Lesken elämää

Elämä muuttuu aika dramattisesti, kun puoliso kuolee. Ehkä suurin ero entiseen on se, että vastuu kaikesta jää yhdelle.

Alussa oli tietysti hautajaisten järjestely. Se vei paljon aikaa ja voimia. Ja ennenkaikkea rahaa. En todellakaan tiennyt, että hautajaiset maksavat niin hirveän paljon. Lisäksi tulee keväällä hautakiven maksaminen. Ja niitäkin on monen hintaisia. Mutta yleensä ottaen maksavat todella paljon nekin.

Kevättä ilmassa tulppaanien myötä.

Tuossa vaiheessa olikin sitten hyvä alkaa tarkistelemaan minkälaisia vakuutuksia oli olemassa. Täällä Norjassa on monella ryhmävakuutuksia ammattiliittojen ja työpaikkojen kautta. Niistä saattaa saada jonkinlaisia korvauksia, jotka ovatkin sitten kullanarvoisia siinä alkuvaiheessa.

Nav eli täkäläinen Kela on ollut minulle ainakin tarpeellinen auttajaosapuoli monella tapaa. Ja sieltähän pitää hakea kaikenmaailman avustukset, joita on leskille ja alaikäisille lapsille.

Aurinko näyttäytyi vähän aikaa tänäänkin.

Norjassa ei ole varsinaista perunkirjoitusta tietyn ammattihenkilön kanssa (kuten luulen Suomessa edelleen olevan). Mutta papereita lähetellään sinne sun tänne ja perinnönjaosta selvitään ilman lakimiehiäkin.

Horg lill lähettää terveisiä!

Kesä ja syksy meni minullakin kaikenlaisia virallisia asioita hoidellessa. Silloin oli hyvä, että olin sairaslomalla. Vaikka töistä olisi ollut pitkä kesälomakin. Alkusyksyn olin töissä osa-aikaisesti, osaksi edelleen sairaslomalla. Sain hoideltua asioita hyvin. Mutta minun tilanteessani oli tärkeää ja tervettä tulla takaisin työelämään mahdollisimman nopeasti. Lisäksi sain tarjouksen aloittaa oman 70% viran lisäksi 30% virassa. Niinpä aloitin lokakuussa tekemään töitä kokoaikaisesti. Ja en ole hetkeäkään sitä katunut. Minulle työn tekeminen on terapiaa. Viihdyn työssäni/työpaikallani loistavasti.

Tammikuun alussa maisema työpaikan ikkunasta.

Virallisten asioitten hoitamiseen menee kuulemma suurinpiirtein vuosi. Eli olen jo päässyt pitkälle. Apuna on nyt veroasioissa kirjanpitäjä, jonka kanssa pitää tehdä yhteistyötä tämä alkuvuosi.

Tässä vaiheessa ovat ihmiset alkaneet olemaan "huolestuneita" siitä kuinka pärjäilen yksinään. Minulla on aika laaja tukiverkosto täällä ympärilläni. Saan apua kaikenmaailman ammattimiehiltä, koska niitä on joka lähtöön tuttava/ystäväpiirissäni. Viihdyn hyvin yksinään. Ja onhan minulla teini-ikäinen tässä kotona, jonka tekemisiä on hyvä seurata. Niinpä jatkan elämääni näin. Mutta tuo ympäristön huolenpito on vähän huvittavaa ja hellyttävää :).

Welcome to winter wonderland!

Maailman huonoin bloggaaja

Minusta on sitten varmaan tullut maailman huonoin bloggaaja, kun saan postattua tänne näin harvoin. Lukijatkin katoavat. Vaan täällä ei oikeastaan ikinä tapahdu mitään kertomisen arvoista. Talvikin on. Jos ei ole pakkasta, niin sataa lunta. Eikä päiväkään ole vielä kunnolla pidentynyt. Nytkin tulee lunta taivaan täydeltä. Tullut koko aamun.

Vuoden ensimmäinen työviikko meni nopeasti. Tekemistä oli riittavästi kahden lomaviikon jälkeen. Ja lisäksi työkavereita oli sairaana, niin töitähän riitti. Joten kun perjantaiaamu valkeni, niin oli oikeastaan ihan mukavaa ajatella, että edessä on viikonloppu ja vapaata.

