Kesätunnelmaa Lillehammerissa

Käytiin katsomassa kevään tuloa tänään Lillehammerissakin. Kesäinen tunnelma siellä oli, kun auton mittari näytti parhaimmillaan 26,5 astetta!

Me asumme 650 metrissä meren pinnan yläpuolella. Lillehammeriin meiltä ajetaan "over åsen" eli kukkulan yli. Kukkulan toisella puolella Vingromissa (10km etelään Lillehammerista) oli jo näin vihreää:

Valkovuokot kukkivat teiden varsilla.

Mjøsan jäät ovat jo sulaneet ja tuossa vasemmalla siintää jo Lillehammerin kaupunki.

Kävimme Maihaugenissa, jossa oli muuten ulkomuseon puolella ikivanhassa sauvakirkossa ihan oikeat häät näin helluntaiviikonloppuna.

Me kierrettiin varmaan miljoonannen kerran sisätiloissa oleva Norjan historiasta jääkaudesta tähän päivään kertova näyttely. Se on todella hyvä katsaus maan historiaan.

Tässä ikkuna kadulta "vanhassa Kristianiassa" eli nykyisessä Oslossa.

Kansallisromantiikan maalaaja.

  Ameriikkaan muuttava.

Kierroksen lopussa sanotaan viisaasti siitä, että tulevaisuus kulkee sinun oman arkesi läpi. Kuinka pidämme huolta maapallostamme? Pystymmekö säilyttämään sen tuleville sukupolville?

Maikki tykkää käydä kovasti tuolla. Nyt heillä on koulussa ollut viikinkiajasta ja seuraava aihe heillä on keskiaika. Niillä kohdin pysähdyimme tällä kertaa tutkimaan näyttelyä pitemmäksi aikaa.

Toisella puolen näyttelytiloja on käsitöitä vanhasta Gudbrandsdalenista ja niitäkin aarteita käytiin katsomassa taas.

Helteestä johtuen emme jaksaneet kävellä koko ulkomuseoaluetta läpi, mutta kävimme "kaupungin" puolella.

Olen jäsen Maihaugenin ystävissä (De Sandvigske Samlingers Venner). Maksan 500 kruunua vuodessa ja sitten saan minä ja perheeni ja talvisaikaan yksi vieraani vierailla ilmaiseksi museolla niin monta kertaa vuodessa kuin haluan. Parilla käyntikerralla onkin se 500 kruunua jo käytetty.

Oikein hyvää helluntaiviikonloppua!

Kevätkävely kissan kanssa

Tänne taisi tulla kevät :). Kuusitoista lämpöastetta kello yhdeksän aamusta. Eikä aurinko edes paista. Taivaalla killuu ohut, harmaa pilvipeitto.

Kissan kanssa kävimme katsomassa lähimetsän kevättä.

Ei ole vihreää vielä, ei.

Mutta pajunkissoja löytyi.

Ja kaikenlaista muuta kissasta mielenkiintoista.

Ja välillä istahdettiin ihailemaan maisemia ja kuuntelemaan linnunlaulua.

Koivuissa ei ole vielä hiirenkorvia.

Mutta sieltä ne kohta tulevat, jos ilma jatkuu näin lämpimänä.

Meille tämä helluntaiviikonloppu tuo taas yhden ylimääräisen vapaan maanantaisen toisen helluntaipäivän merkeissä. Mutta siihen ne toukokuun ylimääräiset vapaat sitten loppuvatkin ja seuraa viisi viikkoa armotonta työntekoa ennen melkein kahdeksan viikon kesälomaa. (Joko minä olen täällä hehkuttanut, että olen nyt sitten vakituisessa työssä tuolla aikuiskoulutuksen puolella ja opettajana minulla on kesäisin sitten pitkät vapaat!!!)

Hip hip hurra! Gratulerer med dagen!

17. mai on Norjan kansallispäivä. Sitä juhlitaan niin isoissa kuin pienissäkin paikoissa lasten paraateilla ja puhallinorkesterit pitävät tahdin yllä.

Maikki lähti juhliin kylälle Rondastakk-asussaan.

Koululla oli ohjelmaa puhallinorkesterista puheisiin ja kahvitarjoilusta kuorolauluun. Tien varressa sitten odoteltiin paraatin ohimarssia.

Kauniita kansallispukuja (bunad) oli tällä kertaa monella taas päällä. Viime vuonna oli niin sateista, että moni laittoi päällensä tavalliset juhlavaatteet.

Toukokuun juhlapäivä

Äitienpäivää vietetään täällä Norjassa jo helmikuussa, kun nyt toukokuussa on jo muutenkin paljon kaikenlaista juhlapäivää. Mutta Suomessa ja monessa muussa maassa onnitellaan äitejä tänään.

Onnea kaikille äideille ja etenkin omalle äidille siellä Joensuussa!

Itse ole äiti kolmelle terveelle ja ihanalle mukulalle, joista äiti on hurjan ylpeä kaikista. 

Vanhin, 23-vuotias, on loppusuoralla lakiopinnoissaan ja valmistuu jouluna tällä erää. Gradu on jo tehtynä ja syksyllä on kolme pientä kurssia vielä edessä. Mutta opinnot jatkunevat näillä näkymin eteenpäin täällä tai maailmalla. Hyvä, kun innostusta ja "päätä" riittää. 

Keskimmäinen, 21-vuotias,  valmistui rakennuspuusepäksi ja on tehnyt jo töitä siinäkin ammatissa. Tosin hän on jostain perinyt seikkailijaluonteen ja on matkustellut ja tehnyt muita töitä. Hän hankki keväällä purjeveneen ja haaveilee kai kaikenlaisista matkoista. Ja piankos hänellä haaveet käyvät toteen. 

