Tänä viikonloppuna olemme käyneet hiihtämässä molempina päivinä. Tässä meidän kunnassa on kymmeniä ja kymmeniä kilometrejä loistavia latuja hienoissa maisemissa, niin tunturissa kuin metsissäkin. Yhden talven aikana täytyy olla ladulla monta kertaa viikossa, jos meinaa kaikki ladut käydä läpi. Tästä minun pihasta lähtee latu noille pitemmille reiteille. Me tosin ajettiin autolla parin kilometrin päähän, ettei tarvitse ylämäkeä tuksuttaa aluksi montaa kilometriä.
Eilen hiihdimme kahdeksan kilometriä melkoisen tasaista latua ilman sen kummempia nousuja. Se sopi oikein hyvin talven toiseksi hiihtoreissuksi. Ladut oli juuri ajettu ja olimme ensimmäiset hiihtelijät. Ja ilmakin suosi. Aurinko alkaa jo lämmittämään päiväsaikaan, vaikka pakkasasteita on viidestä kahdeksaan.
Tänään kävimme melkein kilometrin korkeudessa. Sieltä olikin sitten sen mukaiset maisemat ihailla. Onneksi olemme jo alun pitäen 650 metrissä ja autolla ajoimme siis vielä vähän pitemmälle, niin nousua ei tullut kuin 200m. Ja sekin jaettuna neljälle kilometrille. Takaisintulo olikin sitten yhtä alamäkeä.
Huipulla tapasimme tuttaviakin.
Siellä näkyy seuraava huippu, joka voisi olla vaikka seuraavan hiihtoreissun kohde.
Näissä maisemissa ei ole kyllä mitään valittamista.
Pidätkö sinä hiihtämisestä?
