sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Autoilun ihmettelyä Amerikassa

Tämä oli ensimmäinen matkani ison meren toiselle puolelle. Ja tietenkin siellä oli asioita, jotka herättivät ihmetystä. Varsinkin autoilussa.

Käytimme koko lomaviikon vuokra-autoa. Eli olimme aika paljon tien päällä. Kuten sanoin, niin ystäväni on tottunut ajaja Yhdysvalloissa, sillä hän on matkustanut siellä monta kertaa aikaisemmin työnsä johdosta. Ensiksikin minua ihmetytti tietysti se liikenteen määrä. Moottoriteillä oli neljä kaistaa molempiin suuntiin ja autot vaihtoivat kaistaa yhtenään. Mutta paljosta liikenteestä huolimatta liikenne sujui lupsikkaasti. Autoilijat antoivat tietä ja vilkkuvaloja käytettiin ahkerasti, näin ei tarvinnut arvailla mihin suuntaan kukakin oli menossa.


Toinen asia mukä ihmetytti, oli liikennemerkit. Semmoisia tavallisia pohjoismaalaisia merkkejä oli minun mielestäni vähän. Mutta sen sijaan oli merkkejä, joissa oli tekstiä vaikka kuinka paljon. Minä pelkääjän paikalla ehdin kyllä lukea ainakin osan teksteistä. Mutta mietin kuinkahan on aina kuljettajien lukutaidon kanssa. Ja varsinkin kun vauhtia riittää, niin eihän sitä ehdi kaikkea lukemaan. Mutta siitä huolimatta, liikenne tuntui sujuvan oikein hyvin.


Parkkitalot olivat kyllä tämmöiselle pikkupaikkakunnan tytölle aika jättimäisiä. Yhdenkin metroaseman parkkitalossa oli tilaa varmaan tuhannelle autolle (siitä huolimatta emme løytäneet sieltä vapaata paikkaa...) Lisäksi niissä oli valtavasti tilaa peruuttaa pois parkkiruudusta. Ei tarvinnut pelätä, että peruuttaa toiselle puolelle parkeerattuihin autoihin.

Liikkumisesta vielä sen verran, että kaikki tuntuivat liikkuvan joka paikkaan autoilla. Kun yhtenä aamuna olimme kävelemässä asuinalueellamme, niin ei siellä juuri ketään tullut vastaan. Tietysti oli aamupäivä ja ihmiset olivat töissä, mutta siitä huolimatta. Suomessa ainakin on aina ihmisiä liikkellä. Jos ei muita, niin koiran ulkoiluttajia ja lenkkeilijöitä.


Matka oli kaikin puolin muutenkin yhtä ihmettelyä. Kun tulee tämmöisestä pienestä kylästä tuonne isoon maailmaan, niin ei kai voi muuta odottaakaan.


keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Washington DC

Viikon loma Washingtonissa on takana ja alan palautua jetlagistakin. Washington oli meille ilmojen puolesta suosiollinen: aurinko paistoi koko viikon. Yhtenä yönä satoi. Oli aika ihanaa nauttia lämpimästä syyssäästä ja katsella aurinkoa. Iltaisin ja öisin oli tosin aika viileää. Matkan tarkoitus oli ottaa ihan vaan rennosti ja käydä tanssimassa mahdollisimman paljon.

Asuimme matkakumppanini ystävän luona North Kensingtonissa, Washingtonin ulkopuolella. Kävelimme alueella muutaman kerran. Kävelyreissuillamme emme tavanneet muita kuin oravia. Ja muutamia autoilijoita. En ole muuten koskaan, missään nähnyt niin paljoa oravia :).




Liikkuminen paikasta toiseen sujui mutkattomasti vuokra-autolla. Matkakumppanilleni on kaupunki tuttu useilta työmatkoilta. Ja hän ajeli autoa kuin paikalliset. Yhtenä päivänä kävimme katsomassa pääkaupungin nähtävyyksiä. Tähän aikaan vuodesta siellä ei ollut kauheasti turistejakaan, niin paikkoihin tutustuminen sujui hyvin ilman suurempia ihmismassoja.

Capitol
Washington monumentti
Lincoln monumentti
National Mall puistoa

The White House
Vierailimme pienessä Annapolisin kaupungissa ja parissa isossa puistossa ihailemassa syksyn värejä. Olimme oikeastaan vain vähän turisteja ja kävimme oaikoissa, joihin ei ihan tavalliset turistit usein eksy.

Annapolisin satama-aluetta.
Hauska kissalippu. 
Downs Park Pasadenassa.
Brookside Gardens Silver Springsissä
Brookside Gardens
Ja lopun aikaa kävimme sitten tanssimassa. Tanssimme english countrydance, american contradance ja skottilaista kansantanssia. Hurjan hauskaa. Kun painat noita tanssien nimiä, niin pääset linkkeihin, joissa on youtube-filmejä tansseista.

Matka oli todella onnistunut ja olin positiivisesti yllättynyt maasta ja sikäläisistä ihmisistä.


perjantai 4. marraskuuta 2016

Oopperaa ja muita rientoja

Taas on kuukausi vierähtänyt edellisestä postauksesta. Aika menee siivillä. Töissä on kiirettä, uusia asiakkaita tulee ja vanhat teettää töitä. On kurssia ja seminaaria. Ja siinä sivussa täytyy elää muutakin elämää. 


Tänne on yrittänyt tehdä talvea jo pari viikkoa. Tuossa kuva ensimmäisestä lumesta.  Pakkastakin on ollut parhaimmillaan -10 astetta. Nyt maanantaina tuli sitten lumi maahan kunnolla ja tänään on alkanut satamaan lisää. Viikonlopuksi on luvattu ainakin 20cm. Eli talvi alkoi.


Viime viikonloppuna olin taas Oslossa. Perjantaina kävimme oopperassa katsomassa ja kuuntelemassa Madam Butterflyn. Oli ihana ja oikein hyvät laulajat. Talo oli aivan täynnä.


Lauantaina kävimme kauniissa syyssäässä kävelemässä Bærums verkissä. Paikka on vanha teollisuusalue 1600-luvulta. Nykyisin siellä on kauppoja, käsityöläisiä, gallerioita ja kahviloita. 


Sunnuntaina olimme sitten ystäväni lapsenlapsen ristiäisissä. Kuvassa kirkon moderni alttaritaulu.


Aika menee nyt nopeasti kohti adventtia, joka on mukava katkos vuoden pimeimpään aikaan. Mutta ennen sitä käyn pienellä visiitillä Washingtonissa tsekkaamassa presidentinvaalien jälkeisen tunnelman. Jännittävää!

Hyvää viikonloppua!