keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kuka, mitä, missä, milloin ja mitä mielessä nyt

Marja-Leenalta sain haasteen, joka on jo kiertänyt monet blogit.

Kuka?
Tuula. Kolmen lapsen Äiti (isolla äällä). Isännän puolisko. Lastentarhanopettaja. Muumi mamman sielunystävä. Tyhmän kiltti ja naiivi. Vegetaristi yli 30 vuotta, mutta kalaa syön edelleen.

Mitä?
Lapsia. Nykyään entistä enemmän eläimiä. Elämän tarkoituksen etsimistä.

Missä?
Viimeiset kymmenen vuotta maaseudulla. Pienessä kylässä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Pientilalla. Pienessä talossa.

Milloin?
Aamuisin. Olen ehdottomasti aamuihminen. Stressaantuneena entistäkin enemmän. Silloin herään anivarhain, liian varhain.


Mitä mielessä nyt?
Tulevaisuuden miettimistä. Mahdollisuuksien kartoittamista pitäisi tehdä. - Jaksamista työelämässä ja muutenkin mietin. - Hevosia mietin. Kuinka niihin kiintyykin, vaikka aluksi pelkäsin. - Ja nukkumaankin pitäisi lähteä. Menemme Maikin kanssa huomenna aamusta silmälääkäriin. Hänellä on todella vahvat lasit. Pelkään, että näkö on huonontunut... Minunkin silmät tarkastetaan. Jokohan tarvitsen "ikänäkölasit"...

Oikein hyvää loppuviikkoa!

Voi ei!!!

torsdag 31.03.2011

Morgen kl 6 – kl 12

Snø -5° Flau vind, 1 m/s fra øst-sørøst
Snø. Flau vind, 1 m/s fra øst-sørøst. 0,9 – 2,0 mm nedbør.

Dagtid kl 12 – kl 18

Snø -3° Flau vind, 1 m/s fra sør-sørøst
Snø. Flau vind, 1 m/s fra sør-sørøst. 2,0 – 3,8 mm nedbør.

Kveld kl 18 – kl 24

Snø Svak vind, 2 m/s fra sørøst
Snø. Svak vind, 2 m/s fra sørøst. 3,3 – 5 mm nedbør.

Ja minä kun luulin, että tänne tulee kevät...

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Kengittäjän vierailu

Tänään tuli sitten kengittäjä poistamaan kengät tytöiltä. Kuvassa Horg lill käsittelyssä.


Tässä taas uusi hevonen Shiva.


Shiva on tämännäköinen tyttö. 


Tuolla ne nyt juoksuradalla pellolla kävelevät yhdessä ja välillä pistävät juoksuksi. Shiva on upean näköinen juostessaan. Hän on kymmenisen senttiä Horg lillia matalampi, mutta näyttää kyllä oikeastaan isommalta. Upea eläin minusta. Horg lill on semmoinen pehmeämpi muodoiltaan. Shiva on ajeltu kokonaan ja harjakin aivan lyhyeksi leikattu. Vain otsahiukset ovat paikallaan. Meillä se saa pitää karvansa, eikä niitä leikellä.

Horg lill kiljaisi ja potkaisi muutaman kerran ilmaan ja näytti kuka on emäntä talossa. Sen jälkeen on kaikki mennyt yllättävän hyvin. Nyt toivotaan sitten parasta jatkossakin.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Lampaitten keritseminen

Tulihan ne keritsijät sitten lopulta. Nopeaa toimintaa, vaan taitaa mennä ainakin tällä vanhemmalla miehellä selkä noissa hommissa. Siihen malliin ainakin venytteli itseään.



Tämmöisiä nakupellejä niistä sitten tulee keritsemisen jälkeen. Mahtaa niillä olla kylmä, kun yöpakkasia on edelleen melkein kymmenenkin astetta. Ja viime viikon lisäksi vielä tuuli lähes joka päivä. Toivottavasti kevätlämpimät alkavat pian!

Lampaitten syöttöä

Olin eilen illalla lomittajan mukana ruokkimassa lampaat.

Meillähän on jatkuva syöttö eli ajamme traktorilla pyöröpaalit sisään halliin noin joka viides päivä.


Lampaat komennetaan traktorivierailun ajaksi aidan taakse hallin perille.


Pyöröpaalit (tällä kertaa neliskanttipaalit) laitetaan syöttöaitauksiin tähän tapaan.


Hepat olivat sisällä vielä eilisen, joten uusia kuvia on vain tallista. Tässä samettiturpa Horg lill:


Ja ilmeisimmin aika kiltti ja lempeäkatseinen Shiva:


Meille pitäisi tulla tänään lampaitten keritsijät. Ovatkohan unohtaneet kesäaikaan siirtymisen, kun ovat myöhässä...

