lauantai 10. maaliskuuta 2012
Haluaisitko olla ikuisesti nuori?
Maikki (10v) sanoi tänään, että voi äiti miksi sinun pitää olla niin vanha. Kysyin, että miten niin. Vastauksena oli, että alan näyttää vanhalta.
Autossa kuulin sitten tuon Forever young-laulun ja asia tuli taas mieleen.
Hmm, Olen saanut viimeisen lapseni 40 vuotta täytettyäni ja olen Maikin luokan äideistä vanhin. En missään tapauksessa tunne itseäni vanhaksi. Mutta valitsen mielelläni pois kaikenlaiset ylimääräiset juoksut ja menot. En yritä olla nuorempi kuin olenkaan, vaan nautin juuri tästä iästa kaikkine vaivoineen ja kolotuksineenkin. Ja onko viisikymppinen vielä kauhean vanha? Tänä päivänähän seitsenkymppisetkin touhuavat kaikenlaista.
Mitä mieltä sinä olet asiasta?
P.S. Sivupalkissa on kysely blogien lukemisesta :).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei 50 vanha ole, ainakaan minusta. Viisautta ja elämänkokemuksia on tietenkin enemmän kuin esim. 30-vuotiaalla, mutta eikös se niin mene, että ihminen on just niin vanha kuin itsensä tuntee.. :)
VastaaPoistaMuistankin tämän laulun;oli tosi suosittu aikoinaan.50-vuotiashan on nykyään vielä nuori! Ja paljon riippuu myös siitä,miltä itse tuntuu,siis miten vanhalta. Ja ei tarvitse kuin katsoa meidän pressaa joka on 88v. ja on kuin nuori mies konsanaan,,,
VastaaPoistaJoskus tunnen kyllä itseni kovin vanhaksi,varsinkin kun katsoo peiliin, ei sieltä kyllä nuori enää katsele takaisin;) mutta mieleltään tunnen itseni nuoreksi tytön hupakoksi, kaikkine suruineen ja nauruineen:)
VastaaPoistaMinun äiti oli 41v, kun synnyin ja pysyi mielestäni juuri minun takia nuorena, kun oli niin paljon kaikkia virikkeitä kauttani eikä "voinut" asettua paikoilleen. Monet kavereitteni (nuoremmat) vanhemmat tuntuivat minusta kamalan vanhoillisilta. Ei ikä ole se tärkeä asia vaan asenne. Ja nykyäänhän on neliviiskymppinen vielä entistäkin nuorempi verrattuna edellisiin sukupolviin.
VastaaPoistaNo, et kylla ole ollenkaan viela vanha. Minakin jo olen 66 vuotias, ja kylla onnistuu monen asian tekeminen kummasti.
VastaaPoistaEi ole vanha :)
VastaaPoistaIsäni on 75, teurastaa kanssani possuja. Käy uimassa, laulamassa ja harrastaa teatteria. Sekä punttisalilla. On paremmassa kunnossa kuin moni viisikymppinen :D
Vierivä kivi ei sammaloidu!! :)
Viimeistään sitten kun on jonkun tietyn iän itse ohittanut alkaa se tuntua ihan nuorelta.. Muistan kun 15-kesäisenä pidin isääni jo tosi vanhana vaikka oli silloin vasta 35 v eikä kuvistakaan päätellen yhtään vanhemman näköinen, nuorten mielestä vaan kaikki on vanhoja.. Ikää pitää mitata vaan omien korvien välistä.
VastaaPoistaItse täytän viisikymmentä tänä vuonna ja mietin myös, että olenko vanha? Sisällä tuntuu melkein 15 kesäiseltä, mutta päältä alkaa rapistumaan;)
VastaaPoistaKyllä se "todellinen" ikä on minunkin mielestäni aika pitkälti kiinni asenteesta ja elämäntavoista. Jos ajattelen vaikka isovanhempiani, niin kyllä he olivat paljon vanhempia kuin omat vanhempani nyt saman ikäisinä. Enkä minä itsekään tunne itseäni sen ikäiseksi kuin virallisesti olen.
VastaaPoistaIkä on vaan numero! Tosin olen tässä odotellut sitä iän tuomaa viisautta jo kohtuullisen ajan, taitaa dementia jo iskeä ennen sitä!
VastaaPoistaMinä olen kanssa sitä mieltä että ikä on vain numero, äitinikin (60 ja risat) sanoi tänään että hän tuntee edelleen itsensä parikymppiseksi. Ei ehkä kropan kunnon puolesta, mutta mielessään. Oma miehenikin täytti juuri 40v ja minun mielestä hän ei ole millään lailla vanha uudeksi isäksi :) Ja vielä, minusta et näyttänyt millään lailla vanhalta kun silloin pikaisesti treffattiin! :)
VastaaPoistaNisha, viisaudesta en niin tiedä, mutta elämänkokemusta sitä kyllä täällä ainakin löytyy ;).
VastaaPoistaYaelian, omat vanhempani ovat yli 80 ja ei ne minusta niin kauhean vanhoilta ja köppänöiltä vielä tunnu ollenkaan.
Liisa, pitäisi ostaa semmoinen vääristävä peili ;D.
Allu, hyvä kuulla, ettet ole kärsinyt "vanhasta" äidistä :).
