Ajattelin käydä katsomassa olisiko lumet alkaneet sulamaan siellä. No ei ollut, ainakaan metsätieltä. Mutta sain aamutuimaan kävellä hankiaisella.
Talven mittaan on tietä käyttänyt kai joku muukin ahkeraan, kun siihen oli muodostunut ihan polku. Olisko ollut Kettu Repolainen.
Tässä näkyy lumihuippuinen Synnfjell. Meidän oma tunturi.
Aurinkopaikoista on lumi kadonnut.
Tähän tulee puro solisemaan, kunhan lumet sulavat vielä vähän lisää:
Horg lill sai aamuheinät tallissa. Maikki pistää tytön sitten ulos lehmien seuraksi, kunhan heräilee.
Aamupalaksi leivoin kävelylenkin jälkeen vielä bageleita. Mutta mihin se reikä niitten keskeltä hävisi??? :D
Kevät etenee teilläkin. Eikö olekin ihanaa asua luonnon lähellä? Metsäkävely virkistää mieltä ja puhdistaa keuhkoja.
VastaaPoistaheippa tuula, olen seuraillut jo jonkin aikaa silloin tällöin blogiasi, mutta epäkohteliaasti en ole sen kummemmin kommentoinut. ajattelin nyt korjata tapani ja sonoa että sulla on kivat ja mielenkiintoiset sivut. jeg liker! terveisin katri saksasta
VastaaPoista