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Pysyttekö mukanä näissä käänteissä?

Hevosasiaa riittää.

Meidän ensimmäinen hevonen Horg lill (kylmäveriravuri) sai muutama viikko sitten kaveriksi Oberonin (norlandshest), joka tuli meille kokeiltavaksi. Oberon on melkoisesti Horg lillia pienempi ja joutui hyökkäysten kohteeksi lähes koko ajan. Sillä seurauksella, että Horg lill satutti jalkansa potkun sattuessa jonnekin muualle kuin Oberonin kylkeen. Meidän oli pakko tehdä ratkaisu ja lähettää Oberon sunnuntaina paikkaan, jossa se saa olla muitten samanrotuisten kanssa. Tämä paikka oli sovittu jo sen meille tulon yhteydessä, jos kokeilu ei onnistuisi. Minua välistä säälitti kovasti Oberon, joten ratkaisu oli varmasti oikea.

Horg lillin jalkaa on nyt jouduttu reilun viikon ajan hoitamaan eläinlääkärin lähes päivittäisillä käynneillä ja pelkasimme jo, että jalkaan on tullut isompikin vaurio. Mutta nyt näyttää, että jalka parantuu kumminkin. Käyttämämme elänlääkäri muuten ihastui hepoon niin, että sanoi ostavansa sen meiltä, jos vai ikinä haluamme luopua siitä. Horg lill on uskomattoman kiltti ja kärsivällinen neito.

No,ei tässä kaikki. Eilen meille muutti sitten toinen kylmäveriravuri, Shiva (tai oikealta nimeltään Haga Stjerna). Hän on samankokoinen kuin Horg lill. Eivät ole olleet ulkona vielä yhdessä, kun molemmilla on "piikkikengät" jalassa. Maanantaina tulee kengittäjä poistamaan molemmilta kengät, joten sitten ulkoiluun yhdessä. Tallissa ovat nyt vierekkäin ja eilen näytti menevän hyvin. Haistelivat toisiaan yli aidan. Mutta minkäänlaista potkuilua tms ei tapahtunut. Pitäkäähän peukkuja!

Tässä illalla tallissa otettu todella huono kuva Shivasta ("smaragdisilmän" kanssa). Otan parempia kuvia tänään, kun olen vapaalla muuten koko päivän. Jee!


Oikein hyvää viikonloppua!

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Nachoja!

Uusin Norjan suomalainen blogituttavuus Tromssan tuulien pitäjä oli eilen laittanut nachoja. Olenhan minäkin niitä joskus laittanut, vaan en ole oikein ymmärtänyt miten niitä laittaisi ja söisi ilman lihaa. Mutta tuolta selvisi, että siihen voi laittaa papuja! Heti piti kokeilla, kun lapsille piti laittaa lauantaihyvää. Tässä nachoja menossa uuniin:


Siinä on osa lihalla ja osa pavuilla ja erilaisilla nachoilla. Paljon juustoa ja tomaattisalsaa. Lämmityksen jälkeen päälle rømmeä eli sitä täkäläistä kermaviiliä. Oli hyvää ja tosi täyttävää. En jaksa mitään illalla (mitä nyt vähän jotain hyvää jälkiruokaa ja karkkiakin olisi lauantain kunniaksi...).

Duudsonit Skavlanin vieraana

Eilen illalla olivat Duudsonit Skavlanin vieraina. Olin yllättynyt kuinka hyvin pojat puhuivat englantia. Mutta enhän minä koko konseptia tuntenutkaan ennestään. Ensimmäisen kerran kuulin Duudsoneista, kun esikoinen muutama vuosi sitten vietti russ-kevättä (lukion päättymiskevättä) ja Lillehammerin suuren Russ-viikonlopun yhtenä vetonaulana olivat juuri nämä Duudsonit.

Tästä voit katsoa, tulee Jo Nesbøn haastattelun jälkeen. Tämä pätkä näkyy kuukauden verran.

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Luova individualisti

Liisa oli tehnyt persoonallisuustestin. Ja sitähän piti heti päästä kokeilemaan! Minä olen luova individualisti:


yksilöllinen * syvällinen * tunnerikas * intuitiivinen * ainutlaatuinen * ilmaisuvoimainen * vahva * herkkä * itseään ilmaiseva * syvällinen * aito * intensiivinen * oivaltava * pohdiskeleva * romantikko * intohimoinen * esteetikko * taiteellinen * omintakeinen * dramaattinen * vetäytyvä * tunteellinen *

Parhaimmillaan: luova, syvällinen ja ilmaisuvoimainen
Huonoimmillaan: loukkaantuva, oikutteleva, ylitunteellinen

 4-tyyppiä motivoi aitous ja yksilöllisyys

"Minusta tuntuu hyvältä se, että saan toteuttaa itseäni yksilöllisellä ja luovalla tavalla. Aistin herkästi erilaiset tunnelmat ja muiden ihmisten mielialat. Haluan erottua joukosta omana aitona itsenäni."