Sateenkaari, täällä blogimaailmassa voi vain arvailla muitten ikiä ja usein arvaukset menevät päin mäntyä :).
Kotiäiti, sitä minäkin olen ajatellut, etten minä noin nuoren lapsen kanssa voi mummoutua, kun on pakko jaksaa katsoa sen perään.
sirokko, sepä se, ennen tuntui viisikymppiset ikälopuilta minustakin.
MaMMeli, ei tunnusteta olevamme ainakaan vanhoja ;D.
Heli, ehkä se on että tämän päivän vanhukset ovat vanhuksia paljon myöhempään kuin ennen.
Tillariina, niin missä se on ja milloin se viisaus oikein tulee, mietin minäkin ;D.
Satu, kiitos, katso olen vielä kumminkin aika sileäposkinen :D.
VastaaPoistaHöh, sinähän olet se Norjaan muuttanut Pohjois-Karjalan tyttö.Ei kai nyt viiskymppinen mikään vanha ole. Meillä on pitkälle yli 70 kymppisiä kalastajaia ja siimansyötittäjiä eikä kukaan tule edes miettineeksi että ne olis liian vanhoja mihinkään. Minäkin uskallan muuttaa uusiin maisemiin ja opetella uusia asioita ja rakentaa uudet kuviot miettimättä olenko liian vanha.
VastaaPoistaTässä iässä on hienoa se kun on elänkokemuksen viisaus ja nuori mieli. Siinä ne elettyjen vuosien merkit pelkästäan jalostavat olemusta ;)
Monella ihmisellä se ikä on korvien välissä. Oma mummuni ei ollut mieleltään vanha vielä 87-vuotiaanakaan, vaikka kroppa alkoi olla jo ihan loppu. Jotkut onnettomat taas ovat vanhoja jo nuorena...
VastaaPoistaEn ymmärrä nuoruuden palvontaa, mutta en halua elää "ikuisestikaan". Liian monta alzheimerin viemää nähnyt, kai.
Pääasia että on tyytyväinen eloonsa ja oloonsa. :)
Avletto, elämänkokemus on hieno asia, joka kannattaa eteenpäin iän karttuessa. Sinulle toivon kaikkea hyvää sinne uusia uusiin maisemiin!
VastaaPoistaSumi, sepä se, tyytyväinen itseensä juuri tässä hetkessä!
TYöelämässä tuntee vanhaksi kun hakee töitä..mieluummiin ottavat niitä 30 kymmisiä kuin yli 50 kymppisiä..höh.
VastaaPoistaMina tunnen itseni viiskymppisena tosi nuoreksi. Harmi kun ihmiset ymparilla tuntuvat vanhentuvan!
VastaaPoistaLiisa, juttelin työterveyslääkärin ja uraneuvojan kanssa ja he sanoivat juuri päinvastaista: viisikymppiset ovat haluttua työmarkkinoilla juuri työ- ja elämänkokemuksen vuoksi. Olisikohan siihen uskomista...
VastaaPoistaanumorchy, eikö olekin kumma kun muut vaan vanhenee ;D!
Munkin isä nyt 53 vuotiaana on melkeen aktiivisempi kuin koskaan ja harrastaa nykyään liikuntaakin paljon enemmän kuin ennen. Se päätti opetella riippuliitämään, kävi kurssit ja nyt se haluaa mennä Teneriffalle liitämään Teideltä alas. Sit se puhuu nykyään sujuvaa espanjaa, jonka ihan itse opetteli ja käveli sen Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreissun kans. Nyt sillä alkaa ihan uusi työ, jota varten se on juossu kursseilla ja opetellu uusia juttuja ja mä oon tosi ylpee siitä :) Että kyllä se ikä on vaan omasta asennoitumisesta kii.
VastaaPoistaOlin jotain 18 ja risat ja käymässä tätini luona Helsingissä ensimmäistä kertaa. Nukuin serkkutytön kanssa samassa huoneessa. Juteltiin niitä näitä ja nukuttiin paljaalla lattialla sängyn alla, koska oli kauhea helle!
VastaaPoistaSerkkutyttö oli siinä vähän päälle 10-vuotias. Hän kysyi, miten vanha olen ja kun kerroin ikäni, hän oli hieman järkyttynyt, mutta sanoi sitten minua lohduttaakseen: Ei se mitään, ei sitä kukaan huomaa, kunhan et kerro!!!
Miltsu, vau! Ja tässä tuli todistettua, että kyllä yli 50v pääsee uusiin töihin.
VastaaPoistaMarleena, ihana!!! :)
Mitä enemmän tulee itselle ikää lisää, sitä erilaisemmin alkaa suhtautua ikään. Joskus parinkympin alkutaipaleella 30 tuntui kaukaiselta kääkkäiältä :D
VastaaPoistaMinulla suhtautuminen ikään on muuttunut eniten kolmikymppiset täytettyäni. Silloin vielä 40 tuntui vähän pelottavalta ja myös kaukaiselta, mutta nyt 35-vuotiaana sekään ei oikein enää hetkauta. Minusta 50 ei ole paljon - elämän tahti muuttuu iän myötä, mutta ei se tarkoita, että laatu siitä kärsii :))
Elegia, oikeastaan ajattelen vähemmän nyt ikää kuin joskus kymmenenkin vuotta sitten. Siihen suhtautuu jotenkin rennommin ikään.
VastaaPoista