No nyt tulvii

Eilen illasta alkoi satamaan ja sitä on jatkunut koko päivän. Siellä sun täällä on ollut jo tulvia ja tiet, rautatiet menevät semmoiseen kuntoon, että eipä niissä ajella. Tulvat johtuvat sateen lisäksi vuorilta sulavista lumista.

Minä pääsin kyllä töihin, mutta tiedä häntä miten käy huomenna, jos sade jatkuu samanlaisena. Kotimatka tänään meni varovaisesti. Vettä oli joka paikassa. Ja pienistä puroista oli jo kasvanut päivän aikana suuria jokia ja koskia. Vedet tulvivat useissa kohdissa tielle. Mestan (täkäläinen tielaitos) autoja oli useammassa paikassa katsomassa tuhoja. Ja kaivinkonekin oli ajelemassa varmaan jonnekin ohjailemaan vesiä eri teille.

Vettä pulppusi putkesta tienvarteen.

Tienvarret näyttivät tältä.

Meidän postilaatikon pieni puro oli aika iso!

Naaputin pihan puro oli levinnyt koko pihaan...

Että jos kuivuus jossain vaivaa, niin täällä on vettä!

Kesä ohi tällä kertaa

Meillä on ollut aivan uskomaton helluntaiviikonloppu säitten suhteen. Lämpötila on pysytellyt pari päivää hellelukemissa. Luonto on puhjennut hentoon vehreyteen. Meillä kun on täällä tämä toinenkin helluntaipäivä punainen kalenteripäivä, niin tuntuu kuin olisi jo kesälomalla.

No, VG ilmoitti kesän olevan loppu tältä osin. Säätiedotukset lupaavat puolet kylmempiä ilmoja ja sateita, paljon sateita. Eli tulvia saattaa olla taas tiedossa. Mutta kesällähän sataa, joten eiköhän kumminkin pidetä vielä kiinni kesäisestä tunnelmasta.

Yölla jo satoi. Nyt kirkastui, mutta pilvet roikkuvat alhaalla. Kuvat ovat meidän verannalta.

Raparperit ovat kummasti kasvattaneet lehtiä viikonlopun aikana.

Muistakaapa osallistua eilisen postauksen arvontaan!

Tuhannes blogikirjoitus ja arpajaiset!

Tuulan turinat ilmestyivät blogimaailmaan 25.12.2008 eli neljä ja puoli vuotta sitten!

Itselle nämä päiväkirjamaiset, lyhyehköt merkinnät ovat mukavia muistutuksia menneistä vuosista. Kevään tulemista eri vuosina on hauskaa seurata oman blogin sivuilta. Joulun valmisteluita samoin. Tärkeistä tapahtumista löytyy merkinnät omasta blogista. Ja niistä voi muistella, mitä tulikaan tehtyä sinä ja sinä vuonna samaan aikaan.

Blogin ulkonäkö on pysynyt melkoisen samanlaisena kaikki vuodet. Sinistä ja valkoista, Suomen värejä kunnioittaen. Googlen mainoksia lisäsin jossain vaiheessa. Kiitos kaikille klikkaajille. Pienistä puroista kertyy suuria jokia ja niillä rahoilla olen maksanut yhden Suomen matkan.

Tämä on nyt sitten tuhannes postaus täältä Torpan Tuulan maailmasta. Ja sitähän täytyy juhlistaa arpajaisilla kiitokseksi kaikille lukijoille, jotka vuodesta toiseen jaksavat olla mukana.

Tällä hetkellä Googlen käyttäjäraadissa on mukana 169 lukijaa (löytyy blogin oikeasta sivupalkista). Facebookin puolella on 38 tykkääjää, joista suurin osa on Suomesta ja ikähaarukasta 45-54 löytyy eniten. Toinen suuri ryhmä siellä tulee Norjasta. Siis ei mikään suuren suuri blogi, mutta vuosien kertyessä on ystävämääräkin lisääntynyt. Blogilistalla on tilaajia 20.

Huhtikuun puolella oli sivupalkissa kysely arpajaisten palkinnosta. Mikä lie ollut vikana kyselyssä, mutta joka päivä siitä väheni vastaukset lisääntymisen sijasta :). No, käsitin kumminkin, että Tuulan itsetehdyt, huovutetut lapaset tulivat ykkössijalle palkintotoiveissa. Niitä tehdään myös lasten ja miesten koossa. Eli voittaja saa toivoa kokoa. Valmiina niitä ei ole nyt. Voittajan täytyy odotella, että saan ne neulottua :).  Ei mene kauaa, mutta toivotaan kumminkin, että kesällä niille olisi mahdollisimman vähän käyttöä ;).

