Päivän uutinen eilen oli, että norjalainen Magnus Carlsen voitti shakin maailmanmestaruuden. Paljon onnea Magnus!
Kisa pelattiin Intiassa, hallitsevan maailmanmestarin Visvanathan Anand`in kotimaassa. Kymmenen pelin jälkeen Carlsen todettiin voittajaksi. Aika monta tasapeliä siinä tuli, mutta kolme voittoakin Carlsenille.
22-vuotias Carlsen on yksi nuorimmaista maailmanmestareista. Hän on ollut lapsesta asti huippu shakissa. Aikamoista keskittymiskykyä kai tuo peli vaatii. Ja muistia luulen. Eli jonkin tasoisesta nerostahan tässä varmaan voidaan puhua. Tosin älykkyyttähän on monentasoista ja monella eri alueella. Yksi on hyvä yhdellä alueella, toinen toisella. Harvassa varmaan ovat ne, jotka hallitsevat kaikkia alueita. (No, mentiinpäs kauas tästä varsinaisesta aiheesta...)
Eräässä haastattelussa voiton jälkeen Carlsen sanoi, että ehkäpä hän pitää taukoa nyt jonkin aikaa shakinpeluusta ja keskittyy olemaan julkkis. Julkisuutta tuleekin varmaan "i bøtter og spann" eli sankkokaupalla. Ja rahaakin tulee virtaamaan Carlsenin pankkitilille useita miljoonia. Jo yksistään voitto tuo muutaman miljoonan kruunua. Mutta suurimmat rahavirrat tulevat kai sponsoreilta.
Mutta joka tapauksessa shakinpeluusta täällä nyt puhuu moni. Ja mestaruusottelua seurasi varmasti aika moni täällä Norjassa. Telkkaristakin sitä pystyi katsomaan. Mietin vaan kuinka moni jaksoi istua tv-ruutuun liimautuneena pitkiä aikoja. Shakkihan ei ole ehkä niitä vauhdikkaimpia pelejä maailmassa.
Eikä shakista vain pelkästään puhuta, mutta moni on alkanut pelaamaan shakkia. Kouluihin on ilmestynyt shakkikerhoja ja kauppojen hyllyille on ilmestynyt uusia shakkilautoja. Ehkäpä shakkilaudasta tulee joulun suosikkilahja tänä vuonna! Kaipa kauppiaat sen tajuavat, vaikka näin lähellä joulua jo ollaankin.
Minä olen keskimääräistä vähemmän kiinnostunut shakista. Tunnen kyllä vähän sääntöjä ja olen muutaman kerran yrittänyt pelatakin, tosin aika huonolla menestyksellä kai.
Millainen suhde sinulla on shakkiin?
Onnea Magnukselle :). Shakki ei sovi minulle - en vain kykene laatimaan mielessäni sellaisia juonikuvioita, joita shakki vaatii - olen liian suoraviivainen. Olen joskus yrittänyt, mutta minut on aina lyöty mennen tullen, niin kuin monessa muussakin pelissä. No, vaikka tuollainen suoraviivaisuus tekee huonoksi taktiikkapeleissä, niin ehkä se tässä muussa elämässä kuitenkin on ihan hyvä piirre. En osaa taktikoida tässä oikeassa elämässä yhtään sen paremmin :).
VastaaPoistaMutta on hienoa, jos nuoretkin vaikka innostuisivat pelaamaan ihan oikeaa shakkia välillä, ihan kasvotusten jonkun muun kuin tietokoneen ruudun kanssa.
Shakki ei ole minun pelini. Tosin en ole sitä pelannutkaan koskaan. Uskon, etten ole siihen kyllin taitava ja en jaksaisi keskittyä peliin, joka on hidastempoinen. Vanhin poikani opetteli pelin saloihin heti lapsena opettajanaan kokenut shakinpelaaja. Hyvät taidot poika saikin, mutta tuskin on enää aikuisena paljon pelannut.
VastaaPoistaMuistan joskus lapsuudessa pelanneeni isän kanssa. Sitä voisi olla kiva pelata, luulen että se sopisi minun luonteelleni. Pitäisi vain löytää pelikaveri, joka jaksaa keskittyä. Miehelläni saattaa olla vähän liian lyhyt pinna, ja varsinkin, jos jää tappiolle. ;D
VastaaPoistaLuin Magnuksesta täälläkin. Täälläkin pelataan paljon shakkia ja eksäni on tosi taitava shakinpelaaja.
VastaaPoista