lauantai 27. huhtikuuta 2013

Suomalaisia ruokaperinteitä ulkomailla

Vuosien vieriessä ovat jotkut suomalaiset, varsinkin ruokaperinteet kulkeneet mukana. Jouluna laitan lanttu- ja porkkanalaatikkoa. Pääsiäisenä haaveilen mämmistä ja mietin, että lähtisinkö Ruotsin puolelle katselemaan saisiko rajan lähellä olevista kaupoista ostettua sitä. Vappuna teen joskus harvoin munkkeja ja vielä harvemmin simaa. Lapsuuden lauantaihin kuuluivat karjalanpiirakat ja karjalanpaisti tai lanttukukko tai ainakin kotona tehty pulla.

Suomalaiset perinneruuat eivät välttämättä maistu täkäläisille. Siksi ei aina huvita niitä edes tehdä, kun mahdollisesti joutuisi ne syömään yksin :). Tosin meillä piirakat on kaikkien herkkua. Samoin laatikoita  ihan pyydetään tekemään jouluina.

Meillä on viikonloppuvieraana opiskelijapoika Oslosta ja hänelle maistuu kaikki tutut suomalaiset herkut. Tilauksessa on aina makaroonilaatikko. Ja piirakoitakin hän söisi, jos jaksaisin niitä aina tehdä. (Hän iloitsee jo etukäteen, kun on parin viikon päästä lähdössä Suomeen pienelle lomalle. Kysyin, että mitäs meinaat siellä puuhata. Vastauksena oli, että syö ainakin piirakoita ja mummon ruokaa.) Vapun lähestyessä muistin munkit ja niinpä paistoin niitä äsken kasan. Vietämme vappua vähän etukäteen. Tosin ilman simaa :).

Mitkä ruuat lienee muilla ulkosuomalaisilla siirtyneet uuteen kotimaahan?


8 kommenttia:

  1. Meillä oli.. apua nyt pitää siis alkaa kirjoittamaan näin kun ollaan palattu Norjasta Suomeen! ONpas outoa. Siis kaikki ruoat. KOska Näätämö/ Suomen raja oli niin lähellä, että oli helppo hankkia suomalaisia ruokia ja raaka-aineita ja koko perhe suomalainen:)

    VastaaPoista
  2. Makaroonilaatikko ja erilaiset perunalaatikot, joita ei taalla harrasteta, hernekeittoa on pakko tehda ainakin kerran vuodessa kun iskee himo. Jouluna torttuja ja graavilohta seka sillia, munkkeja teen muutaman kerran vuodessa, suolaisia piirakoita teen joskus vaikkeivat ne niin turkkilaisille maistukaan.

    VastaaPoista
  3. Just tehtiin lasten kanssa munkkeja. Simaakin tein, varmaan eka kertaa Viiteentoista vuoteen Pojan suurta herkkua ovat karjalanpiirakat ja joulutortut. Joulua vietetaan suomalaisin perintein, kiitospaivaa amerikkalaisittain.

    VastaaPoista
  4. On se vaan kumma, miten ruoka voi noustakin niin tärkeään osaan elämässä, ainakin kun asuu ulkomailla. :-) Voi sitä nautintoa, kun saa taas äitylin kotiruokaa!

    Minulla ei ole siirtynyt tänne mikään ruoka. Olen siinä mielessä vähän "outo", että syön Intiassa enemmän kuin tyytyväisenä tätä mausteista ruokaa (mitä mausteisempi, sitä parempi, hih), ja Suomessa taas syön yhtä tyytyväisenä suomalaista ruokaa. En kaipaa täällä enää suomalaista ruokaa lainkaan (paitsi makkaraa, joka on jostain syystä noussut päässäni ihan suomalaiseksi kansallisruoaksi, ja suklaata tietty), enkä Suomessakaan haaveile intialaisesta ja harvemmin myös kokkailen sitä siellä. Tämä on ehkä vähän käytännön sanelema pakkokin, koska suomalaiseen ruokaan tarvittavia aineksia saa täältä niin heikosti (tai sitten ne ovat ihan sikakalliita), eikä meillä ole uunia, joka olisi aika tärkeä suomalaisen ruoan laitossa.

    Uskon, että ne karjalanpiirakat olisivat aika iso hitti täälläkin. Siitä riisipuurotäytteestä voisi kaiken lisäksi tehdä jonkin tulisen intialaisversion. ;-D

    VastaaPoista
  5. Olen kerran tehnyt karjalanpiirakoita,pari kertaa simaa ja muutaman kerran marjapuuroa.Ruisleipääkin on kokeiltu pari kertaa mutta mitään sellaista usein tehtävää suomalaista ruokaa en tee.

    VastaaPoista
  6. Karjalanpiirakat katoavat parempiin suihin aika äkkiä, kun tuon niitä Suomesta. Mutta esim. lihamakaronilaatikko ei ole saavuttanut suosiota ja ruisleivätkin saan pääsääntöisesti syödä itse.

    VastaaPoista
  7. Jotain laatikoita ja kaalikeittoa, mihin nyt sattuu saamaan aineksia täältä. Nyt alkoi tehdä ihan julmetusti mieli munkkia, en ole koskaan tehnyt, pitäisiköhän vihdoin kokeilla..

    VastaaPoista
  8. Voi munkkeja :) simaa meillä jo onkin valmistumassa, munkit sit paistellaan vappuna.

    VastaaPoista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.