sunnuntai 30. elokuuta 2009

Norjan suomalaismetsat

Edellisen postauksen Kirlahin kommentista tuli mieleen monen norjalaisen suomalaistausta.

1600-luvulla muutti ita-suomalaisia ensin Ruotsiin ja sielta eteenpain Norjaan. Kongsvingerin lahella on Finnskogen eli suomalaismetsat. Sielta loytaa edelleenkin vanhoja suomalaisten rakentamia metsa-asumuksia.

Tasta voit lukea enemman suomalaisista Norjan metsissa.

Olen tavannut useita norjalaisia, jotka ovat kertoneet ikivanhoista suomalaisista taustoistaan. He kokevat olevansa jollakin tapaa sukulaisia meidan kanssamme.

Maihaugen


Olimme taas Lillehammerin tunnelmallisessa Maihaugenin ulkoilmamuseossa (jossa on myos todella hienot sisatilat). Siella on aina loppukesasta ja talvella lasten paivat. Kaikenlaista toimintaa onkimisesta puissa kiipeilemiseen ja puukon kayton opettelemisesta halling tanssiin + + +.



Maailman suurin Knerten (risu-ukko) paljastettiin tanaan. Lokakuussa on Knerten-lastenelokuvan ensi-ilta.


Paikka on taynna vanhoja rakennuksia Gudbrandsdalenista.


Tapasimme kuopuksen tadin koirineen ja miehineen alueella. Kuvassa Dennis.


Eli tanaan emme kayneetkaan vaeltamassa vuorilla, vaan ulkoilmamuseossa. Kylla siellakin tuli kaveltya!

lauantai 29. elokuuta 2009

Norjalaista musiikkia: Paperboys

Norjalainen hiphop-duo Paperboys on neljan vuoden tauon jalkeen tehnyt taas levyn.

Tassa taman kesan suosikkibiisi "Lonesome traveler" Kuorokilpailusta viime talvelta. En laita tahan virallista videota, kun se on mielestani viikatemiehineen aivan kauhea.

perjantai 28. elokuuta 2009

Onneksi on perjantai !


Kun kymmenen vuotta sitten muutin tanne Norjaan, olin aika vasynyt tyohoni Suomessa. Mutta tulin tekemaan samaa tyota taalla, tosin en koko talon johtajana, vaan osaston johtajana eli lastentarhanopettajana. Nautin silloin alussa tyostani, koska mielestani se oli lastenleikkia verrattuna tyohoni Suomessa. Tyo ei rasittanut ollenkaan ja jaksoin tyon lisaksi elaa muutenkin.

Kun tanaan perjantaina tulin kotiin toista tehtyani 45 tuntia toita tyopaikalla ja lisaksi muutaman tunnin suunnittelutoita kotona, ajattelin, etta onkohan tassa taas mitaan jarkea...

Toimintakauden alku on aina kiireinen ja tyontayteinen taalla. Pidan kylla tyostani. Ja olen kunnianhimoinen ja haluan tehda tyoni hyvin.

MUTTA ... olen ennenkin kokenut sen kantapaan kautta, ettei ihminen ole kone ja on vaarallista vetaa kehoa liian tiukalle.

Pitaisi osata jarrutella nyt.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Taas vaeltamassa

Olimme taas vaeltamassa ja nyt on huippulistalla meilla Skartlitoppen. En tieda kuinka korkea se on, mutta olimme kumminkin puuttomalla alueella siellakin. Nelja tuntia kavelimme kuopuksen kanssa ja tulimme pois toiselta puolelta vuorta. Sielta isanta haki meidat autolla. Han laittoi metsasatysmajaansa kuntoon kuukauden paasta alkavaa metsastysta varten silla aikaa kun me emannat olimme kavelemassa.

Tuolla korkeammalla ovat jo koivut alkaneet saada muutamia keltaisia lehtia.


Tallaisia merkkeja seuraten osasimme mekin reitin, vaikka en ole tuolla koskaan aikaisemmin kaynytkaan.