Töissä puhuttiin, että milloin kukakin raivaa joulun pois kotonaan. Joku 13. päivänä aatosta. Joku 20. päivänä. Minä pistin kuusen ja ne muutamat muut koristeet pois ja vaihdoin tyynyt ja liinat uudenvuodenpäivän aamuna. Voi sitä ihanaa raikkauden tuntua, mika kotiin tuli vaaleitten sävyjen myötä!

Nyt on sitten kuusi työviikkoa edessä ennenkuin on seuraavat vapaat eli talviloma. Ennen sitä pitää varmaan tehdä paljon lumitöitä. Huh.

Vuosi loppuu ja uusi alkaa

Huomennako jo vuoden viimeinen päivä? Aivan uskomatonta.

Nämä joulun päivät ovat suurimmaksi osaksi menneet sohvalla lukien ja telkkaria katsoen. Pakkasia on pitänyt. Onneksi vedet eivät ole jäätyneet. No, eipä se nyt niin kamalan kylmää ole ollut, kun pysyi alle parissakymmenessä. Kieltäydyttiin parista illalliskutsusta. Eihän ole pakko mennä kylään, kun ei yhtään huvita, eihän? Autokin käynnistyi seistyään kolme päivää yhteen menoon. Joten selvittiin. Ihan hyvin.

Tänään onkin lämpötila sitten jo nollassa ja hepokin saa olla ulkona koko päivän. Varmaan mukavaa, kun ulkoilut olivat vain muutaman tunnin pituisia kylmimmillään. Ei kai sillä kylmä olisi ollut, kun paksu talvikarva lämmittää. Mutta kun kerran halusi lähteä talliin, niin miksi ei.

Tässä muutama kuva meidän joulusta:

Dennis vahti lahjoja kylässä aattona.

Eilen sitten jo piti uskaltautua alennusmyynteihin. Huh, kyllä siellä oli porukkaa... Mutta ostin itselleni puoleen hintaan ulkoilutakin. Olin sitä jo hypistellyt ennen joulua. Ja ulkoilukengät lumessa tarpomiseen. Sellaiset pitkävartiset. Eli ei kun ulkoilemaan! Tekin sieltä ruuden takaa! :)

Hyvää joulua!

Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rauhallista jouua! Pitäkää huolta toisistanne.

Adventista jouluun

Tänään siivosin ja vaihdoin adventin lilan väriset liinat, tyynyt ja kynttilät joulun punaisiksi. Tämä joulukuu on kyllä mennyt vauhdilla.

Tämä vuosi on ollut monella tapaa raskas. Vuosi sitten joulun aatonaattona kuoli poikieni isä pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Kesäkuussa kuoli nuorimman tyttäreni isä, avopuolisoni. Syksy on mennyt järjestellessä virallisia asioita. Aloitin myös entisen työn lisäksi uudessa työssä omassa työpaikassa ja teen nykyisin 100% virkaa. Nyt alkaa tuntumaan, että olen jo oppinut uusia työtehtäviä. Mutta joka viikko tulee aina jotain uutta opeteltavaa, niin laaja on työnkuva. Mutta se on vain mukavaa. Pidän uuden oppimisesta. Siinä ei paljoa ehdi kyllästymään.

Minulle työ on antanut paljon tänä vaikeana aikana. Kaikille ei ehkä tämä olisi sopinut, mutta minä olen jaksanut paljon paremmin, kun palasin takaisin töihin mahdollisimman pian.

Tänään on taivas näyttänyt taideteoksiaan. Auringon alkaessa laskemaan, alkoi pilvet värjäytymään todella mahtavilla pastelliväreillä.

Oikein hyvää ja toivottavasti rauhallistakin aikaa juuri tässä ennen joulua toivotan teille. Kyllä se joulu tulee ilman kauheata riehumistakin :).

Ny dag, nye muligheter

Tänään on täällä meillä kymmenen pakkasastetta ja mitä kaunein aamupäivä.

