Norjalainen koulu ei paljon Pisa-tutkimuksissa korkealle nouse. Siihen on taalla annettu kaikenlaisia selityksia alkaen siita, etta "muut maat huijaa" ja "taalla kun on niin paljon ulkomaalaisia" jne. Enpa tieda. Ero suomalaiseen kouluun, jonka mina vanhempana ja opettajan sijaisena olen huomannut, on opettajan auktoriteetin puute. Taalla myos jokainen uusi hallitus tuo mukanaan jotakin uutta, mita koululaitoksen taytyy kokeilla. Nain ei koskaan paasta tekemaan sita oikeata tyota loppuun asti.
Kouluun taalla mennaan kuusi vuotiaina. Aluksi oli kuulemma tarkoitus, etta ensimmainen luokka olisi enemman leikkia kuin koulunkayntia. Mutta nyt koulua kaydaan "veren maku suussa" jo eka luokalta alkaen.
Peruskoulua kaydaan 10 vuotta. Sen jalkeen haetaan lukioon, joka kestaa kolme vuotta. Siella voi valita erilaisia linjoja. Allmenfag on suomalaista lukiota vastaava linja, joka valmistaa hakemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin. Muut linjat ovat enemman ammatteihin valmistavia. Monet koulunkayntiin kyllastyneet valitsevat kayda lukiota kaksi vuotta ja menevat sen jalkeen oppisopimuskoulutukseen, joka kestaa kaksi vuotta. Sen paatteeksi suoritetaan ammattikoe.
Yliopistoihin haetaan vain papereilla. Aloituspaikkoja on ilmeisesti paljon, mutta moni keskeyttaa tai vaihtaa lukemaan jotakin muuta ensimmaisen vuoden jalkeen.
Lukiossa oppilaat voivat hakea "stipendia" eli opintorahaa. Kotoa poismuuttaneet saavat lisaksi asumisrahaa. Yliopistossa opiskelevat hakevat opintolainaa.
Omista lapsistani vanhin on yliopistossa. Keskimmainen lukiossa ja aloittaa oppisopimuksessa ensi syksyna. Nuorin on edelleen peruskoulussa.
Onko yliopisto Norjassakin ilmainen kuten Suomessa?
VastaaPoistaYliopisto on ilmainen.
VastaaPoista