Norjassa asuvista valitsen toisen voittajan, joka saa valita kirjalistasta itselleen kirjan. Lista ei ole ihan päivitetty. Mulla löytyy ainakin useampi Jo Nesbø täällä nyt. Mutta myös norjalaiset osallistuvat tietenkin lapasten arvontaan.

Ja jos sattuisi niin, että arvontaan osallistuu yli 50, niin arvon vielä yhden ylimääräisen yllätyspalkinnon.

Kaikki lukijat osallistuvat yhdellä arvalla. Joku teistä on listoilla, joku ei. Ymmärrän myös niitä, jotka lukevat ilman ilmoittautumista kaikenmaailman listoille. Jokainen lukija on yhtä tärkeä ja arvokas. Ainut mitä toivon osallistujilta, on kommentti siitä, miksi luet Tuulan turinoita ja mitä toivoisit minun kirjoittavan.

Osallistumisaikaa on  ruhtinaallisesti kolme viikkoa eli 9.6 saakka.

Jos voittaja(t) ei(vät) ilmottaudu viikon sisällä arvonnasta, arvon uuden voittajan.

Paljon kiitoksia lukijoille ja onnea arpajaisiin kaikille!

Kesätunnelmaa Lillehammerissa

Käytiin katsomassa kevään tuloa tänään Lillehammerissakin. Kesäinen tunnelma siellä oli, kun auton mittari näytti parhaimmillaan 26,5 astetta!

Me asumme 650 metrissä meren pinnan yläpuolella. Lillehammeriin meiltä ajetaan "over åsen" eli kukkulan yli. Kukkulan toisella puolella Vingromissa (10km etelään Lillehammerista) oli jo näin vihreää:

Valkovuokot kukkivat teiden varsilla.

Mjøsan jäät ovat jo sulaneet ja tuossa vasemmalla siintää jo Lillehammerin kaupunki.

Kävimme Maihaugenissa, jossa oli muuten ulkomuseon puolella ikivanhassa sauvakirkossa ihan oikeat häät näin helluntaiviikonloppuna.

Me kierrettiin varmaan miljoonannen kerran sisätiloissa oleva Norjan historiasta jääkaudesta tähän päivään kertova näyttely. Se on todella hyvä katsaus maan historiaan.

Tässä ikkuna kadulta "vanhassa Kristianiassa" eli nykyisessä Oslossa.

Kansallisromantiikan maalaaja.

  Ameriikkaan muuttava.

Kierroksen lopussa sanotaan viisaasti siitä, että tulevaisuus kulkee sinun oman arkesi läpi. Kuinka pidämme huolta maapallostamme? Pystymmekö säilyttämään sen tuleville sukupolville?

Maikki tykkää käydä kovasti tuolla. Nyt heillä on koulussa ollut viikinkiajasta ja seuraava aihe heillä on keskiaika. Niillä kohdin pysähdyimme tällä kertaa tutkimaan näyttelyä pitemmäksi aikaa.

Toisella puolen näyttelytiloja on käsitöitä vanhasta Gudbrandsdalenista ja niitäkin aarteita käytiin katsomassa taas.

Helteestä johtuen emme jaksaneet kävellä koko ulkomuseoaluetta läpi, mutta kävimme "kaupungin" puolella.

Olen jäsen Maihaugenin ystävissä (De Sandvigske Samlingers Venner). Maksan 500 kruunua vuodessa ja sitten saan minä ja perheeni ja talvisaikaan yksi vieraani vierailla ilmaiseksi museolla niin monta kertaa vuodessa kuin haluan. Parilla käyntikerralla onkin se 500 kruunua jo käytetty.

Oikein hyvää helluntaiviikonloppua!

Kevätkävely kissan kanssa

Tänne taisi tulla kevät :). Kuusitoista lämpöastetta kello yhdeksän aamusta. Eikä aurinko edes paista. Taivaalla killuu ohut, harmaa pilvipeitto.

Kissan kanssa kävimme katsomassa lähimetsän kevättä.

Ei ole vihreää vielä, ei.

Mutta pajunkissoja löytyi.

Ja kaikenlaista muuta kissasta mielenkiintoista.

Ja välillä istahdettiin ihailemaan maisemia ja kuuntelemaan linnunlaulua.

Koivuissa ei ole vielä hiirenkorvia.

Mutta sieltä ne kohta tulevat, jos ilma jatkuu näin lämpimänä.

Meille tämä helluntaiviikonloppu tuo taas yhden ylimääräisen vapaan maanantaisen toisen helluntaipäivän merkeissä. Mutta siihen ne toukokuun ylimääräiset vapaat sitten loppuvatkin ja seuraa viisi viikkoa armotonta työntekoa ennen melkein kahdeksan viikon kesälomaa. (Joko minä olen täällä hehkuttanut, että olen nyt sitten vakituisessa työssä tuolla aikuiskoulutuksen puolella ja opettajana minulla on kesäisin sitten pitkät vapaat!!!)

