Aamulla näin, että kurkipariskunta oli tullut taas kyläilemään. Ja kun lähemmäksi tulivat, niin näin ensin yhden ja sitten toisenkin vaaleanruskean poikasen!!!
Tässä huono, zoomattu kännykkäkuva, jonka otin ikkunasta. Kurkien keskellä toinen poikasista.
Mietiskelinkin tässä vielä pari-kolme viikkoa sitten, että onko kurki menettänyt puolisonsa, kun vain yksi oli pellolla lehmien seassa. Vaan hautomassahan se on ollut! Ja jossain tuolla meidän pellon laidalla on sitten ollut pesä koko alkukesän.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eilen oli hautajaiset. Moni vieraista sanoi, että ne olivat kovin avopuolisoni näköiset. Virsien lisäksi oli kaksi muuten tärkeää laulua, jotka esitti kaksi solistia. Kirkko oli tupaten täynnä.
Nyt ajattelen, että jokainen uusi päivä antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta - vähitellen.
Ensin hetki kerrallaan ja sitten päivä kerrallaan. Anna surulle se aika, minkä se tarvitsee, mutta luota siihen, että elämä jatkuu ja kantaa - kaikesta huolimatta.
VastaaPoistaPaljon voimia Tuula sinulle.ja toivottavasti huominen on valoisampi.
VastaaPoistaVoimia uudenlaiseen arkeen. Hannen hyvään kommenttin lisäisin, että surun kokemisessakin on ups and downs - se tulee aaltoina. Joskus lyö vasten kasvoja niin, että henki ei kulje, ja joskus taas elämä on melkein normaalia, vaikkei samanlaista kuin ennen. OP
VastaaPoistaHanne puki kauniisti sanoiksi sen, mitä itsekin ajattelen. Jaksamista Sinulle ihan jokaiseen päivään. Olet ollut paljon mielessäni. Ja rukouksissa! <3
VastaaPoistaVoimia sinulle!
VastaaPoistaSurulla on oma aikansa ja paikkansa, ennenkuin helpottaa ja muistoksi muuttuu. Jaksamista <3
VastaaPoistaOnko sinulla ja Maikille siellä tukijoukkoja jotka auttaa teitä eläinten hoidossa ja muuussa?
VastaaPoistaKylä Liisa, saamme valtavasti apua. En tiennytkään kuinka paljon minulla on täällä ihmisiä, jotka välittävät.
PoistaHyvä kuulla. OP
PoistaVoimahalaus <3
VastaaPoistaEn olekaan pitkään aikaan käynyt blogissasi. Suru-uutinen yllätti.
VastaaPoistaOsanottoni ja voimia sinulle ja tytöllesi!
Voi, Tuula, kuinka ikäviä uutisia! Otan sydämestäni osaa suureen suruusi. En ole paljoa liikkunut blogimaailmassa ja vasta nyt näin tämän yllättävän ja ikävän uutisen menetyksestäsi. Blogistasi olen päätellyt, että olet vahva ihminen, ja toivon ja uskon , että jaksat tästä eteenkin päin, sinulla on tytär , joka tarvitsee sinua, ja eläimet ja kaunis luonto ympärillä, jotka myös antavat lohtua omalla tavallaan. Toivotan teille surusta huolimatta kaunista ja hyvää kesää, ja paljon voimia kummallekin! Lämpimin terveisin ja ajatuksin, Rosmariini ("Pitsiä ja posliinia").
VastaaPoistaVoi, Tuula, kuinka ikäviä uutisia! Otan sydämestäni osaa suureen suruusi. En ole paljoa liikkunut blogimaailmassa ja vasta nyt näin tämän yllättävän ja ikävän uutisen menetyksestäsi. Blogistasi olen päätellyt, että olet vahva ihminen, ja toivon ja uskon , että jaksat tästä eteenkin päin, sinulla on tytär , joka tarvitsee sinua, ja eläimet ja kaunis luonto ympärillä, jotka myös antavat lohtua omalla tavallaan. Toivotan teille surusta huolimatta kaunista ja hyvää kesää, ja paljon voimia kummallekin! Lämpimin terveisin ja ajatuksin, Rosmariini ("Pitsiä ja posliinia").
VastaaPoistaVoimia Tuula! Hieno kuulla etta sinulla on siella tukijoukkoa ymparilla.
VastaaPoistaMuuten, pidetaanko Norjasa hautajaiset yleensa nopsempaan kuin Suomessa? Siellahan saattaa menna jopa lahes kuukausi. Se tuntuu mielestani liian pitkalta vaikealta väliajalta omaisille.
Olisi saatu jo aikaisemminkin eli ilmeisesti aika nopeaan hautajaiset järjestyy. Aikaisemmin luulin, että juutalainen tapa haudata heti, olisi se paras. Mutta nyt oikeastaan tuntui sitä, että tarvitsin/tarvitsimme tämän reilun viikon ihan vaan asioittenkin järjestelyyn.
PoistaTuopa ikävää.
VastaaPoistaVoimia sinne. Kiva, että saatte apua ja että kirkossa oli ystäviä. Norjalaiset ovat ihania tuossa.
VastaaPoista