Eilen kävin työn puolesta vanhainkodilla aamusta ja kuinka ollakaan olin niin onnekas, että sain nähdä päiväkotilasten Lucia-kulkueen. Tänäänhän se varsinainen Lucia-päivä on, mutta viettivät jo etukäteen. Lussekatter-pullien sijaan leivoin kasan piirakoita aamulla. Vanhin poika on joulunalusvierailulla nimittäin. Samalla juhlimme Maikin 13-vuotissynttäreitä (vaikka ne on vasta 23.12). Pojat kun ovat joulun molemmat ulkomailla. Toinen Suomessa ja toinen etelän lämmössä.

Rakastettu viisunikkari Alf Prøysen kertoo kauniisti lausussaa uuden päivän mahdollisuuksista.

Alf Prøysen - Du skal få en dag i mårå

Det var en liten gutt som gikk og gret og var så lei.
Hæin skulle tegne Babylon, men lærer`n han sa nei,
hæin ød`la hele arket hæin var tufsete og dom,
men så hørte hæin et sus som over furukrona kom:

Du ska få en dag i mårå, som rein og ubrukt står
med blanke ark og fargestifter tel,
og da kan du rette oppatt alle feil i frå i går
og da får du det så godt i mårå kveld,
og om du itte greier det og æilt er like trist,
så ska du høre suset over furua som sist.
Du ska få en dag i mårå som rein og ubrukt står
med blanke ark og farjestifter tel.

Og så vart gutten vaksin, og hæin gikk og var så lei.
Hæin hadde fridd åt jinta si, men jinta hu sa nei.
Og hæin gret i ville skauen ”detti blir min siste dag”.
Men da kom det over furua det såmmå linne drag:
Du ska få…

Og nå er gutten gift og går og slit som folk gjør flest
med småbruk oppi Åsmarken der kjerringa er hest.
Og hæin syns det blir for lite gjort og streve titt og trutt
og trøste seg med furusus når dagen blir for stutt.

Du ska få en dag i mårå, som rein og ubrukt står
med blanke ark og fargestifter tel,
og da kan du rette oppatt alle feil i frå i går
og da får du det så godt i mårå kveld,
og om du itte greier det og æilt er like trist,
så ska du høre suset over furua som sist.
Du ska få en dag i mårå som rein og ubrukt står
med blanke ark og farjestifter tel.

Itsenäisyyslauantaita

Itsenäisyyspäivää emme vietä sen kummemmin. En varmaan katso edes Linnan juhlia, kun en oikein enää tunne juhlien vieraitakaan ulkonäöltä, enkä muutenkaan. Mutta lipun otin esille kumminkin.

Tänä aamuna pitkästä aikaa näyttäytyy aurinko. Pakkastakin on kymmenisen astetta. Oikein kunnon talvinen maisema.

Hyasintitkin alkavat jo avaamaan kukkiansa. Ja heposelle heinä maistuu.

Me lähdemme Gjøvikiin katselemaan joulutohinoita kaupoissa. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää lähes 100-vuotiaalle Suomelle!

Heppaterveisiä

Horg Lill voi paksusti. Ostamme naapuritiloilta pyöröpaaleja tarpeen mukaan. Lisäksi meillä on tallin viereisessä ladossa kuivaa heinää.

Hepo on yöt sisällä ja päivät ulkona pellolla. En ole vielä sopinut pellon vuokraamista kenenkään kanssa. Niinpä heppa saa aivan rauhassa kulkea siellä.

Mutta vähän yksinäinenhän se on, kun ei ole kuin kissa kaverina. Mutta yritämme mahdollisuuksien mukaan pitää heposelle seuraa mahdollisimman usein. Olemme puhuneet myös, jos hankkisimme vaikka kanin talliin kaveriksi. Katsotaan nyt.

Kengittäjällämme on selkä kipeä, eikä hepo ole vielä saanut talvikenkiä jalkaansa. Pitää vielä odotella, jos selkä tulisi kuntoon. Jos ei, niin täytyy ottaa yhteyttä johonkin muuhun kengittäjään.

Hyvää viikonloppua!