Lähivaellusta

Alkukesästä siivosivat talkoilla erään kulturstien eli kulttuuripolun (siis ihan oikeasti en oikein tiedä mitä tuo on suomeksi), joka lähtee ihan tästä meidän portilta. Joka tapauksessa polku on joskus aikoinaan käytetty eläinten ja ihmisten liikkumiseen päätalolta seterille (kesäaikaan käytetty asumus, josta oli lyhempi matka seurata ja hoitaa laitumella liikkuvia eläimiä ja lypsää lehmät).

Maikki ja hänen ystävänsä olivat innokkaat seuralaiseni pienelle (n.8km?) vaellukselle. Eväät reppuun ja ei kun menoksi. Ilmakin on hieno. Ei liian kuuma, puolipilvinen.

Me juksattiin vähän ja ajettiin autolla vähän tästä meiltä ylöspäin ja lähdettiin reissuun sieltä. Tästä olisi päässyt sitten alaspäin meille ;).

Hienoja luonnon taideteoksia oli matkan varrella.

 Polkua ovat viime vuodet tarponeet lampaat, joten kunnollinen polku oli kyllä näkyvissä.

Parin puronkin yli kuljimme.

Varsinaisella seter-paikalla oli jäljellä enää kivet talon muurista. Ja se kuva jäikin minulta ottamatta...

Ihana reissu. Tytöt lupasivat lähteä mukaani toisenkin kerran. Toivottavasti ilmat suosivat tänä kesänä vaeltelua. maisemiahan meillä riittää.