(Pitemmin selitettynä:
Neloset ovat syvällisiä, tunteikkaita ja aidosti yksilöllisiä ihmisiä. He kokevat elämän monipuoliset sävyt herkästi ja oivaltavasti ja ammentavat usein tarkkanäköistä luovuuttaan sekä työhönsä että yksityiselämäänsä. Tunteet ovat Neloselle tärkeä mittari. Nelonen on yleensä hyvin perillä siitä, millaisia ajatuksia erilaiset ihmiset ja tilanteet hänessä herättävät. Nelosella on ainutlaatuinen kyky muuntaa kokemuksensa, vaikeat ja raskaatkin, merkitykselliseksi kauneudeksi. Neloselle on tärkeää, että hänen yksilöllinen kädenjälkensä näkyy kaikessa, mitä hän tekee. Usein Neloset löytävät jonkin taiteellisen ilmaisumuodon sisäiselle maailmalleen, mutta yhtä hyvin he voivat ammentaa luovuuttaan työhönsä, harrastuksiinsa tai pukeutumiseensa.

Neloset ovat samanlaisuudessaan hyvin erilaisia ja pelkkä tyypin kuvaileminen yhdenmukaisesti sotii Nelosen yksilöllisyyden kaipuuta vastaan. Nelonen asennoituu elämään vahvasti tuntien ja saattaa välillä jopa voimistaa tunteitaan ja kokemuksiaan oman mielikuvituksensa avulla. Nelonen sisäistää kokemuksensa ja ottaa asiat hyvin henkilökohtaisesti. Tämä saattaa näyttää ulospäin joskus yliherkkyydeltä, liioittelulta ja dramaattisuudelta. Neloset myös loukkaantuvat herkästi, jos kokevat tulleensa ohitetuiksi tai väärin ymmärretyiksi. Neloselle on tärkeää tuntea, että hänen ainutlaatuisuutensa ei jää muilta huomaamatta.

Nelonen kokee tinkimättömyyden ja aitouden hyvin tärkeäksi ilmaistessaan itseään ja hän odottaa tätä samaa intensiivisyyttä myös muilta. Joskus Neloselle on tärkeää vetäytyä omaan sisäiseen maailmaansa, pois ulkomaailman asettamilta rajoitteilta ja vaatimuksilta ja selvittää tunteidensa viesti itselleen. Nelonen saattaa jopa nauttia melankolian ja haikeuden tunteista. Neloset kokevat herkästi olevansa erilaisia ja että muut eivät ymmärrä heitä. Nelosten on vaikea käsittää asiallista tunteilemattomuutta ja he pitävät välillä muita ihmisiä pinnallisina ja ylipirteinä. Arjen ja tavallisuuden vierastaminen saattaa joskus tehdä Nelosesta myös epäkäytännöllisen ja erikoisuutta tavoittelevan.

Parhaimmillaan Nelonen on vahva, moniulotteinen ja intuitiivinen ihminen, joka ammentaa syvällisyyttä ja luovuutta kaikilla elämänsä alueilla. Neloset ovat erittäin persoonallisia, oivaltavia ja ainutlaatuisia ihmisiä, joille elämä on kiehtova mysteeri. Nelosen kyky tuntea ja kokea elämää syvästi tekee hänestä upean ja vahvan ystävän. Neloselle mitkään inhimilliset tunteet eivät ole vieraita ja hän on mitä suurin tuki hädän hetkellä. Nelonen voi olla yhtä aikaa vakava, hauska, haavoittuva ja emotionaalisesti vahva. Nelosten huumorintaju on usein juuri älykkään oivaltavaa ja rosoisen riemastuttavaa.) 

Tämä oli aika hauska, sillä tunnistan itseni kovin tuosta.

Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille! 

P.S. Esteri muuttaa tänään meiltä pois. Horg lillilla kävi eläinlääkäri, kun se on satuttanut takajalkansa ja siinä näytti olevan tulehtunut haava.  

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Olisikohan jo kevättä ilmassa?

Vapaapäivän kunniaksi onkin ollut ihanan aurinkoinen päivä. Jokohan tämä tästä muuttuisi kevääksi...