Nuorimmainen, 11-vuotias, käy koulua täällä omalla kylällä, turvallisissa ympyröissä. Jännittävää seurata kahden pojan jälkeen nuoren tytön maailmankuvaa. Se on kovin erilainen ja ihmeellinen.

Mukavaa sunnuntaita muutenkin täältä sateisesta Torpasta!

Haaste

Saan aina välillä haasteita ja vastaankin niihin useimmiten ihan mielelläni. Joskus vaan käy, että tulee useampi haaste kerralla tai on muuten kiireistä, eikä tule sitten vastattua. Mutta nyt sadeaamuna muistin, että Piipe Kylätieltä muisti minua haasteella kuukauden alussa.

Ideana on vastata yhteentoista haastajan esittämään kysymykseen ja pistää sitten menemään kysymyksiä muille. En laita tällä kertaa tätä eteenpäin, kun tämä taisi aikoinaan kietää jo aika monessa lukemassani blogissa.

Mutta vastaukseni kysymyksiin tässä:

1. Mikä vuodenaika on mielestäsi kaikkein paras ja miksi?
    Suosikkivuodenaikani on ehdottomasti kevät. Onko ihanampaa kuin alkava vehreys ja vihreän eri 
     sävyt?

2. Oletko kaikkiruokainen?
    En. Olen lakto-ovo-vege.

3. Minkä kirjan luit viimeksi?
    Olen lukenut nyt melkein valmiiksi Geir Lippestadin kirjan työstään Breivikin    
     puolustusasianajajana.

4. Käytkö kesäteattereissa?
    Suomessa kävin.

5. Mikä elokuva on saanut sinut kyyneliin?
    Monikin, mutta ainakin Mamma Mia.

6. Hellyttävin lapsuusmuistosi?
    Ehkä kesät mökillä.

7. Millaisia leikkejä leikit lapsuudessasi? 
    Nukkeleikkejä, barbeja, pihaleikkejä naapurinlasten kanssa.

8. Muistatko ensimmäisen opettajasi  nimeltä?
    Kyllä. Ida. Luulen Mikkonen.

9. Oletko koskaan käynyt Ahvenanmaalla?
    Luulen käyneeni. Dementia iski, enkä ole ihan varma.

10. Missä maassa haluaisit ehdottomasti käydä?
      Ainakin Kiinassa.

11. Suurin unelmasi, mikä on jo toteutunut tai odottaa toteutumistaan?
      Noita suuria unelmia on ollut ja on edelleen. Matkoihin yleensä liittyviä :).

Sekalaista sakkia

Ebba kyseli eilen, etteikö hänelle siis meinata ollenkaan antaa kevätrullia ja vokkia...

Tämä pihan västäräkki säälitti minua kovasti eilen, kun lenteli verannalla ja mietti, etteikö nuo ihmiset päästäisi sisälle lämmittelemään.

Aamulla herättiin ihanaan auringonpaisteeseen. Sen verran lämmintä on ollut, että nyt iltapäivästä ovat lumet pihasta jo melkein sulaneet.

Paistoin aamupalalle vesirinkeleitä. Helppoja tehdä ja maistuvat hyvältä.

Ebba osaa ottaa elämän rennosti.

Niin se alkaa tämäkin viikonloppu siirtymään historiaan. Seitsemän työviikkoa kesälomaan. Ja tulevalla viikolla vain kolme työpäivää. Ei paha, ei paha ollenkaan.

Ne kesärenkaat

Ja minulta on sitten ihan turhaa kysyä, että olenko vaihtanut kesärenkaat. Tältä näyttää meillä juuri nyt:

Siis en ole vaihtanut. Enkä vaihdakaan ennen kuin joskus yli puolenvälin toukokuuta. Sen verran kauan olen asunut täällä, että tiedän ilman vaihtelevan paljon toukokuussa.

Maikki koristeli tämmöisen kakun äsken:

Me mennään synttäreille tänään ja lupasin sinne täytekakun.

Hyvää viikonloppua!

Kirja 5/2013 ja muuta höpinää

Ruotsalainen ystävä sanoi, että kun olet kerran lukenut Paasilinnan "Jäniksen vuoden", niin luepas sitten Tuomas Kyrön "Kerjäläinen ja jänis". Kun lopulta sain ostettua kirjan ja aloitin sitä sitten lukemaan, niin minua alkoi lähinnä suututtamaan koko teos. Aivan ärsyttävä alku jne. Ja lisäksi olen Harry Hole-kirjojen jälkeen aloittanut jo useampaa kirjaa, pystymättä jatkamaan.

No, mitä pitemmälle tätä Kyrön kirjaa luin, sen enemmän siitä pidin. Paljonhan siinä on yhtäläisyyksiä Paasilinnan kirjaan, mutta suurin osa omaa. Romaniasta Suomeen tullut kerjäläinen ja millaiseksi hänen elämänsä siellä Suomen ihmemaassa muodostuukaan kaikenlaisten kiemuroiden jälkeen.

Vaikka lupasin itselleni, etten osta yhtään kirjaa nyt piiiitkään aikaan, niin postilaatikkoon pasahti eilen nämä:

Geir Lippestadin (puolustusasianajaja) oma kertomus 22. heinäkuuta oikeudenkäynnistä ja elämästä oikeudenkäynnin aikaan. Kirja ilmestyi juuri nyt ja sain oman kappaleeni vasta toisesta painoksesta.

Vadelmapakolainen on toinen ruotsalaisen ystäväni suosittelema kirja. Saa nähdä mitä tykkään siitä.

Uusin Harry Hole meni myös jo kauan sitten ennakkotilaukseen. Mutta sehän ilmestyy vasta 6. kesäkuuta...

Mitä kirjaa sinä suosittelisit minulle?