka olen myos aikoinani asunut Ruotsissa, on ruotsinkielen taidosta ehdottomasti ollut etua. Mutta ruotsinkieli ei ole norjaa, eika painvastoin. Esimerkiksi jotkut sanat tarkoittavat aivan jotakin muuta (rolig norjaksi on rauhallinen, ruotsiksi hauska). Sanojen lausuminen ja aksentti on aivan omanlaisensa molemmissa kielissa. Lisaksi norjalaiset murteet ovat oma lukunsa sinansa. Tanne keskelle maata muutettuani Oslosta, oli minulla todella vaikeata aluksi ymmartaa takalaista murretta. Oh ja puhumattakaan jostain Tronheimin alueen murteesta. Sehan on kuin aikuiset sossottaisivat lasten puhetta.

Minulle on vuosien mittaan kehittynyt oma norjankieleni - valitettavasti. Minulla on kuulemma jotain ihan omia sanoja, joita ei kylla kukaan muu kayta. Sanajarjestys menee valista aina ihan sikin sokin. Prepositioitten kayttaminen on yhta utopiaa. Minulla lentelee på/i/av jne milloin mitenkin. Siita huolimatta olen tyopaikan kokousten ainoa vapaaehtoinen ja toivottu poytakirjojen kirjoittaja(ehka niita ei kukaan lue enaa kokousten jalkeen...) ja kaytan tyossani koko ajan ja kaiken paivaa norjankielta ja tulen ilmeisesti hyvinkin ymmarretyksi. Tai sitten kukaan ei uskalla paljastaa, ettei ymmarra minua... Mutta sehan ei ole taas minun vikani. Mina ainakin kysyn ja pyydan toistamaan, jos en ymmarra jotakuta. Ainakin melkein aina...

torstai 15. tammikuuta 2009

Norjalainen koulu

Norjalainen koulu ei paljon Pisa-tutkimuksissa korkealle nouse. Siihen on taalla annettu kaikenlaisia selityksia alkaen siita, etta "muut maat huijaa" ja "taalla kun on niin paljon ulkomaalaisia" jne. Enpa tieda. Ero suomalaiseen kouluun, jonka mina vanhempana ja opettajan sijaisena olen huomannut, on opettajan auktoriteetin puute. Taalla myos jokainen uusi hallitus tuo mukanaan jotakin uutta, mita koululaitoksen taytyy kokeilla. Nain ei koskaan paasta tekemaan sita oikeata tyota loppuun asti.

Kouluun taalla mennaan kuusi vuotiaina. Aluksi oli kuulemma tarkoitus, etta ensimmainen luokka olisi enemman leikkia kuin koulunkayntia. Mutta nyt koulua kaydaan "veren maku suussa" jo eka luokalta alkaen.

Peruskoulua kaydaan 10 vuotta. Sen jalkeen haetaan lukioon, joka kestaa kolme vuotta. Siella voi valita erilaisia linjoja. Allmenfag on suomalaista lukiota vastaava linja, joka valmistaa hakemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin. Muut linjat ovat enemman ammatteihin valmistavia. Monet koulunkayntiin kyllastyneet valitsevat kayda lukiota kaksi vuotta ja menevat sen jalkeen oppisopimuskoulutukseen, joka kestaa kaksi vuotta. Sen paatteeksi suoritetaan ammattikoe.

Yliopistoihin haetaan vain papereilla. Aloituspaikkoja on ilmeisesti paljon, mutta moni keskeyttaa tai vaihtaa lukemaan jotakin muuta ensimmaisen vuoden jalkeen.

Lukiossa oppilaat voivat hakea "stipendia" eli opintorahaa. Kotoa poismuuttaneet saavat lisaksi asumisrahaa. Yliopistossa opiskelevat hakevat opintolainaa.

Omista lapsistani vanhin on yliopistossa. Keskimmainen lukiossa ja aloittaa oppisopimuksessa ensi syksyna. Nuorin on edelleen peruskoulussa.

Lapsiperheiden sosiaalietuuksia

Sairaan lapsen kanssa kotona tanaan ollessa mietin taas kerran, kuinka etuoikeutettuja me taalla Pohjoismaissa olemme. Tosin maksammehan me naista sosiaalieduistamme kylla paljon verojen muodossa, mutta siita huolimatta tama systeemi tuntuu hyvalta ja toimivalta. Tosin taallakin puhutaan koyhyydesta ja sosiaalisista eroista, mutta luulen erojen olevan suurempia joissakin muissa maissa. Vai onko nain?