Postilaatikkotelineen katosta roikkui pienia jääpuikkoja. Ja lumikin oli vähentynyt huomattavasti katon päältä.


Puiden silmut ovat alkaneet uhkaavasti kasvamaan ja pullistumaan.


Teiden varret ovat tulleet likaisiksi ja sehän merkitsee lumen sulamista. Paljas asfalttikin on tullut näkyviin.


Täällä on sellaiset pääsiäiskelit nyt. Näinköhän huhtikuun lopulla varsinaisen pääsiäisen aikaan on enää paljoakaan lunta jäljellä. No, ei olisi niin väliksikään. Meillä nimittäin alkaa olla karitsoiminen meneillään silloin. Ja mitä nopeammin lumet sulavat, niin sen nopeammin pääsevät lampaat karitsoineen ulos.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Eläimellistä menoa


Esteri on jo seitsemän viikon ikäinen ja ensi perjantaina hän sitten lähtee tulevaan kotiinsa. Siellä on vain yksi vanha ajokoira ennestään. Mahtaa siitä tuntua oudolta kaiken tämän koiramäärän jälkeen. Esteri on fiksu pentu. Pissaa suurimmaksi osaksi vaan paperille ja odottaa kiltisti, kun laitan ruokaa sille.


Ebba alkaa olla jo valmis äitiydessään tällä kertaa. Tänään se oikein tärisi, kun taisi haistaa ketun jäljet tuossa lähimetsässä. Metsästysvaisto on palannut.


Elsa, Ebban edellisen pentueen typykkä, on jo iso ja pääsee syksyllä metsään tositoimiin. Värit takajaloissa ovat alkaneet muuttumaan. Ehkäpä siitä tuleekin näyttelukelpoinen aikanaan.


Toya eli kotoisesti Tuija on lauman uusin jäsen. Tuli Turk-pojan tilalle. Sai kaksi ykköstä metsästyskokeista helmikuussa. Näyttelyssäkin menestynyt aikaisemmalla omistajalla.

Tarkoitus on käyttää jossakin vaiheessa kaikki kolme näyttelyssä. 


Tänään pääsin taas ratsastamaan Horg lillilla. Pitäisi jostain löytää lisää ratsastusaikaa. Oberon oli jo kuvausvaiheessa tallissa, joten siitä jäi kuva saamatta. Horg lill on edelleen tallin Kuningatar ja Prinssi Oberon joutuu ottamaan vastaan potkuja. Mietimme edelleen, voimmeko pitää niitä yhdessä...




perjantai 11. maaliskuuta 2011

Kiireisen pikapäivällinen + EDIT

Olin tänään töissä viiteen. Isäntä oli jo ajoissa lähtenyt kokousreissulle ja tulisi kamalan myöhään kotiin. Näin olisi vielä töitten jälkeen hommana tallien siistiminen ja hevosten sisäänsaattaminen. Koirien ruokinta ja ulkoilu odottivat myös tekijäänsä. Lampaat hoitaisi lomittajapoika.

Ajoin töistä suoraan kyläkaupalle ja mielessäni toivoin kovasti, että heillä olisi siellä kerran aikaisemminkin ostamiani päivällistarpeita. Ja ta-daa, olihan siellä:


Niinpä, norjalainen päivällinen voi olla näinkin helppo: pannukakkuja eli lättyjä! Ja mikäpäs sen helpompaa kuin valmiiksipaistetut letut. Nämä ovat muuten oikein herkullisia, ihan kotonatehtyjen makuisia. Mikroon vaan koko paketti lämpiämään ja siinäpä ruokaa nälkäisille.


No, kääräisin minä kasan perunoita folioon ja ihan illaksi on sitten vielä uuniperunoita täytteillä. Jos jaksan valvoa niin kauan... Työpäivä "mahdottomine" tehtävineen vei näin perjantaina ne viimeisetkin mehut ja luulen sängyn kutsuvan kauan ennenkuin isäntä palaa kokouksestaan.

Oikein hyvää ja rentouttavaa viikonloppua teillekin!

EDIT. Jaksoin odottaa uuniperunoitten valmistumista ja maistellakin.


Täytin omani maissilla, voilla, ranskanperunamausteella, juustoraasteella ja rømmellä (kermaviilin tapainen juttu). Nam!

Jälkiruuaksi oli laivatuliaisia ;D


Järkyttyneenä luin Japanin maanjäristyksestä tämän jutun alun kirjoitettuani. Olen seurannut netistä asiaa. Nyt alkoi uutiset telkkarissa.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Ajankäytön suunnittelu?

Mihin tämä aika menee? Minusta tuntuu, etten koskaan ehdi mitään.

Talo näyttää kuin pommin jäljiltä, en ehdi/viitsi/jaksa siivota ikinä enää. Tänä(kin) aamuna meinasin myöhästyä töistä, vaikka olen aina aikaisemmin ollut joka paikassa 15min etuajassa. Aika töistä kotiintulon ja seuraavan aamun välissä tuntuu sumulta, mitä minä teinkään illalla?

Olen edelleen jatkanut noin parilla vapaapäivällä kuukaudessa. Mutta sen sijaan, että ottaisin palkatonta virkavapaata, olen ottanut pois ylitöitä, joita edelleen tulee noin 15 tuntia kuukaudessa. Näin elo ei tunnu aivan mahdottomalta.

Mutta ongelmani on, että saan kamalan vähän mitään aikaiseksi. Aika vaan menee ... johonkin.

Onko kenelläkään vinkkejä ajankäytön hallintaan? Mitä tekisin, ettei elämä tuntuisi tälläiselta?


(Kevättä odotellessa ihana auringonlasku viime vuodelta.)

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Vielä Oslosta

Kisakaupunki Oslo oli valmistautunut kisavieraisiin esimerkiksi näillä jääpatsailla, joita oli Karl Johanin linnan päässä, palkintojenjakopaikan lähellä. Patsaitten takana oli pieniä myyntikojuja, joista sai ostaa kaikenlaista turistikrääsää ja ruokaa. Alueella oli myös ravintoloita.




"Spikersuppan"  alueella sijaitseva luistelurata oli ahkerassa käytössä.


Palkintojenjakopaikalla sai pitkin päivää seurata suurilta näytöiltä kisoja ja ihailla  valonäytöstä ja kuunnella musiikkia.




Alueella liikkui myös suomalaisia ja heidät tunnisti tietysti helposti Suomen lipuista ja muusta Suomi rekvisiitasta. Kun en ollut oikein seurannut kisoja, niin juttelinkin pitkään erään seurueen kanssa suomalaisten menestyksestä. Oli mukavaa rupatella suomea muidenkin kuin omien lasten kanssa :).

Seuraava reissu Osloon onkin jo kuukauden kuluttua, kun vietän viisikymppisiä. Tarkoitus oli lähteä kyllä ihan muualle niita juhlimaan, mutta Oslo on ihan hyvä vaihtoehto juhlinnalle. Tärkeintä minulle päivässä on, että saan viettää sen lasteni kanssa.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Terveisiä lomalta!

Meillä oli mennyt viikko täällä hiihtolomaa kouluissa. Keskiviikosta lähtien oli minullakin lomaa. Niinpä lähdimme Maikin kanssa heti siltä istumalta katsomaan MM-huumaa Osloon.

Ilma Oslossa oli suorastaan surkea harmaa ja sumuinen. Mutta kyllä siellä oli ihmisiä. Joka ikinen paikka oli täynnä. Paljon ulkomaalaisia. Mutta norjalaiset hiihtourheilun kannattajat olivat kyllä kansoittaneet kaupungin. Kuulin tänään radiosta, että hiihtoreittien alueella metsissä oli jopa 20000 yöpynyt teltoissa. Ulkoilmaihmisiä nämä norjalaiset nääs.

Kuvissa palkintojenjakoalue Yliopistoaukiolla keskustassa. Siinä takana on esikoisen opinahjo. Oikkari sijaitsee ainoana yliopiston laitoksista tuossa ihan keskustassa.



Siellä oli iltaisin ennenpalkintojenjakoa ohjelmaa. Torstai-iltana satuimme paikalle, kun ihana Vamp soitti allaolevan mahtavan kappaleen.



Kisakatsojat matkustivat Holmenkollenille metrolla, niinpä junat olivat täynnä illoisia kisamatkustajia. Tunnelma oli aika rento.

Perjantaina hyppäsimme laivaan Maikin tätien kanssa ja lähdimme risteilylle Kieliin Saksaan. Kahden yön risteilyllä ehti kaikenlaista. Olinkin ihan yllättynyt, kuuinka nopeasti aika laivalla meni. Ja Kiel oli ihan mukava ostospaikka. Neljä tuntia maissa oli ihan sopiva aika meille.

Kielin satamasta meidän laivan takaosa :).


Meillä oli kaksi hyttiä yhdessä, kun meitä oli viisi. Sovittiin aivan hyvin.


Tämmöisiä ihanuuksia sieltä sai myös.


Nyt on sitten paluu arkeen... Yritän lueskella teidän blogeja tämän illan aikana ja päivittää elämäänne ;). Huomenna alkavatkin sitten taas työt.