Suomalainen finaaliin Norjan talenteissa!

Suomalainen diablo-taituri Aaro Kontio teki sen, johon mina en uskonut. Han meni kirkkaasti finaaliin Norske Talenter-ohjelmassa. Tuomarit kehuivat hanet maasta taivaisiin. Ja katsoja aanestyksessa han sai illan parhaat pisteet.

Tassa VG:n juttu illan finaaliin lahtijoista.

Karitsan elamaa

Karitsoitten ollessa vuorokauden tai kahden vanhoja, siirretaan ne aidin kanssa synnytyskarsinasta yhteiseen karsinaan muitten karitsoitten ja heidan aitien kanssa. Tilanne on useimmiten vahan sekava kaikille. Aidit huutavat lapsiaan ja haistelevat kaikkia karitsoja. Karitsat huutavat aitejaan. Lammasaidit pukkailevat toisten karitsoja ja mina sydan sykkyralla aina seuraan kuinka siina kay. Yleensa kaikki menee hyvin. Onneksi.

Kevaan kuohuja

Postilaatikon takana on tama puronen, joka kuohuu kovastikin nain kevaalla lumien sulaessa.

Yksi karitsa lisaa

Tassa on sitten ensimmainen ihan omasta takaa. Vanha lammasemo sai vaan taman. Mutta tama onkin iso! Tassa alemmassa kuvassa aidin kanssa:


Tassa otetaan sitten ihan vaan rennosti ennen synnytysta. Lampaitten elaman tahti laantuu ennen synnytysta. Olo on varmaan raskas ison mahan kanssa ja silloin on mukavinta vaan kollotella ja kayda valilla syomassa. Meidan lampaat ovat jatkuvassa ruokinnassa eli heinaa on koko ajan tarjolla.

Onnistunut adoptio

Tama adoptio onnistui sataprosenttisesti! Emo on niin tyytyvainen lapsiinsa, ettei muusta valia.

Tassa kuva onnellisesta pikku perheesta:

Karitsat

Lupasin kuvia ensimmaisista karitsoista. No tassa olisi kaksi kappaletta:


Mutta kuten tarkkasilmaiset huomaavat, niin tamahan on ihan huijausta. Eihan me karitsoja sisalla pideta! Naita ei ole synnyttanyt kukaan meidan lampaista.

Tarina kuuluu nain. Keskiviikkona eras meidan lampaista synnytti karitsan liian aikaisin eli karitsa oli kuollut. Samana paivana sen masusta "kaivettiin" 3 kuollutta lisaa. Lammas on kiltti ja silla on kauheasti maitoa. Niinpa isanta haki yhdelta tuttavalta yhden tanaan syntyneen ja toisen eilen syntyneen karitsan. Ne olisivat joutuneet elamaan ilman aitia joka tapauksessa pulloruokinnassa, koska ne oli kolmosia molemmat. Nyt meilla on sitten meneillaan adoptio. Viime vuonna teimme naita kolmosten adoptioita useampia taalla kotona omien lampaitten kanssa. Ja kaikki taisivat onnistua ihan hyvin. Tallaisia kauko-adoptioita on meilla tehty myos aikaisemmin.

Adoptio tapahtuu nain: Karitsa pestaan lampimalla vedella ja se ruiskutetaan adoptio-spraylla, joka muuten haisee ihan vaniljalta. Lammasta autetaan niinkuin se synnyttaisi ja myos sen nenaan on ruiskutettu sprayta. Siiten laitetaan karitsa imemaan. Ja vips, useimmiten homma on lahes tuolla hoidettu.

Tama kuulostaa ihan kauhealta oikeastaan. Ja minusta ainakin omien kolmosten adoptoiminen alussa tuntui ihan hirvittavalta. Itkua tikistin, kun jouduin olemaan mukana "lapsenryostossa". Vaan totuus on se, etta lampaalle ja karitsoille on parasta, etta lampaalla on vain kaksi karitsaa. Nain riittaa maitoa ja huolenpitoa molemmille tarpeeksi.

Etta talla tavalla alkoi tama rulanssi tana vuonna ;).

Karjalanpiirakoita

Paistuu ne piirakat taalla Norjanmaallakin! En tee naita usein, tarkemmin sanottuna kovin harvoin. Mutta nyt tuli esikoinen opiskelukiireiltaan kaymaan ja karjalanpiirakat ovat hanen suurinta herkkua.

Eihan nama mitaan taideteoksia ole, mutta maku on ainakin aito!

Prinsessan enkelit

Lukaisin tassa Ilta-Sanomia ja siellahan oli uutinen prinsessa Martha Louisesta.

Prinsessahan on kunnostautunut kaikenlaisella "kyseenalaisella" julkisuudella. Pitaa enkeli-koulua, kirjoittaa lasten- ja muita kirjoja, on satujen kertoja, meni naimisiin kohukirjailijan kanssa, on fysioterapeutti, rosenterapeutti, healeri jne. Todella monipuolinen kolmen pienen lapsen aiti.