Ajelulla

Ajeltiin tänään pikkuteitä pitkin Tretteniin, joka sijaitsee kolmenkymmenen kilometrin päässä pohjoiseen Lillehammerista.

Rakastan tuota ajomatkaa pohjoiseen Lillehammerista. Ajoipa kuutostieta (E6) tai pikkuteitä, niin Gudbrandsdalslågen (joki) on tien vieressä ja sivuilla mahtavat vuorenseinämät. Kuutostietähän pääsisi ihan pohjoiseen Norjaan ja se olisi kiva kerran ajaa ihan läpi.

 Ajoimme saksanhirvifarmin ohitse.

Trettenissä kävimme syömässä Cadillac Dinerissa. Se paikka on täynnä Amerikka-tehosteita. Ja ruokalista sen mukainen. Suurimmassa hampurilaisessa olisi ollut 500gramman pihvi!!! Kuka semmoisen jaksaa syödä. Isännällä teki vaikeaa 250 grammainenkin...

Kotia lähestyessä oli maisemat tämmöisiä ja kun kauheasti janotti, niin käytiin purosta juomassa tässä vettä.

Kotona satoi lähtiessä, mutta ajomatkalla ei satanut kuin muutaman pisaran ja sen sijaan saimme nauttia kauniista auringonpaisteesta koko reissun ajan.

Sanavahvistuksista

Olen päättänyt olla ahkerampi kommentoimaan muitten blogeja. Kommentit kun ovat tämän bloggauksen suola. Sillä tavalla pääsee kommunikoimaan lukijoittensa kanssa.

Mutta ihan harmittaa, kun monessa blogissa on edelleen sanavahvistus päällä. Nytkin tuossa kommentoin useampaa kirjoitusta ja useamman kerran jouduin kirjoittamaan sen sanavahvistuksen uudestaan, kun en hyvällä tahdollakaan saanut selvää kirjaimista. Nykyisinhän ainakin Bloggerilla on kaksi vahvistusta, joista (onneksi edes) toinen on numeroita.

Itsellä ei ole ollut sanavahvistusta enää todella pitkään aikaan, kun joku siitä mainitsi. Eikä minulle sinä aikana ole tullut mitään roskaposteja. Tai on toki muutama, mutta ne menevät automaattisesti roskapostilaatikkoon, jossa niitä voi käydä ihailemassa, jos haluaa.

Sanavahvistuksen poistaminen on aivan helppoa ainakin Bloggerilla. Kun menet blogisi oikeasta yläkulmasta Ulkoasuun ja sieltä vasemmalta Asetuksiin ja sieltä taas Tekstit ja kommentit-osioon, niin siellä on kysymys "Näytä sanavahvistus". Sieltä voi sitten tarkistaa, onko sinulla sanavahvistus tai ei.

Tottakai on jokaisen omassa harkinnassa, haluaako pitää sen sanavahvistuksen. Joillakinhan saattaa olla huonoja kokemuksia sen poistamisesta. Mutta kommentoijaystävällisempää sen poistaminen ainakin on.

Mukavaa sunnuntaita!

Jääkaappimagneetteja

Kaikilla näistäkin on oma tarinansa. Esimerkiksi tuon "Kvinner elsker enkle ting her i verden: Menn" ostin isännälle joskus alkuvuosina ;).

Minkälaisia magneetteja sinulla on?

Aika ihana ♥

Tätä nuorta ihanuutta kävimme katsomassa kesäajelulla ollessa eilen. Torpevassfjellets Roxy (pian 4kk) eli yksi Toyan pennuista. 

Kesäiltaa Hågåassa

Pari päivää sitten meidän vasikalliset lehmät Alma ja Støyma olisivat päässeet ihan vapaalle jalalle tähän meidän lähimetsään. Ihan innolla ne sinne lähtivät, mutta pari tuntia seikkailtuaan palasivat kumminkin kipin kapin kotiin.

Kun eivät halunneet nauttia vapaudesta, niin laitoimme tytöt lapsineen pihan toiselle puolelle aitaukseen. Siinä kun on vähän metsikköäkin. Ajattelin, etteivät ne kauaa sähköttömän aidan takana pysy. Vaan siellähän nuo ovat. Koko pihassa niiden ei voi antaa kulkea, kun ei niitä lehmänkasoja ole kivaa kannella pois koko aikaa...

Mutta vasikat Birger ja Birgit taas kulkevat nauhan ali sinne mihin ne haluavat. On ollut hauskaa seurata niitten kisailua ja tämän suuren maailman tutkiskelua ihan vierestä :).

Heitä kuvailin eilen illalla.

Olen taas monta kertaa tämän kesän aikana miettinyt, kuinka etuoikeutettu Maikki on saadessaan elää näin lähellä luontoa ja eläimiä. Onhan tässä kaikessa paljon työtäkin, johon hänkin joutuu osallistumaan, mutta siitä huolimatta. Elämän kaaren ihmeet tulevat tutuksi eläinten kautta. Ilot pienistä asioista, luonnon ihmeitten seuraamisesta. Ne ovat juttuja, joita ei voi rahalla ostaa. Ja niistä on hyvä ammentaa myöhemmin rakentaessa oman elämän arvoja.

Tämä ruusu on seissyt vuosikymmeniä meidän talon seinustalla. Mitä enemmän sitä leikkaa, sen enemmän se rehottaa ja kukkii. Oikein hyvää viikonloppua!

Lopultakin kesäistä

Tämä kesä jäänee muistiin sateisimpana vuosikymmeniin. Joka päivä on kyllä muistanut sataa. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Eipä ole tarvinnut verannalla istua koko kesänä. Me ollaan jo ajateltu kattaa se, että sillekin tulisi joskus käyttöä...

Mutta lopultakin tällä viikolla meitä on hellitty parina päivänä todella lämpimillä iltapäivillä ja illoilla. Ja niistä auringonsäteistähän täytyy nauttia ja saada kasoittain luonnon omaa D-vitamiinia. Harvinaista herkkua ja lopultakin oikeaa kesää.

Kirja 9/2012

Nyt on sitten ensimmäinen Jo Nesbø luettu ja aukko sivistyksessä alkaa aueta.

Mutta voi minua... Heti ensimmäisellä sivulla tajusin, että olenko ollut ihan hullu ja ostanut norjalaisen kirjan suomeksi!!! Tämähän olisi pitänyt lukea tietenkin alkuperäiskielellä. No, luettu on nyt kumminkin.

Harry Holeen on nyt tutustuttu ja varmasti luen nuo muutkin Holet - suomeksi - kun ne kerran tuli hankittua. Mutta ensi kerralla hankin kyllä norjalaiset kirjat norjaksi.

Onko Jo Nesbø teille tuttu? Hänhän tuntuu olevan kovin suosittu maailmalla.

22.7.2012

Tänään on 22.7.2011 tapahtumien vuosipäivä.

Tämä on päivä, jolloin monella meistä on pala kurkussa. Päivän viettaminen alkoi muistotilaisuudella Hallituskorttelissa, jossa pommi kylvi kuolemaa ja tuhosi rakennuksen. Tuomiokirkossa on pian muistojumalanpalvelus. Kirkon ympärillähän oli ruusumeri viime vuonna tähän aikaan. Utøyan saarella, jossa niin moni menetti henkensä, on muistotilaisuus. Päivä päättyy muistokonserttiin Rådhusplassenilla, jossa pidettiin muistokonsertti viime vuonnakin.

Pääministeri Jens Stoltenberg sanoi viisaasti aamulla olleessa muistotilaisuudessa Hallituskorttelissa: "Kunnioittakaamme kuolleita iloitsemalla elämästä."