Taalla Norjassa saa sairasta, alle 12 vuotiasta, lasta hoitaa kotona 10 paivaa vuodessa. Siis molemmat vanhemmat. Yksinhuoltaja saa siis 20 paivaa vuodessa. Muunlaiset saannokset ovat sitten, jos lapsi on vakavasti sairas.

Aitiyspaivarahaa maksetaan taytena 44 viikkoa tai 80% 54 viikkoa. Kuusi viikkoa on varattu isalle. Mutta kolme viikkoa ennen ja kuusi viikkoa synnytyksen jalkeen on varattu aidille. Tosin taalla ollaan kai lisaamassa tuota isan "pakollista" osuutta. Siita on ollut viime vuoden puolella kovasti keskustelua. Monet perheet haluaisivat loppukadessa valita itse kuinka paljon ajasta kukakin vanhempi kayttaa vauvan kanssa kotona olemiseen.

Kymmenen vuotta sitten oli vaikeaa saada paivakotipaikka lapsille ja paivakotimaksut olivat todella korkeat. Nyt on tilanne toinen. Hallitus on luvannut paivakotipaikan kaikille haluaville. Tosin lupaus on siirtynyt aina vuodella eteenpain. Viimeisin lupaus on kai taman vuoden loppuun mennessa. Paivakotimaksu on myos tullut paljon alaspain kymmenen vuoden aikaisista luvuista. Pari viimeista vuotta taalla on rakennettu uusia paivakoteja sinne sun tanne. Talla hetkella on valtava pula lastentarhanopettajita. Assistentteja=paivakotiapulaisia taitaa olla tarpeeksi. Mutta valitettavan monet heista ovat kouluttamattomia.

Yha useammat aidit taallakin ovat tulleet mukaan tyoelamaan. Tosin monet ovat edelleen osa-aikatyossa. Mutta asiat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttuneet kovin tassa aitien tyoasiassa.

lauantai 10. tammikuuta 2009

Mielenosoituksia ja mellakoita Oslossa

Oslossa on ollut torstaina ja tanaan lauantaina suuria Gazan tilanteeseen liittyvia mielenosoituksia.

Torstain mielenosoituksessa tilanne levisi ja siella alettiin heittamaan ainakin ilotulitusraketteja ja kauppojen ikkunoita sarettiin. Poliisi kaytti kyynelkaasua ja pidatti parikymmenta. Televisiossa naytettiin kauppiasta, joka oli saanut turvaan kauppansa kellariin joitakin lapsiperheita pahimmaksi ajaksi.

Sama on toistunut tanaan ja jatkuu edelleen. Mielenosoitusjoukkion lahestyessa Israelin suurlahetystoa, oli tilanne kiristynyt ja poliisi oli taas kayttanyt kyynelkaasua joukkojen hajoittamiseksi. Ikkunoita on taas saretty, ilotulitusraketteja kaytetty, kivia heitelty. Pidatettyja on tahan hetkeen mennessa ainakin sata. Tassa kuvia talta paivalta Oslon kaduilta.

Mukaan naihin mielenosoituksiin on ainakin halunnut, en tieda sitten saivatko lupaa, Blitz. Tassa tietoa tasta ryhmittymasta.

Hyvin ikavaa, etta tilanne on kehittynyt taalla tallaiseksi. Norjassa asuu hyvin paljon ulkomaalaistaustan omaavia ihmisia, myos palestiinalaisia. Varsinkin Oslossa. Kuvia katsellessa muistuu mieleen Koopenhaminan ja Ateenan opiskelijamellakat tassa lahimenneisyydessa. Toivottavasti tilanne ei kehity vakavammaksi.

perjantai 9. tammikuuta 2009

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Vuodenvaihteen uutisia

Tassa pieni uutiskatsaus norjalaisia kiinnostaneista asioista vuoden vaihtuessa:

Norjassa kiellettiin sellaiset ilotulitusraketit, joissa on ohjaustikku-styrepinne (siis en todellakaan tieda mita se on suomeksi...). Taman seurauksena tana vuonna silmavammojen maara vuodenvaihteen ilotulitusten vuoksi oli pienentynyt huomattavasti. Hyva asia.

