lauantai 14. elokuuta 2010

Heinänteossa - vihdoinkin!

Meidän omaa peltoa ei niitetä kuin kerran kesässä, koska lampaat laiduntavat kesän alussa pellon aikalailla nysäksi. Ja asumme sen verran korkealla, ettei kasvukausi täällä ole kovinkaan pitkä. Tänä vuonna ovat sateet olleet heinänteon riesana.

Nyt lopultakin on luvattu pari-kolme sateetonta päivää ja niinpä heinä on nyt laitettu nurin ja nyt kellon lähestyessä yhdeksää illalla, traktori haravoi heinän pitkiksi kasoiksi. Ja toivottavasti kuivuukin ainakin vähän.

Huomenna, tai viimeistään maanantaina, tulee pyöröpaalien tekijä ja sitten saadaan heinä pakettiin. Ja lampaille on sitten ruokaa talveksi.

(Onkohan lukijoissa joku, joka voisi suomentaa minulle näitä maataloussanoja. Ihan hävettävää kirjoittaa oikeastaan, kun ei tiedä näitä sanoja suomeksi...)


17 kommenttia:

  1. No, minä olen ollut maanviljelijänä ja opettajana jo sen verran kauan, että ensin tehdään heinän niitto ja sen jälkeen paalataan heinä. Meillä niiton yhteydessä heinät laitetaan jo valmiiksi karhoihin, joista sitten heinä noukitaan.Ja entisaikaan heinät vaan pöyhittiin.

    Monta sanaa tuli, mutta ymmärretty on, mitä tarkoitit! :-) Ja sitä paitsi, minä olen savolainen, joten muualla voidaankin käyttää jo ihan toisenlaisia sanoja! :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Pami, ihanaa!

    Tuosta tulikin mieleeni, etta mitahan tuo kaikki on muilla murteilla siella Suomessa!

    VastaaPoista
  3. Minä olen senverran kaupunkilainen että lapsille kerroin valkoisten palleroisten olevan niitä traktorin munia ;-)

    VastaaPoista
  4. Teillä on niin kauniit maisemat. Tuntui, että melkein haistan vasta niitetyn heinän nenässäni. Tuon alemman postituksen pikkuinen koira, Elsa, on todella suloinen!

    VastaaPoista
  5. Ainakiin Pohjanmaalla lehmä on itikka.Sitten niillä on semmoinen sana kuin mihinä.. joka tarkoittaa koska tai milloin luulisin.
    Pohjalaiset ovat muutenkin kummallisia. Nehän asuvat korissa ja uivat veressä heehhehheh :)

    VastaaPoista
  6. Mà ainakin ymmàrsin paljon paremmin sua kun Pamia, eli tosi hyvàà suomeahan tuo oli, hihihih!
    Muakin hàvettàà usein, kun ei ne suomenkielen sanat tule enàà ollenkaan niin ketteràsti kuin ennen tai saattaapa olla ihan yleisià sanojakin joita ei vain itse tiedà ja osaa kàyttàà.
    Italiaa puhuessa minulla on sanoja joita en tiedà ja sitten keksinkin aivan omia sanoja jotenkin mielestàni loogisesti ajateltuna. Mieheni mielestà se on vain sòpòà :D

    VastaaPoista
  7. Olivieno, mina kuulin nyt vasta, etta ne on dinosauruksen munia ;D.

    Johanna, kylla, heina tuoksuu taalla :).

    Avletto, minun evakkoon Pohjanmaalle Karjalasta lahtenyt ja sinne jaanyt sukuni puhuu juuri tuollaista aivan outoa kielta ;D.

    -S-. mulla on iso ongelma taman maataloussanaston kanssa, kun olen kaupunkilaistytto Suomesta, enka koskaan ollut tekemisissa tallaisten asioitten kanssa, niin en niita sanojakaan tieda. - Mina muuten olen aika mato kanssa keksimaan sanoja tai ainakin selittamaan sanoja joita en tieda :).