Matkalla naimme kaikenlaisia kauniita luonnon taideteoksia.





Tuonne ylos olisi paastava valloittamaan huippu. Viimeiset metrit menevat kiitaen.



Huipulla! Sielta oli siis mahtavat maisemat. Ja kaikki tama meilta linnuntieta vain kilometrin paassa.


lauantai 22. elokuuta 2009

Pilvessa

Laakson toisella puolella olivat tana aamuna vahan pilvessa...



keskiviikko 19. elokuuta 2009

Elaman yllatyksellisyys

Kolleega naapuritalosta on ollut mielessani taman paivaa.

Hanet lahetettiin perjantaina sairaalaan lisatutkimuksiin suoraan oman laakarin vastaanotolta. Meni kaymaan laakarissa jalan puutumisen vuoksi... Maanataina otettiin magneettirøntgen ja tiistaina selkaydinpunktio. Epailevat ms-tautia. Tuomio on tullut tanaan. - Minun ikaiseni nainen. Himourheilija.

Koskaan ei tieda mita huominen tuo tullessaan. Ja nain onkin parempi, muutenhan ei voisi elaa ollenkaan vaan huolehtisi vaan huomisesta. Mutta kuinka muistaisi sen, etta pitaisi elaa tata paivaa ja ajatella, kuinka saisi tasta hetkesta sen parhaan. Mina usein huolehdin tulevasta. Ja menneitakin murehdin. Monesti unohtuu tama hetki ja ajattelee, etta huomenna teen sen ja sen jutun.

Etta tammoista mietiskelen nain paivan paatteeksi.

tiistai 18. elokuuta 2009

Aurinko paistaa ja vetta sattaa...

... taitaa tulla kesa???








maanantai 17. elokuuta 2009

Rambo

Poika on kasvanut isoksi kesan aikana. Alkukesan lintujen perassa juokseminen teki Rambosta laihan, mutta nyt siita on tullut entinen paksukainen.

lauantai 15. elokuuta 2009

Øyerissa

Olimme tanaan taas Øyerissa. Siella on paljon aktiviteetteja lapsille. Olen jo aikaisemmin kertonut Hunderfossenin perhepuistosta ja Lilleputthammerista.

Tanaan kavimme sesongin lopettajaisissa Lasten maatilalla (Barnas gård).

Pihalla kuljeskeli kaikenlaisia hanhia, kanoja ja ankkoja ihan vapaasti ja niita sai syottaa leivanpaloilla.


Paikka sijaitsi rinteessa mahtavalla paikalla, josta oli aivan uskomattomat nakoalat Lågen-joelle.



Tassa taas hanhi lahikuvassa :).


Siella oli myos muutama laama ja alpakka. Laamoja voisi kayttaa lampaitten "suojelijana" laitumella kuulemma. Isantahan innostui niin, etta alkoi suunnittelemaan laaman ostoa...


Tassa toinen maisemakuva.


Olemme tana kesana kayneet kylla tarkastamassa monet puistot ja pihat. Kaikki ovat olleet omanlaisiaan ja persoonallisia. Kaikissa on ollut jotain mista olemme pitaneet.

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Eilisia kuvia

Kuopus kerasi nelja litraa puolikypsia punaisia viinimarjoja ja niista tehtiin sitten punaherukkahyyteloa. Nam, tasta purkista maisteltiin ;).
Verannan herneet ovat alkaneet lopultakin kukkimaan ja pienen pienia herneenpalkojakin olemme jo maistelleet.


Kavin aukiolta katsomassa villivaapukoita, mutta kovin huonosti oli siella marjoja. Mutta loysin nama ihanat lilat kanervat kukkimassa.

