Autoilusta Norjassa jää varmaan monelle mieleen lähinnä tietullit ja pitkät tunnelit. Ja tietenkin mahtavat maisemat. Ja bensa-asemien pullat ja pølset (makkarat).
Tietullit (isolla kirjoitettuja tekstejä klikkaamalla saat esiin nettisivuja, jotka kertovat enemmän asioista)
On olemassa kahdenlaisia
tietulleja.
Pääteillä
tietullipaikan ohittaminen rekisteröityy automaattisesti (kamera kuvaa auton rekisterinumeron). Jos on hankkinut auton etuikkunaan semmoisen pienen
rekisteröintilaatikon, niin lasku tulee noin kolmen kuukauden kuluttua 10%:n alennuksella. Jos semmoista ei ole, niin lasku tulee ulkomaillekin muutaman kuukauden päästä reissusta. Jos haluaa
maksaa "etukäteen", niin voi rekisteröidä luottokorttinsa ja näin sitä laskutetaan jokaisesta tullin ohituksesta. Jos haluat tietää etukäteen kuinka paljon tietullit tulevat reissullasi maksamaan, niin voit käyttää
tietullilaskukonetta.
Sitten on nämä pikkuisten yksityisteitten tietullit. Turistina ei varmaan tule kauhean usein ajettua semmoisilla
(ovat useimmiten hiekkateitä). Mutta jos sattuu semmoinen matkan varrelle, niin kannattaa pitää mukanaan Norjan kruunuja kolikkoina. Joissakin paikoissa voi maksaa myös kännykällä. Tulli kannattaa todellakin maksaa, sillä maksamatta jättäminen ja kiinni jääminen aiheuttaa usein kymmenkertaisen maksun. Tien alussa on pieni katos, jonka sisällä on pusseja, joihin raha laitetaan. Pussiin täytyy kirjoittaa auton rekisterinumero ja ylin osa pussista otetaan maksun merkiksi autoon.
Lautat
Varsinkin tuonne länsirannikolle mennessä oli lauttayhteyksiä monessa paikassa. Kaikki lautat maksaa. Meille riitti, että olimme jonossa ja saimme siten paikan lauttaan. Saattaa olla, että joillakin reiteillä on tungosta, ainakin kesäsesongin aikaan.
Tässä sivu, joka kertoo lisää lautoista. Autossa ei tarvitse istua koko lauttamatkaa, vaan kannattaa käyttää hyväkseen mahdollisuus ihailla maisemia kannella tai lautan sisäosissa. Varsinkin, jos matka kestää pitempään.
Tunnelit
Monen vuoren läpi menee
tunneli. Näin pääsee nopeammin ja helpommin vuoren toiselle puolelle. Mutta näin jää myös ne kauniit maisemat näkemättä. Vanha tie jää useimmiten myös käyttöön niille, jotka eivät tunnelin läpi halua ajella. Mutta ne ovat usein huonokuntoisia. Pisin tunneli taitaa olla yli 24km pitkä.
Bensa-asemat
Bensa-asemat ovat yleisiä vessoja ja ruuanostopaikkoja. En ole koskaan käynyt tienvarsien pysähtymispaikkojen vessoissa, joten en tiedä minkä kuntoisia ne ovat. Mutta bensa-asemien vessat ovat yleisesti ottaen siistejä ja puhtaita. Tällä reissulla oli yhden pienen bensa-aseman vessan yhteydessä suihkukin.
Norjalaiset rakastavat pølsejä ja pullia. Saahan bensa-asemilta muutakin syömistä. Mutta kyllä noita pullia ja makkaroita varmaan myydään eniten. Hirveän huonosti on tarjontaa vegetaristeille... Niinpä joudun useimmiten valitsemaan pullan (rusinapullia, monenlaisia suklaapullia, kardemummalla tai ilman...). Parhaat pullat tulee kuulemma
Espalta, Shell asemalta Mjøsan varrella, joka myy yli miljoona pullaa vuodessa :). Joo, olen käynyt siellä monta kertaa ja kyllä, pullat ovat todella hyviä siellä(kin).
Liikenne yleensä
Norjassa on yleinen nopeusrajoitus 80km/h. Kameroita on vähän siellä sun täällä. Lisäksi poliisin nopeusvalvontoja sattuu aina vähän väliä. Kaikenlaisia kuskeja on täälläkin liikenteessä niinkuin muuallakin. Paikalliset maaseuduilla ajelevat usein aika railakkaasti, kun tiet tuntevat. Teiden kunto yleisesti ottaen on huono. Vaikka aina tuntuu olevan joku tie korjauksen alla. Mutta tietenkin päätiet ovat yleisesti ottaen ihan ok kunnossa. Minä tykkään henkilökohtaisesti ajelle pienempiä teitä maisemien vuoksi. Mutta kannattaa muistaa, että kesäaikaan lampaat ja lehmät laiduntavat monissa paikoissa vapaina eli kannattaa hidastaa, jos tien varrella on lammas- tai lehmämerkki. Kolareita sattuu usein. Ja kyllä, auto voi vaurioitua myös kolaroinnista lampaan kanssa. Ja jos kolaroi, niin AINA pitää ilmoittaa poliisille. Eläimiä ei saa jättää kitumaan tien varrelle.
Toivottavasti tämä valaisee jonkin verran tänne automatkailua suunnittelevia.