Hip hip hurra! Gratulerer med dagen!

17. mai on Norjan kansallispäivä. Sitä juhlitaan niin isoissa kuin pienissäkin paikoissa lasten paraateilla ja puhallinorkesterit pitävät tahdin yllä.

Maikki lähti juhliin kylälle Rondastakk-asussaan.

Koululla oli ohjelmaa puhallinorkesterista puheisiin ja kahvitarjoilusta kuorolauluun. Tien varressa sitten odoteltiin paraatin ohimarssia.

Kauniita kansallispukuja (bunad) oli tällä kertaa monella taas päällä. Viime vuonna oli niin sateista, että moni laittoi päällensä tavalliset juhlavaatteet.

Toukokuun juhlapäivä

Äitienpäivää vietetään täällä Norjassa jo helmikuussa, kun nyt toukokuussa on jo muutenkin paljon kaikenlaista juhlapäivää. Mutta Suomessa ja monessa muussa maassa onnitellaan äitejä tänään.

Onnea kaikille äideille ja etenkin omalle äidille siellä Joensuussa!

Itse ole äiti kolmelle terveelle ja ihanalle mukulalle, joista äiti on hurjan ylpeä kaikista. 

Vanhin, 23-vuotias, on loppusuoralla lakiopinnoissaan ja valmistuu jouluna tällä erää. Gradu on jo tehtynä ja syksyllä on kolme pientä kurssia vielä edessä. Mutta opinnot jatkunevat näillä näkymin eteenpäin täällä tai maailmalla. Hyvä, kun innostusta ja "päätä" riittää. 

Keskimmäinen, 21-vuotias,  valmistui rakennuspuusepäksi ja on tehnyt jo töitä siinäkin ammatissa. Tosin hän on jostain perinyt seikkailijaluonteen ja on matkustellut ja tehnyt muita töitä. Hän hankki keväällä purjeveneen ja haaveilee kai kaikenlaisista matkoista. Ja piankos hänellä haaveet käyvät toteen. 

Nuorimmainen, 11-vuotias, käy koulua täällä omalla kylällä, turvallisissa ympyröissä. Jännittävää seurata kahden pojan jälkeen nuoren tytön maailmankuvaa. Se on kovin erilainen ja ihmeellinen.

Mukavaa sunnuntaita muutenkin täältä sateisesta Torpasta!

Haaste

Saan aina välillä haasteita ja vastaankin niihin useimmiten ihan mielelläni. Joskus vaan käy, että tulee useampi haaste kerralla tai on muuten kiireistä, eikä tule sitten vastattua. Mutta nyt sadeaamuna muistin, että Piipe Kylätieltä muisti minua haasteella kuukauden alussa.

Ideana on vastata yhteentoista haastajan esittämään kysymykseen ja pistää sitten menemään kysymyksiä muille. En laita tällä kertaa tätä eteenpäin, kun tämä taisi aikoinaan kietää jo aika monessa lukemassani blogissa.

Mutta vastaukseni kysymyksiin tässä:

1. Mikä vuodenaika on mielestäsi kaikkein paras ja miksi?
    Suosikkivuodenaikani on ehdottomasti kevät. Onko ihanampaa kuin alkava vehreys ja vihreän eri 
     sävyt?

2. Oletko kaikkiruokainen?
    En. Olen lakto-ovo-vege.

3. Minkä kirjan luit viimeksi?
    Olen lukenut nyt melkein valmiiksi Geir Lippestadin kirjan työstään Breivikin    
     puolustusasianajajana.

4. Käytkö kesäteattereissa?
    Suomessa kävin.

5. Mikä elokuva on saanut sinut kyyneliin?
    Monikin, mutta ainakin Mamma Mia.

6. Hellyttävin lapsuusmuistosi?
    Ehkä kesät mökillä.

7. Millaisia leikkejä leikit lapsuudessasi? 
    Nukkeleikkejä, barbeja, pihaleikkejä naapurinlasten kanssa.

8. Muistatko ensimmäisen opettajasi  nimeltä?
    Kyllä. Ida. Luulen Mikkonen.

9. Oletko koskaan käynyt Ahvenanmaalla?
    Luulen käyneeni. Dementia iski, enkä ole ihan varma.

10. Missä maassa haluaisit ehdottomasti käydä?
      Ainakin Kiinassa.

11. Suurin unelmasi, mikä on jo toteutunut tai odottaa toteutumistaan?
      Noita suuria unelmia on ollut ja on edelleen. Matkoihin yleensä liittyviä :).