Heinat saatiin pakattua eilen. Taksi paivaksi oli luvattu sadetta, joten kiirehdimme pakkausta yhdessa paivalla. Viela kahdeltatoista yolla pakkaajapoika teki tyotaan. Nyt on pyoropaaleja noin viidellekymmenelle lampaalle talveksi. Mutta heinaa tehdaan viela parin kolmen viikon paasta uudestaan vuokrapelloilla. Sitten alamme paasta maaliin taman vuoden sadon kanssa.

perjantai 7. elokuuta 2009

Kuvia eilisiltana kotipihalta

Illat pimenevat. Yolla on jo pimeaa. Tai ainakin melkein. Tassa iltapilvia.

Taalla on ihanan rauhallista. Silma lepaa, kun saa katsella kaaaauas.

Lopultakin sade loppui ainakin muutamaksi paivaksi ja omastakin pellosta paastiin kaatamaan heina.

Punainen viinimarja alkaa saada kauniin punaisen varinsa, mutta odotan poimimista viela ainakin pari viikkoa. Jos en sitten keraa vahan tehdakseni viinimarjahyyteloa.


torstai 6. elokuuta 2009

Lasten kaappaukset

Pari viimeista viikkoa on norjalaisia puhuttanut lasten kaappausasia. Kyseessa on siis lapset, jotka jompi kumpi vanhemmista on kaapannut mukaansa useimmiten kotimaahansa.

Asia nousi taas kerran otsikoihin, kun norjalaisen naisen kaksi lasta palasivat Norjaan oltuaan muutaman vuoden Marokossa isansa luona. Asiasta on tullut jopa kahden maan valinen selkkaus, koska isa vaittaa, etta Norjan suurlahetysto Marokossa oli mukana saamassa lapsia pois maasta. Isa on julkisuuden henkilo Marokossa, silla han on entinen juoksun olympiavoittaja.

Tassa on samankaltaisuuksia pienen Anton pojan tapaukseen siella Suomessa.

Naista lasten kaappausasioista oli talla viikolla myos dokumentti televisiossa. Siina mainittiin esimerkiksi se, etta ongelmana usein on lakien kiemurat: Norjassa annettu lainpaatos lasten huoltajuudesta ei pade toisessa maassa. Eika myoskaan muualla annettu paatos pade Norjassa.

Kansainvalisyyden lisaantyessa ovat myos kaappaustapaukset lisaantyneet. Talla hetkella Norjassa lahes 250 lasta, jotka jompi kumpi vanhemmista on kaapannut ilman toisen vanhemman lupaa.

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Ekat

Tassa naita sitten olisi.

Keitin kilon verran lakkahilloa asken. Pikkuhetken verran olin suolla, kun olimme lampaita katsomassa. Raakoja oli vaikka kuinka paljon.

Kuvia vaellukselta


Oikeakin kamera oli mukana reissussa. Sain vasta nyt kuvat koneelle.

Tassa mennaan vuoripuron yli. Paljon on satanut ja paljon on vetta puroissa.


Tuonne ylos olisi paastava. Olimme jo lahella maalia. Pahin nousu edessa.


Huipulla!



Vaeltamassa


Olimme eilen vaeltamassa vuorilla. Liikumme kylla aika paljon luonnossa, lahinna lampaitten perassa. Mutta tallainen varsinainen vaeltaminen on jaanyt meilla vahiin.

Taalla monet "keraavat" huippuja eli kayvat vaeltamassa aina jonnekin huipulle. Meilla oli talla kertaa kohteena Torpevassfjellet ja sen 1016 metria merenpinnan ylapuolella oleva huippu.

Matkaa kertyi noin 6km suuntaansa. Menomatka oli tietenkin nousua. Loppuvaiheessa melkein pystysuoraa sellaista. Valista tuntui, etta onkohan tama meno sen arvoista, etta viitsii lauantaipaivaansa tahan kayttaa. Mutta maisemat perilla olivatkin sitten sanoinkuvaamattoman mahtavat.

Paluumatkalla kuopus otti virvelilla pari ørrettia (purotaimen?) vuoripurosta. Paivallinen oli pelastettu ;).

Illalla jo suunnittelimme seuraavaa huipun valloittamista. Tallaiseen reippailuun voisi vaikka tottua.