maanantai 16. maaliskuuta 2009

Kaikki Helsinkiin!

VG:n mukaan Helsinki on hieno ja erilainen matkailukohde! Lue vaikka tasta.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Suomalaisia Norske talenter-ohelmassa

Eilisillan Norske talenter-ohjelmassa oli mukana myos kaksi suomalaista akrobaattia, Tiina ja Aaro. Naista kahdesta paasi semifinaaliin Aaro. Vaikka Tiina paasi aluksi jatkoon hankin, mutta loppuvalinnassa putosikin.

En usko, etta Aaro paasee semifinaalista eteenpain, vaikka uskomattoman taitava onkin. Viime vuonna voitti 16-vuotias laulajalupaus Erlend mahtavalla aanellaan. Katso vaikka hetkia finaalista tassa:

Kumpi voittaa tanaan?

Maaliskuun sanotaan taalla olevan vaihtelevainen ilmojen suhteen. Tassa hyva esimerkki kuvattuna meidan ikkunasta kasin. Kumpaan sina haluaisit? Pilveen vai aurinkoon?

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Koulun uskonnonopetusta ja sapattileipaa

Nuorimmalla lapsellani on talla viikolla ollut RLE (Religion, Livsyn og Etikk/Uskonto, Elamankatsomustieto ja Etiikka)- aineessa juutalaisuudesta. Tanaan oli koulussa paistettu sapattileipaa. Eli lettileipaa, kuten lapseni ilmaisi asian. Sitahan on sitten varkatty taalla kotonakin tana iltana, vaikkei sapatti viela olekaan...


Kun vanhemmat lapseni olivat koulussa, niin heilla uskonnonopetuksen nimena oli KRL (Kristendom, Religion og Livsyn/Kristinusko, Uskonto ja Elamankatsomustieto). Silloin oli opetuksen painotus kristinuskossa. Tama aine oli peruja Kristillisen puolueen (Kristelig folkepartiet) valta-ajalta. Mutta nykyisessa monikulttuurisessa Norjassa tama homma ei tuntunut oikealta ja asiasta keskusteltiin paljon. Niinpa aineen nimi vaihdettiin RLE:ksi ja kristinuskon osuus pieneni ja aineessa opetetaan enemman myos muista valtauskonnoista.

Vanhemmat lapseni aloittivat koulun Suomessa , eivatka osallistuneet uskonnonopetukseen vaan elamankatsomustietoon. Siksi tuntui vahan oudolta tama pakollinen kristinuskon opetus tanne muutettua. Nykyiseen jarjestelmaan olen henkilokohtaisesti tyytyvaisempi.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Lisaa lastenkirjallisuutta

Toinen norjalainen lastenkirailija, nimittain Alf Prøysen, tuli myos tutuksi nopeasti ensimmaisena vuotena taalla. Teskjekjerringa/Eukko pikkurilli-sadut (tai mitahan se sitten olikaan suomeksi...) on taman rakastetun kirjailijan ja viisunikkarin tuotoksia.

Alf Prøysen oli kotoisin Hedemarkista, tasta aika lahelta meita. Han oli torpparin poika ja haki paljon aiheita kirjoitelmiinsa ja lauluihinsa lapsuuden muistoistaan.

Eras rakastetuimmista joululauluista taalla, Julekveldsvise, on Alf Prøysenin sanoittama. Tassa tuubin aanitteessa itsensa mestarin laulamana:



Tassa muutama vuosi sitten, muistaakseni kirjoitettaessa kirjailijan biografiaa, kerrottiin hanen olleen enemman kiinnostunut miehista kuin omasta vaimostaan...

E6:n varrella Hamarin ja Lillehammerin valimaastossa sijaitsee Prøysen-huset, jossa kannattaa kayda lasten kanssa tai ilman. Vahan matkan paassa tasta sijaitsee Prøysen-torppa ja siellakin voi kayda kesa-aikaan tutustumassa.

Naistenpaiva























Hyvaa naistenpaivaa!

Ehkapa juhlan humussa muistaisimme hetken myos niita naisia ympari maailman, joilla asiat eivat ole yhta hyvin kuin meilla. Myos meidan yhteiskunnassamme elaa naisia, jotka joutuvat elamaan pelossa ja paossa , peitetyn henkilollisyyden turvin, turvakodeissa, vankeina omissa kodeissaan, vakivaltaisissa suhteissa. Lista on pitka. Myos heilla on tanaan naistenpaiva.

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Norjalaisista saduista

Blogilistaa tutkaillessani, huomasin, etta Antti Alanen oli kirjoittanut Ivo Caprinon DVD-boksista. Meilla kotona tuo boksi on ollut muutaman vuoden ja filmit on nahty monta monituista kertaa.

Tyoni vuoksi olen joutunut tutustumaan norjalaiseen lastenkirjallisuuteen paljonkin.

Ensimmainen tuttavuus oli (Suomessakin tuttu) lastenkirjailija Thorbjørn Egner. Hanen Kardemummakyla ja kolme iloista rosvoa Kasper, Jesper ja Joonatan. Tama kirja ja siita tehty naytelma lauluineen on edelleenkin suosikkini. Suomessa kavin katsomassa sen teatterissa saman kauden aikana kolme kertaa! Taalla katson teatteriversion joka joulu televisiosta. Laulut osaan enemman tai vahemman ulkoa. Ja melkein ulkoa koko tarinankin. Eraan talven aikana luin kirjan noin 30 kertaa lapi nuorimmalle lapselleni hanen toiveestaan... Eraan paivakodin seinille sain maalata suuria hahmoja ja rakennuksia Kardemummakylasta.



Kristiansand-nimisessa kaupungissa etelaisessa Norjassa on rakennettu Kardemummakyla. Siella on suosittu perhepuisto, jossa on kaiken muun lisaksi valtava elaintarha. Siella esitetaan joka kesa heinakuussa valtavan suosittua Kaptein Sabeltan-teatteria, johon liput taytyy varata nain alkuvuodesta, jos meinaa paasta juuri silloin kun haluaa. Suositeltava paikka kaikille lapsiperheille!

Thorbjørn Egner on kirjoittanut muitakin Suomessa tunnettua lastenkirjoja. Tarina hammaspeikoista nimeltaan Karius ja Baktus, seka Hyppelihiiri Myokki-Pyokkimetsassa (Hakkebakkeskogen). Todella suosittuja kirjoja molemmat taalla. Lisaksi han on sanoittanut ja kai saveltanytkin kirjoihin liittyvat laulut ja piirtanyt kuvat. Aikamoinen satuseta!

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Kuulotesti

Taman testin tekivat lapset minulle joskus kannykallaan. Nyt oli sama juttu VG:n sivulla.

Eli taman aanen kuulevat vain alle 25-vuotiaat. Kuuletko sina mitaan?

Train Horns

Created by Train Horns