Toinen vuodenvaihteen suurista uutisista oli se, etta seksin ostamisesta tuli uuden vuoden alkaessa Norjassa rikos. Oslohan on karsinyt viimeiset pari vuotta kaupungin paakadun kansoittaneista ilotytoista, joiden myyntikikat ovat olleet kovin paallekaypia. Televisiouutisissa naytettiin nyt autioita ilotyttokatuja. Mutta kerrottiin myos myynnin siirtyneen internettiin, jossa seuraa tarjoavien sivut ovat lisaantyneet huomattavasti vuodenvaihteessa. Tassa Ilta-Sanomien uutisointia asiasta.

Ulkomaitten uutisista on Gazan tilanne tietenkin puhuttavin. Uutta taalla on ollut nyt uutisointi molemmilta puolilta rajaa. Tama antanee objektiivisemman kuvan asioihin. Oslossa on ollut kaksi suurempaa mielenosoitusta asian tiimoilta.

Vuodenvaihde tuo mukanaan taas hintojen korotuksia. Maitotuotteitten hinnat nousevat ainakin. Saa nahda mihin suuntaan bensan hinta lahtee menemaan. Syksylla se maksoi lahes 14 NOK, vuodenvaihteessa hinta oli noin 9NOK. Eli alaspain ollaan menty roimasti.

Eras loppuvuotta puhuttanut asia oli tietenkin talous. Taalla pelataan tyottomyyden lisaantyvan. Tosin tanne astihan taalla on ollut enemman toita kuin tekijoita ja esimerkiksi rakennusalalle on tanne haettu tekijoita todella paljon Puolasta. Samoin terveydenhuoltoon on etsitty tyontekijoita ympari maailman. Mielenkiintoista nahda mihin suuntaan asiat kehittyvat.

torstai 1. tammikuuta 2009

Kotien lammitysta

Edellisen paivityksen kommenttilaatikosta sain ajatuksen tahan paivitykseen...

Taalla on ollut ainakin viikon verran todella kylmaa. Taloja lammitetaan sahkolla ja puulammityksella. Lisaksi jotkut kayttavat pellets-lammitysta tai kayttavat parafiinikamiinoja. Uusin villitys taalla on lampopumput (varmepumpe). Mitahan sekin lie suomeksi... Mutta sellainen motikka laitetaan seinaan ja siita puhaltaa tarvittaessa lamminta tai kylmaa ilmaa. Toimii sahkolla. Meidan naapurissa peruskorjattiin vanha talo ja sinne hankkivat vesipatterikeskuslammityksen. Sellainen on ainakin taallapain maata aikamoinen harvinaisuus. Puhumattakaan kaukolammosta.

Puulammitys on todella yleinen taalla. Mutta ongelmana on, ettei taalla kayteta minulle Suomesta tuttua varaavaa takka- tai uunisysteemia. Valista tuntuu, etta harakat ulkona saavat enemman lampoa kuin me. Ja puuta menee kuutiotolkulla. Heti kun tuli uunista loppuu, niin loppuu lampokin. Ja vuolukivi tekee vasta tuloaan taalla.

Sahkolla lammittaminen on kallista, koska sahkonhinta tuntuu aina olevan kova. Joskus siita syytetaan kuivuutta ja vesivarastojen pienuutta. Joskus taas vetta tuntuu olevan liikaa...

Pellets- ja parafiiniuuneista minulla ei ole kokemusta.

Joku rakentamisen ja lammittamisen ammattilainen voisi varmaan kertoa paremmin tasta lammityssysteemista taalla, minulla on vain tama oma kokemus ja vertaaminen suomalaiseen lammittamiseen. Aivan varmasti uusissa taloissa on jotain erilaisia kehittyneempia systeemeja. Mutta taalla missa mina asun, on puu- ja sahkolammitys kaikkein yleisinta.

Tallainen ikivanha kaunis korkea uuni on minulla keittionnurkassa. Silla lampiaa koko alakerta. Tosin lisana kaytan myos sahkopattereita. Mutta monesti aamuisin alakertaan tullessa pakkasilmalla, on vastassa REILUSTI alle kaksikymmenta astetta...

Taalla meilla on kylma

Taalla meillapain Norjaa loppui vanha vuosi pakkastunnelmissa (parikymmenta astetta) ja uusi vuosikin alkaa samalla tavalla. Tassa muutama kuva taalta meiltapain: