perjantai 28. huhtikuuta 2017

Norjaisia hintoja taas pitkästä aikaa

En olekaan aikoihin laittanut tänne näitä norjalaisia ruokahintoja. Pääsette vähän vertailemaan hintoja Suomeen. Yksi euro on tämän päivän kurssin mukaan noin 9,5 Norjan kruunua. Eli jos helposti haluatte nuo hinnat euroiksi, niin ajattelette, että kymmenen kruunua on noin euro.

Minulla on halpisketju Rema1000:n app puhelimessa, niinpä saan sinne nuo kauppakuitit suoraan kännykkään. Kätevää. Ja sitten sillä saa pieniä alennuksisa joistakin hinnoista. Niinpä olen ottanut muutamia kuvia suoraan kännykän kuiteista.



Tässä ensimmäisessä näette, että muovikassi maksaa kruunun verran eli 10 senttiä. Pensasmustikat olivat halpoja, niinpä ostin niitä kaksi rasiaa. Tuo kanasalaatti oli semmoinen valmissalaatti, jossa on mukana myös salaattikastike erillisessä pussissa.


Ruisleivän kaipuussa olen alkanut ostamaan Rema1000:in tanskalaistyyppiståa ruisleipää, joka on aika tuhtia tavaraa, mutta maistuu hyvältä. Hinta 40 kruunua eli nelisen euroa lähes kilon leivästä. Neljä isoa kalapihviä maksoi 49 kruunua eli melkein viisi euroa. Ne olivat tosi hyviä muuten. Tuo Grans taffel on semmoista halpisvissyä. Minulle tulee paha olo pelkän veden juomisesta, ainakin aamuisin, niinpä ostan aina vissyä.


Vehnäjauhot, kaksi kiloa, maksoi melkein kaksi kymppiä eli alle kaksi euroa. Maito ilman laktoosia maksaa enemmän kuin tavallinen maito eli noin kolme kymppiä eli vähän alle kolme euroa. Norwegia on juustoa ja kilo maksaa vähän alle 90 kruunua eli 9 euroa.


Puolen litran Pepsi Max maksaa kaksi kymppiä eli alle kaksi euroa. Pieni purkki pieniä tomaatteja noin kaksi euroa. Tomaatit ovat kyllä minusta törkeän kalliita. Wasan hapankorput ovat minusta edullisia, vain reilun euron paketti. Voi-oliiviöljylevite on aika uusi tuote ja maksaa 2,5 euroa.


Teen hinta on noussut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Rema1000 on tuonut yhden uuden sarjan erilaisia edullisempia teelaatuja pusseissa ja nykyinen suosikki on tuo Indian Chai. Monet muutkin kaupan omat tuotteet ovat usien edullisempia kuin merkkituotteet. Eikös se ole näin siellä Suomessakin?


Omenatuoremehua yli neljällä eurolla, tuoretta pastaa reilulla parilla eurolla, kevätsipulia 1,5 eurolla.


Yksi pitkä kurkku maksaa 1,5 euroa, fetajuusto reilut pari euroa, mansikat reilut puolitoista euroa.

Tämmöinen hintapläjäys tällä kertaa. Miltä ne nämä Norjan hinnat teistä tuntuvat? Minulla ei ole taas aaavistustakaan Suomen hinnoista...

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Mihin se kevät meni?

Täällä on satanut lunta jo kolme päivää ja tänä aamuna täällä näytti sitten tämmöiseltä...


Näinköhän pääsee edes autolla päätielle. Tai minä aina pääsen kyllä alas päätielle, mutta on sitten toinen asia pääsenkö takaisin. Tämä minun tie viettää vähän alaspäin nimittäin. No, onneksi minä ajelen edelleen nastarenkailla. Ja ainahan voi toivoa, että tieni auraavat eivät ole vielä ottaneet aurauskalustoa pois traktoreistaan.


Muutama päivä sitten oli lumet jo sulaneet paljon enemmän kuin tässä kuvassa. Peltokin oli aivan lumeton. Ja nyt on sitten talvi tullut takaisin pakkasineen. Tämä talvi on ollut vähäluminen ja aika leuto. Joten pitäähän sitä lunta vielä tulla näin huhtikuussakin sitten ilmeisesti.


Tänä pääsiäisenä ei ole tarvinnut nauttia liiasta auringonpaisteesta täällä meilläpäin, vaan aikaa on vietetty paljon sisällä. Varsinkin nämä viimeiset päivät. Ruokaa on laitettu ja syöty. Joka päivä. Tässä oli pizzaa jokaiseen makuun :).


Näin on sitten tämäkin reilu viikon loma saatu pian päätökseen. Toukokuussa on onneksi monta ylimääräistä vapaapäivää työviikkoja katkaisemassa ja kesäkuun lopulla alkaa jo kesälomakin. Tulisi vaan se kevät ja kesäkin ennen sitä.

torstai 13. huhtikuuta 2017

Uusi paras ystävä - aktiivisuusranneke

Sain syntymäpäivälahjaksi aktiivisuusrannekkeen. Olen käyttänyt sitä nyt muutaman päivän ja meistä on tullut jo erottamattomat kaverit. Aivan mahtava tapa seurata omaa liikkumistaan. Se innostaa myös liikkumaan enemmän, sillä ainakin minä haluan saavuttaa sovellutukseen asettamani tavoitteet.

Rannekkeeseen liittyy siis myös kännykän sovellutus, joka kertoo paljon enemmän rannekkeen keräämistä tiedoista. Sinne voi myös asettaa tavoitteita, kuten päivittäisen askelmäärän, muistutuksen liikkumisesta joka tunti, vedenjuonnin muistutuksen, pulssitietoja jne.

Ranneke on myös yhdistetty kännykkään siten, että se väräjää, kun kännykkään tulee viesti (viestin voi myös lukea rannekkeesta) tai jos siihen tulee puhelu.

Paljon on varmasti vielä juttuja, joita rannekkeeseen voi yhdistää, joten näin pääsiäisen aikaan on hyvä opetella käyttämään sitä maksimaalisesti.

Käytätkö sinä tämmöistä ranneketta?






keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Påskekos (pääsiäisiloa/onnea/nautiskelua...)

Norjalaiset ovat mestareita nauttimaan elämästä. Tuolle sanalle "kos" ei ole edes googlen kääntäjässä suomenkielistä vastinetta. Töissä on fredagskos perjantaisin, silloin tarjotaan kakkua tai muuta herkkua. Jouluna on julekos, silloin perheet viettävät yhteistä laatuaikaa. Samoin näin pääsiäisenä påskekos. Norjalaisessa työelämässä mainitaan kos-käsite usein. Töissä on myös viihdyttävä, että sitä arkea jaksaisi.

Mutta nyt ollaan siis sitten jo pääsiäisessä, norjalaisten kevään aloittavassa juhla-ajassa. Toukokuussahan on sitten 1. mai, 17. mai, Kristihimmelfartsdag ja pinse ja monta ylimääräistä vapaapäivää, jolloin voi koossailla oikein olan takaa.

Monilla on lomaa jo palmusunnuntaista alkaen toiseen pääsiäispäivään eli reilu viikko. Monet, todella monet matkustavat mökeille tunturiin. Hiihtämään ja laskettelemaan ja ulkoilemaan. Perheet usein yhdessä, lapset, lastenlapset ja ystävät. Pääsiäiseen kuuluu appelsiinit, Kvikk lunsj-suklaa, rikosromaanit ja pääsäismunat täynnä karkkia.

Me vietämme pääsiäisen rauhallisesti kotona. Maanantaina leikattiin Maikilta yksi hammas, joka ei suostu tulemaan esille omin neuvoin. Joten toipilaan kanssa menee aika täällä kotonakin. Luen Jo Nesbøn uusinta rikosromaania. Syömme appelsiineja. Ja tänään käymme kaupassa ostamassa pääsiäisherkkuja, kun seuraavan kerran pääsee kauppaan vasta lauantaina.


Oikein hyvää pääsiäistä teille kaikille!

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Kyytiä tossuille

Kevät tekee armottomasti tuloaan, vaikka talvi ei aina meinaa hellittää otettaan. Perjantai-iltanakin satoi lunta taivaan täydeltä. Mutta kun lämpöasteita on kumminkin päivällä lähemmäs kymmenen, niin ei nuo lumisateet enää lumimääriä lisää.


Tien varren aurapenkatkin ovat jo vajuneet ja nastarenkaat rapisevat kuivaan asfalttiin. Kiva on alkaa herättelemään kävelyharrastustakin.


Varsinkin kun viime vuonna hankkimani uudet lenkkaritkin sujahtivat mukavasti jalkaan. Ennen varvasleikkausta nämäkin kengät tekivät aika kipeää. Nyt tuntui kuin ei olisi jaloissa ollut kenkiä ollenkaan. 

 
Postilaatikkotelineen takana oleva puro on taas keväisen vuolas. Todellinen kevään merkki!

Hyvää alkanutta huhtikuuta! Kiitos kun kävit taas lukemassa.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Pääsiäislounas etuajassa

Jouduimme tänään olemaan iltapäivän poissa työpaikan/koulun tiloista, kun viereisen lukion tiloissa oli katastrofiharjoitus eli pelastuspalvelu harjoitteli kouluampumistapausta. Täälläkin näitä harjoituksia joudutaan tehdään. Mutta hyvä kun tekevät, kun maailma on tämmöiseksi mennyt. 

Meidän oppilaat ja opettajat olimme sitten evakossa toisissa tiloissa. Jokavuotinen, perinteinen pääsiäisateria kokosi taas kerran meidät kaikki yhteen ruuan ääreen. Oppilaat ja opettajat toivat mukanaan ruokaa, kakkuja ja jälkiruokia. Pöydät notkuivat herkkuja. Paikalla oli noin sata ruokailijaa. 



Täällä on muuten pääsiäiskelit todellakin jo alkaneet. Olin viikonlopun Oslossa ja siellä oli eilen 20 astetta lämmintä!

Hyvää viikon alkua!

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Historialliset tanssit

Tässä esimerkkifilmi uudesta harrastuksestani. Olen täysin hurahtanut näihin tansseihin. Kevyen liikunnan lisäksi saa aivot työtä, kun yrittää muistaa tanssikuvioita. Kolmen tunnin treenien jälkeen pää on aika väsynyt.



keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Maailman onnellisimpien joukossa

Kuten kaikki ovat varmaan jo kuulleet, niin YK:n World Happiness rapotin mukaan on Norja maailman onnellisin maa. Paljon onnea vaan meille kaikille, jotka saamme täällä onnellisten maassa asua! Minä en ainakaan muuttaisi täältä minnekään, niin hyvin täällä viihdyn. Mutta miksi täällä on sitten niin hyvä asua? Yritän kirjoittaa raporttiin tukeutuen omista, henkilökohtaisista onnellisuuskokemuksistani täällä.

1. Bruttokansantuote henkeä kohti eli taloudellinen puoli
- näiden kahdeksantoista vuoden aikana on palkkani noussut melkein kaksinkertaiseksi
- vaikka sanotaan, että Norjassa kaikki on kallista, niin palkkani riittää kyllä kaikkeen mitä tarvitsen ja ylikin
- valtiontalouden vakavaraisuus tuo turvallisuuden tunteen ja rauhallisuuden elämään

2. Odotettavissa oleva terve elinikä
- terveenä pysymiseen auttaa varmasti osaltaan norjalaisten ulkoiluintoilu (muistan kun ihmettelin ensimmäisessä työpaikassani päiväkodissa jokaviikkoisia retkiä luontoon lasten kanssa, mukana oli aina eväät ja huonoa säätä täällä ei tunneta eli vaatteet sään mukaan)
- olen oppinut täällä retkeilemään luonnossa ihan eri tavalla kuin aikoinaan Suomessa
- norjalaisilla on myös jotenkin leppoisampi asenne työelämään ja matalampi stressitaso työn vuoksi on jokaiselle varmaan terveyttä edistävää

3. Vapaus
- demokraattisessa valtiossa ei tätä vapauskäsitettä tule edes ajatelleeksi arkipäivässä
- työssäni pakolaisten parissa kuulen maista, joissa vapaus tehdä haluamiaan asioita on tuntematon käsite
- me Pohjoismaissa asuvat emme aina muista kuinka onnellisessa asemassa me olemme: vapaus opiskella, vapaus mennä naimisiin kenen kanssa haluaa, vapaus muuttaa minne haluaa, uskonnonvapaus, vapaus sanoa ääneen mitä haluaa, vapaus päättää asioista omassa elämässään jne

4. Anteliaisuus
- norjalaiset lahjoittavat hyväntekeväisyyteen huimia summia
- monta kertaa vuodessa kerätään rahaa kaikenlaisiin hyväntekeväisyysjuttuihin (esim. syöpäjärjestöille)
- minäkin annan aina rahaa ovelle tuleville virallisille kerääjille
- lisäksi olen Plan-kummi ja Kivan kautta annan mikrolainoja kehitysmaihin

5. Sosiaalinen tuki
- yhteiskunta tukee heikkoja monenlaisilla tukitoimilla
- tottahan toki Norjastakin löytyy köyhiä, mutta eroja yritetään ainakin tasoittaa näilla tukitoimilla
- terveydenhoito sairaalassa on ilmaista, omalääkärillä käyminen maksaa tiettyyn rajaan asti minkä jälkeen sekin on ilmaista
- työni vuoksi olen joutunut tutustumaan tukitoimiin ja tiedän, että monenlaista apua on saatavana vaikeissa tilanteissa

6. Korruptiosta vapaa hallinto ja talouselämä
- olen viimeisten vuosien aikana kuullut aivan uskomattomia tarinoita korruptiosta maailmassa
- millaista on elämä maassa, jossa mikään ei mene eteenpäin ilman pieniä (tai suuria) palkkioita?
- tätä joutuu joskus harjoittelemaan uusien kansalaisten kanssa, jotka ovat tottuneet "ostamaan" kaiken

Kaikenkaikkiaan elämä Norjassa on monella tapaa leppoisaa ja elämäniloa löytyy arkeenkin. Norjalaiset ovat iloinen kansa, joiden seurassa viihdyn hyvin. Kun tutustut norjalaiseen kunnolla, niin sinulla on ystävä loppuelämän.


sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Mielenkiintoinen artikkeli Oslosta turistikaupunkina

Ilta-Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli (klikk, klikk) Oslosta ja siitä kuinka siellä selviää turistinakin halvalla. Norjanhan sanotaan olevan kallis maa matkailijoille. Minä olen asunut täällä niin kauan, etten osaa oikein vertailla. Mutta kuten tuosta artikkelista selviää, niin rahankäyttöhän riippuu paljon siitä mihin rahansa laittaa.

Ystävättereni Suomesta on käynyt täällä pari kertaa ja hän on ollut yllättynyt hintatasosta, positiivisesti siis. Olemme syöneet ulkona ja olemme ostaneet ruokaa kaupasta. Suomessa on ehkä ravintolasyöminen halvempaa, mutta sekin riippuu paikoista. Kyllä minä täälläkin käyn ruokailemassa ulkona noin kerran viikossa. Ja kuten artikkelissa mainittiin, niin ruokajuomalla saa hintaa helposti alas- tai ylöspäin.

Artikkelissa ei mainittu julkisten liikennevälineiden vuorokausi- tai viikkolippuja, jotka ovat todella edullisia, jos haluaa tutustua kaupunkiin nopeammin kuin kävellen. Vuorokauden lippu maksaa vain 90 kruunua aikuiselta, lapsilta 45 kruunua. Seitsemän päivän lippu maksaa 240 kruunua aikuiselta, 120 kruunua lapsilta. Muista, että tällä lipulla pääset myös Oslon vuonon reittilaivoihin, jotka kuljettavat ihmisiä saarelta toiselle. Esimerkiksi Aker Bryggeltä pääsee näin helposti Bygdøylle, jossa on useita museoita. Joihinkin museoihin pääsee muuten ilmaiseksi sisään torstaisin.

Tässä (klikk, klikk) linkki ilmaisiin elämyksiin Oslossa. Mutta kuten artikkelin kirjoittaja Ilta-Sanomissa mainitsi, niin useimmiten se suurin rahanreikä matkoilla on ruoka. Joten suosittelen minäkin lämpimästi Oslon etnisiä ravintoloita. Ja välipaloja kannattaa ostaa kioskien sijaan tavallisesta ruokakaupasta. Niitäkin on Oslossa vähän joka nurkalla.

Joten tervetuloa Osloon! Minun yhteen suosikkikaupunkiini.


lauantai 18. maaliskuuta 2017

Sitten edellisen postauksen

Olen ollut huono bloggaaja, kun en ole aikoihin taas kirjoitellut. Mutta sain mukavan kommentin edelliseen postaukseen ja pitihän minun sitten alkaa miettimään mitä on tapahtunut sitten edellisen kerran kirjoitettuani tänne. Joten kiitos anonyymille!

Kävin verenluovutuksessa. Täällähän verta luovutettuaan saa aina valita jonkun palkinnon. Siellä on pyyhkeitä, laseja, kirjoja, astioita jne. Aikaisemmin oli monenlaisia Muumi-mukeja. Sitten oli aika, ettei mukeja enää ollut. Nyt oli taas yhtä mallia. Kotona huomasin, että tämmöinen minulla jo olikin. Niinpä muki matkusti Osloon vanhemman poikani kotiin, joka kerää Muumi-mukeja. Hänellä kun ei juuri tätä mukia ollutkaan.


Kalastaja-poikani kävi pienellä lomalla ja toi mukanaan tuoretta kalaa ja katkarapuja. Ne ovat harvinaista herkkua täällä sisämaassa. Niinpä saimmekin herkutella oikein kunnolla. Kuvassa kymmenen kiloinen ruijanpallas.


Hiihtolomalla käväisin pikaisesti Suomessa. Olin siellä vain kolme yötä ja aika meni nopeasti. City-marketista ostin tämän hauskan pikku Myy-kassin. Se on oikein superiloinen. Sillä on kiva kantaa vaikka polttopuita sisälle.


Suomessa kävin elokuvissa katsomassa Aki Kaurismäen "Toivon tuolla puolen" elokuvan. Se oli todella katsottavan arvoinen. Suosittelen. Aihe sivusi nykyistä työelämääni pakolaisten parissa. Siksikin elokuva oli hyvä. Olisin myös halunnut käydä katsomassa "Tom og Finland" elokuvan, mutta aika ei riittänyt kahteen elokuvailtaan. Joten piti tyytyä vaan kahvipussiin :D.


Suomessa oli aika paljon lunta. Enemmän kuin täällä meillä. Ja liukasta.


Tuliaisina Suomesta toin ruisleipää ja Aura-juustoa. Ihan ehdoton makuyhdistelmä. En tykkää mistään muusta sinihomejuustosta.


Loman jälkeen piti taas palata töihin. Tässä oltiin työkaverin kanssa lounaalla paikallisessa kahvilassa, kun odotimme bussia, jossa piti tulla pari uutta asukkia meidän kuntaan.


Ilmat ovat olleet vaihtelevat ja suurimmaksi osaksi aika lämpimät. Ja lunta on todellakin ihmeellisen vähän. Auraustraktori ei ole käynyt pihassani kuin ehkä viisi kertaa tänä talvena. Tavallisina talvina on lunta ollut tuon aidan ylimpään lautaan asti.


Mutta kevät tekee armottomasti tuloaan ja tulppaanit ovat juuri nyt kauneimmillaan.


Tänään kävimme hiihtämässä Kvitfjellillä asti. No, kävimme siinä samalla tuttavia moikkaamassa heidän mökillään. Mökki on aivan laskettelurinteen vieressä. Mutta me kävimme vaan ihan tavallisella murtomaahiihtolenkillä.


Eli tämmöistä tänne. Yritän tormistautua kirjoittamaan taas. Mutta kun aika tuntuu menevän semmoista vauhtia, ettei muka ehdi tännekään kirjoittelemaan.

Oikein hyvää maaliskuuta!

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Taas hiihtämässä (ja mitkä maisemat!!!)

Tänä viikonloppuna olemme käyneet hiihtämässä molempina päivinä. Tässä meidän kunnassa on kymmeniä ja kymmeniä kilometrejä loistavia latuja hienoissa maisemissa, niin tunturissa kuin metsissäkin. Yhden talven aikana täytyy olla ladulla monta kertaa viikossa, jos meinaa kaikki ladut käydä läpi. Tästä minun pihasta lähtee latu noille pitemmille reiteille. Me tosin ajettiin autolla parin kilometrin päähän, ettei tarvitse ylämäkeä tuksuttaa aluksi montaa kilometriä.

Eilen hiihdimme kahdeksan kilometriä melkoisen tasaista latua ilman sen kummempia nousuja. Se sopi oikein hyvin talven toiseksi hiihtoreissuksi. Ladut oli juuri ajettu ja olimme ensimmäiset hiihtelijät. Ja ilmakin suosi. Aurinko alkaa jo lämmittämään päiväsaikaan, vaikka pakkasasteita on viidestä kahdeksaan.


Tänään kävimme melkein kilometrin korkeudessa. Sieltä olikin sitten sen mukaiset maisemat ihailla. Onneksi olemme jo alun pitäen 650 metrissä ja autolla ajoimme siis vielä vähän pitemmälle, niin nousua ei tullut kuin 200m. Ja sekin jaettuna neljälle kilometrille. Takaisintulo olikin sitten yhtä alamäkeä.


Huipulla tapasimme tuttaviakin.


Siellä näkyy seuraava huippu, joka voisi olla vaikka seuraavan hiihtoreissun kohde.


Näissä maisemissa ei ole kyllä mitään valittamista.


Pidätkö sinä hiihtämisestä?


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Oopperatanssiaiset

Olin viime viikonloppuna toista kertaa Oslon oopperatanssiaisissa. Se on kyllä maagisin juhla missä olen ikinä ollut. Uskomattomia asuja, suuri orkesteri soittamassa tanssimusiikkia, 750 iloista juhlijaa... 


Valmistauduin iltaan kampaajallakäynnillä. Kaksi viikkoa sitten aika lyhyeksi leikatut hiukset kääntyivät kumminkin onneksi juhlakampaukseksi.


Ilta alkoi oopperakonsertilla yliopiston aulassa. Yleisö olisi voinut olla pukuineen ja maskeineen kuin suoraan teatterista. Oopperatanssiaiset on naamiaisjuhla.


Varsinaiselle tanssisalille käveli juhlaväki kulkueena läpi kaupungin. Tanssipaikka on kuin suoraan vanhoilta ajoilta.




Nyt täytyy sitten vaan valmistautua seuraavan vuoden juhlaan.

Jos juhla kiinnostaa, niin voit lukea siitä lisää täältä: operaballet.no

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Hiihtämässä

Tänä vuonna ajoivat taas hiihtoladun minun pihasta. Ovatkohan huolissaan, etten saa tarpeeksi liikuntaa :D. Pakkohan se oli käydä sitten kokeilemassa. Siitä pääsee suoraan pitemmille laduille. Täällä on huippu latuverkosto ja kymmeniä kilometrejä latuja ristiin rastiin. Mutta ensin täytyy hiihtää kaksi kilometriä. Ja minulle se kaksi kertaa kaksi kilometriä on näin hiihtokauden aluksi ihan sopivasti. 



Heppakin nautti melkeinpä keväisestä auringonpaisteesta. Ikinä ole tammikuussa ollut näin lämmintä, eikä näin vähän lunta. Vaan kaipa sitä lunta vielä ehtii tulemaan. 


lauantai 21. tammikuuta 2017

Kampaajalla

Minusta on vaikeaa mennä uudelle kampaajalle. Suomessa asuessa kävin vuosikymmenen samalla kampaajalla. Kävin hänellä monta kertaa vielä tännekin muutettua aina Suomessa käydessä. Täällä löysin sitten lopulta mieleiseni kampaajan, joka oli luottokampaajani vuosikausia. Kunnes hän sitten vuosi sitten muutti pois.

