Gjøvik

Toinen isompi kaupunki tassa meidan lahistolla Lillehammerin lisaksi on Gjøvik. Sinne on meilta noin tunnin matka. Kavimme siella tanaan asioilla ja kuvasin samalla muutaman patsaan.

Gjøvik ei ole ehka suosikkikaupunkejani taalla, mutta siella on valista aina pakko kayda, kun esim. kiropraktikkoni on siella. Kaupunki sijaitsee Mjøsan rannalla.

Tuliaisia

Mina olen sanonut meidan ruotsalaisille vieraillemme, etta mitaan muita tuliaisia ei minule koskaan tarvitse tuoda kuin tata:

Nam, nam. Arvatkaa kuka on eilisesta lahtien herkutellut!!!

Helteet ohi talta osaa

Tana aamuna oli nakyma ikkunasta tallainen:

Kuvan alalaidassa eilen paketoidut pyoropaalit, jotka sisaltavat aivan kuivaa heinaa. Onneksi ehtivat laittamaan heinan ennen tata sadetta ja kymmenen asteen "lamminta".

Sinulle... oman pihan kukkasia!

Pullan paistossa helteessa

Muistatko viela ajan lapsuudesta, kun naapurin tadin pulla maistui paljon paremmalta kuin se oman aidin paistama?

En todellakaan ollut aikonut paistaa pullaa tassa helteessa, vaan tekemisen puutteessa ryhdyin hommaan kuitenkin. Varsinkin kun muistin lomalle lahtiessani ottaneeni paivakodilta pullaohjeen mukaani.

Olen vuosikausia paistanut pullaa sormituntumalla ihan omasta paasta-ohjeella. Paivakodilla paistoimme pullaa kevatkahvittajaisiin lasten kanssa. Ihastuin ensinnakin pullataikinan helppoon leivottavuuteen ja tietenkin makuun. Eli ei kun kokeilemaan. Ja makuhan oli samanlainen kuin paivakodilla.

Mina laitan pullataikinaan paljon enemman sokeria ja rasvaakin varmaan enemman. Lisaksi aloitan lammittamalla nesteen. Tassa ohjeessa sekoitetaan kuivat aineet keskenaan ja niihin lisataan neste. Mina leivon pullan aina veteen. Suomessa kun tuttavapiirissa oli niin monta laktoosi intolerantikkoa, etten jaksanut kahdenlaista pullaa leipoa.

Tassa ohje:

1 litra vehnajauhoja

1 dl sokeria

1 tl kardemummaa

50g kuivahiivaa

100g sulatettua margariinia

3,5 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet ja niihin nesteet. Kohota. Leivo. Kohota jalleen. Paista 200 astetta n. 10-15 min.

Ja nama maistuivat aivan kuin naapurin tadin pullat ;).

Gudbrandsdalen

Eilen jouduimme kaymaan asioilla Ringebussa asti. Tama pikkuruinen kyla/kaupunki sijaitsee E6:n varrella Gudbrandsdalenissa, Lillehammerista pohjoiseen.

Tie sinne vie Lågen-joen vartta pitkin. Ollakseen tuollainen iso paatie, on E6 tuolla kapea ja mutkainen. Siella tapahtuu usein vakavia liikenneonnettomuuksia. Enka ihmettelekaan miksi, koska ainakin minun katseeni olivat koko ajan kauniissa maisemissa. Lågen laaksossa ja mahtavat vuorenseinamat molemmilla puolilla veivat kaiken huomion. Samalla auton nopeus nousee helposti. Lisaksi liikennetta on aivan valtavasti.

Tassa muutama kuva matkalta:

Kesalukemista

Olen viettanyt taman ensimmaisen lomaviikon aikana erinaisia hetkia joko verannalla istuen tai sohvalla maaten naitten parissa:

"Skadet" on tositarina, jossa kirjailija kertoo hanen luonaan asuvasta huostaanotetusta tytosta. Todella koskettava tarina lasten hyvaksikaytosta, lastensuojelusta ja ihmiskohtalosta.

"Meg eier ingen" on ruotsalaisen Åsa Lindenborgin kertomus elamastaan alkoholisoituneen isansa kanssa 70-luvulla.

Turistina kesa-Oslossa

Kavaisin keskiviikkona paivaseltaan kuopuksen kanssa viemassa eikoisen takaisin kotilomalta Osloon. Paivan vietimme helteistakin helteisemmassa paakaupungissa.

Ensimmaiseksi menimme katsomaan kaupungin uutta turistirysaa eli oopperataloa. Talo on rakennettu italialaisesta valkoisesta marmorista. Auringonpaisteessa se aivan haikaisi silmia.

Rakennus on rakennettu aivan rantaan (tai minun muistini mukaan ranta kulki kylla ihan eri kohdassa). Ja minusta paikka on kylla aivan uskomattoman kaunis mereen viettavine liuskineen. Rakennus aivan kuin nousee meresta.

Paikalla oli muitakin oopperatalon ihailijoita:

Seuraava kohde oli kuninkaanlinna. Kuningatar Sonjan ansiosta tehdyn linnan restauroinnin jalkeen ollaan me tavalliset kuolevaisetkin paasseet kesaisin maksullisille kiertokavelyille osiin linnasta. Opas oli todella taitava ja han kertoi varikkaasti pienia yksityiskohtia kuninkaallisten elamasta. Sisalla ei saanut kuvata. Mutta kovin oli hienoa. Mutta siella haisi minun mielestani museolta. Ajattelin vaan, etta miltahan kuninkaallisten asumistiloissa haiseekaan... Kruununprinssiparikin asustaa nyt linnassa, kun heidan asuntoaan Skaugumia restauroidaan.

Tassa nakyma linnan etupihalta alas Karl Johan Gatelle, joka on kaupungin paraatikatu. Suurin osa kadusta on kavelykatuna ja sen toisessa paassa on keskusasema, jonka vieressa taas ooppera sijaitsee.

Polkupyoriakin oli rivitolkulla vahan siella sun taalla pitkin kaupunkia lainattavana.

Varjoa oli hyva valista aina hakea Oslon monien puiden alta.

Laivalla menimme sadekuuron aikaan Bygdøylle, jossa sijaitsee muutama merenkulkuun liittyva museo. Emme menneet museoihin talla kertaa, kun olen ne kahlannut useaan otteeseen aikaisemmin. Kuvassa matkalta sinne kuitenkin Akershus festning.

Illalla oli mukava palata takaisin kotiin. Olen aina pitanyt Oslosta ja kaupungeista yleensakin. Ja kaupun kilaistyttto olen kylla syntyjaankin. Mutta nyt pian kymmenen vuotta maalla asuneena arvostan kylla tata rauhaa ja luontoa taalla. Valilla aina herkuttelen ajatuksella, etta millaistahan olisi taas asua kaupungissa, varsinkin talvisaikaan. Silloin kaipaan sellaista yksinkertaista asiaa kuin katuvaloja. Saa nahda mita tulevaisuus tuo aikoinaan tullessaan.