    VastaaPoista
  8. Sanat kyllä täälläkin ymmärrettiin, mitä tarkoitat!! Ja Pamihan hyvin siellä jo kertoikin oikeilla nimillään:) En minäkään näitä nykyajan sanamuotoja tiedä, mutta sen entisajan heinäteon muistan kuin omat taskuni:)

    VastaaPoista
  9. Avelton kommennettiin, että täällä päin itikka on hyttynen:)

    VastaaPoista
  10. Näitä maisemia katsellessa silmä lepää.
    Näitä uusia maatalouden termejä en tiedä. Minun nuoruudessani heinät nostettiin seipäälle tai haasiaan. Jännittyneinä tähyiltiin taivaalle ja toivottiin hyviä heinäpoutia.

    VastaaPoista
  11. Liisa, niin ennenhan heinaa tehtiin vahan eri tapaan kuin nykyisin.

    Unelma, ennen tahyiltiin taivaalle, tanaan roikutaan netissa erilaisilla sääsivustoilla.

    VastaaPoista
  12. Tuohon säähän kommentoisin sen miten täällä meillä toimitaan, Tänaän herättyäni tunsin laivan liikkeistä sen kovan tuulen avomerellä, vaikka satamassa onkin aika tyyntä.Tuulen äänestä en voimakkuutta voinut päätellä.
    Noustuani ylös kannelle katselemaan huomasin luotojen pärskeet.Niistä voi päätellä meren voiman , voi olla huono keli vaikkei tuule yhtään.
    Pilvet liikkuivat kovaa. Sitten tein pienen aamulenkin aallonmurtajalla ja katsoin Andan majakkasaarelle. Siellä oli ihan valkoisena kuohuina se eteläkärki.
    Silloin tiesin ettei ole asiaa valassafarille.
    Menin valassafaritoimistoon poikani luo kertomaan ettei varmaan kannata mennä merelle. Hän oli kapteenin kanssa keskusteltuaan ja säätiedoituksista aallonkorkeudet ja tuulen kehityksen sekä iltapäivän ennusteen luettuaan tehnyt saman johtopäätöksen lämpimistä sisätiloista käsin.
    Poikani on 20 v eikä mielestäni osaa lukea luontoa kunnolla, eikä ole siihen oikeaa paloa, istuu vaan koneella. Tähän on tultu On se hyvä valasopas kuitenkin:(

    VastaaPoista
  13. Sitten S:lle kommenttina, että siinä on se rikkaus kun ei puhu täydellistä kieltä vaan enemmän tai vähemmän murtaen.
    Se on söpöä. Ja ne omat sanat kans.
    Oppaan työssä se on niin suuri etu.
    Hienoo kun meillä muilla eurooppalaisilla on niin helppo ymmärtää toistemme puhumia englannin "murteita" Briteillä on joskus vaikeuksia, kun ne yrittää oikeen oksfordiks hienostella.

    VastaaPoista
  14. Molempieni vanhempieni vanhemmat olivat maanviljelijöitä ja ymmärsin kaupungissa syntyneenä hyvin mitä tarkoitit, en "oikeaa" tämän päivän sanastoa tiedä minäkään. Hämeessä ja Varsinais-Suomessa puhuttiin ihan erilailla.
    Itse taas olen kuullut, että ne valkoiset rullat pellolla on kesäksi talteen rullattuja hiihtolatuja...
    Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  15. Avletto, olet varmaan huomannut sinakin kuinka paljon taalla Norjassa puhutaan säästä :).

    Helja. rullatut hiihtoladut niinkun... ;D ;D ;D

    VastaaPoista
  16. Joo ja kun ollaan norjalaisessa kalastajakylässä niin sitten siitä vasta puhutaankiin.
    Mulla on vakiovastaus kysymykseen
    Blir det vær ?
    Ja det blir det. Det blir svært mye vær.

    VastaaPoista
  17. Avletto, maalaiset puhuu kyla ainakin nain kesalla ihan kauheesti saasta. Se on eka puheenaihe kaikkien kanssa.

    VastaaPoista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.