Vuoteen en käynyt kampaajalla. Vain syksyllä uskaltauduin Gdanskin reissulla ottamaan värin ja pienen leikkauksen. Tällä viikolla päätin, että nyt on tehtävä jotain tukalle, joka alkoi olla hapero latvoista. Minulla on aina ollut puolipitkät hiukset. Enkä halua lyhyitä hiuksia. 

Varasin netissä eilen illalla ajan Lillehammeriin yhden hiussalonkiketjun kampaamoon. Ilman että kukaan tuttava olisi sitä suositellut.  Kampaaja otti aikaa ja tutki tarkkaan hiukseni. Yhdessä suunnittelimme leikkauksen. Siitä tuli paljon lyhempi kuin minulla on ollut aikoihin mutta teimme suunnitelman pitemmäksi kasvatuksesta. Täytyy alkaa hoitamaan tätä päätä ja käydä säännöllisesti kampaajalla.

Millainen suhde sinulla on kampaajalla käyntiin?







keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Uusi harrastus: vanhat salonkitanssit

Viime keväänä pääsin miesystäväni mukana tutustumaan lähemmin mm norjalaiseen kansantanssiharrastukseen. Sen seurauksena käyn nyt Lillehammerissa kerran viikossa tanssiharjoituksissa. Siellä tanssimme  norjalaisia kansantansseja ja jonkin verran myös vanhoja salonkitansseja (tarkistin sanan Googlesta, täällä puhutaan historiallisista tansseista, Amerikassa taas English Country Dance). Hyvää treenausta niin kropalle kuin aivoillekin. 

Olen kovin tykästynyt noihin salonkitansseihin. Musiikki on kaunista ja tanssit vaativat ajatustyötä. Ei niitä tansseja hetkessä opi, mutta vähitellen. Olemme käyneet myös Hamarissa erään toisen ryhmän harjoituksissa, sillä siellä harjoitellaan pelkästään salonkitansseja. 

Viime viikonloppuna oli sitten ball eli tanssiaiset. Sinne pukeutuvat naiset pitkiin juhlamekkoihin ja miehet frakkiin. Ilta alkoi illallisella ja puheilla, jonka jälkeen orkesteri soitti koko illan tanssimusiikkia. 





Tanssiharrastuksen myötä olen tutustunut moniin mukaviin ihmisiin. Kansantanssipiirit ovat täällä vanhenemaan päin ja uudet tulokkaat otetaan avosylin vastaan. Meidän tanssiryhmä muuten matkustaa Suomeen, Oulaisiin toukokuussa ja minä lähden sinne mukaan! 

tiistai 10. tammikuuta 2017

Mehulinko ja päivän mehut

Sain joululahjaksi mehulingon. Ja sitä olen kyllä käyttänyt sitten jouluaaton jälkeen joka päivä. Päivän hedelmä- ja vihanneskiintiö tulee helposti täyteen mehuja juoden. Olen melkoisen ihastunut tähän uuteen keittiövälineeseeni.

Alussa kokeilin vaan semmoisia "turvallisia" sekoituksia kuin omenaa, appelsiinia, ananasta, porkkanaa. Mutta useimmiten lisäsin niihin inkivääriä ja sitruunaa vähän "potkua" antamaan. Sitten aloin lisäämään mehuihin sitä mitä kaapeista löytyi. Olen tehnyt pelkkien hedelmämehujen lisäksi sekoituksia vihannesten kanssa. Olen käyttänyt brokkolia, kurkkua, porkkanaa ja mauksi edelleen inkivääriä ja/tai sitruunaa.

Mehulinkoni on aika tehokas ja siihen voi laittaa esimerkiksi kokonaisen omenan. Porkkana surahtaa koneen läpi hetkessä. Koneen puhdistaminen sujuu minuutissa. Huuhtelen ja tarvittaessa pesen sen paremmin aina heti, kun menu on valmis. Muuten peseminen jää ja sitten se on ainakin työlästä. Hedelmäjäte on helppo tyhjentää.

Käytätkö sinä mehulinkoa ja minkälaisia sekoituksia sinä teet?