torstai 1. syyskuuta 2011

Minun päiväni tänään

Laiska töitänsä luettelee ;). Se lukekoon ketä kiinnostaa.

Minulta pyydettiin päivääni kuvina. Mutta nyt on käynyt niin että olen kokeillut kuvaamista vaan siitä ei tullut mitään kun kamera ei ole aina kädessä... Niinpä ajattelin kirjoittaa mieluummin.

Eli syyskuun ensimmäinen päivä sanoina. (Päivitän sitä mukaa kun teen jotakin.)

Heräsin aamulla puoli seitsemän maissa ilman kellon herätystä. Menin suoraan alakertaan suihkuun. Suihkun jälkeen laitoin tietokoneen päälle ja teeveden kiehumaan. Yksi koirista on sisällä ja kävin sen kanssa kävelemässä pienen lenkin ulkona. Onneksi ei satanut.

Lenkin jälkeen istahdin tietokoneen ääreen lukemaan päivän uutiset ja juomaan teekupposen.

Puoli kahdeksan aikaan herättelin Maikin ja laitoin hänelle aamupalaa ja eväspaketin valmiiksi reppuun.

Vartin yli kahdeksan ajoin tänään Maikin koululle neljän kilometrin matkan. Yleensä kävelen hänen kanssaan noin 600m päässä olevalle bussipysäkille mutta tänään meitä molempia laiskotti. Matkalla koululle otin kyytiin erään tytön, joka myös odotti koulubussia.

Varttia vaille yhdeksän herätin isännän. Hänellä meni yli puolilleöin eilen, kun korjasivat traktoriin laitettavaa haravaa. Ajattelin, että nukkukoon vähän pitempään. Söin itse aamupalan ja keitin kannullisen kahvia isännälle. Se on hänen aamupalansa.

Aamun aikana pesin pari koneellista pyykkiä tiskasin astioita ja lakaisin lattioita.

Kymmenen maissa lähdin ajamaan kuntakeskukseen. Tarkoituksena oli käydä isännän äidin luona ja kaupassa. Istuinkin yli tunnin rupattelemassa avopin luona. Hän asuu vanhusten palvelutalossa. Tosin hän ei ota vielä vastaan minkäänlaisia palveluja, kun on niin hyväkuntoinen. Sitten kiirehdin kauppaan ja asioille.

Varttia vaille yksi olin taas kotona. Autoin isäntää laittamaan jotain varustetta traktoriin. Täällä nimittäin yritetään taas tehdä sateitten välissä heinää. Käytin koiraa taas lenkillä ja menin keräämään lähimetsästä puolukoita.

Varttia vaille kolme istuin koneella ja luin sitä sun tätä. Söin myös välipalaa tai lounasta. Ja siirtelin ulkona kuivuvia pyykkejä sisään sateen alta. Ja kävin auttamassa taas erään koneen kanssa isäntää.

Neljältä lähdin autolla hakemaan Maikin kaverin luolta kylästä. Hän meni sinne koulusta suoraan. Sinne mennessä vein juomista isännälle eräälle vuokrapellolle jossa hän puuhailee heinänteon kanssa.

Viideltä lähdimme lähikauppaan (kymmenen kilometrin päähän) Maikin kanssa. Olin unohtanut ostaa kaupasta aamulla kermaa ja kakunpohjan. Isännällä on huomenna synttärit ja yllätämme hänet lakkakermakakulla. Se on perinne, joten en usko, että hän kauheasti yllättyy ;).

Kuudelta makasin hetken sohvalla ja katsoin erään tv-ohjelman. Sitten istahdin taas pieneksi hetkeksi koneelle.

Puoli seitsemältä seurasin Maikin läksyjen tekoa. Ja tulin taas koneelle jossa mm lähetin postia Nokialle kun onnistuin särkemään kännykkäni näytön sen pudottua lattialle!!! Apua!

Puoli kahdeksalta oli sitten telkkarissa norjalaista saippuaa a`la Hotel Cæsar ja sen perään Idol.

Yhdeksältä kävin koiran kanssa pienellä lenkillä. Ja kymmeneen mennessä olen jo sitten sängyssä lukemassa kirjaa noin yhteentoista. Ja sitten voittaa jo varmaan uni.


Kuten näette niin olen edelleen kotona. Kunnan kanssa on meneillään suunnitelma että alkaisin kokeilemaan jotakin muuta työtä. Haluaisin vähäksi aikaa pois päiväkodista jossa tunnen arjen olevan aika hektisen. Saa nyt nähdä ilmaantuuko mitään muuta tekemistä. Odotellessa olen edelleen sairaslomalla. Polvi on oikeastaan aika hyvä, mutta vanha vaiva selässä on muistutellut taas viime päivinä. Johtuu varmaan kaikesta laiskottelusta...

Mitä sinä teet päivän aikana?

8 kommenttia:

  1. Hih,me herättiin samoihin aikoihin tai melkein,taitaa olla eri aika Norjassa kuin täällä.Suomessahan on sama kuin täällä.
    Paljon puuhaa olikin päivässäsi.Toivottavasti löytyy jotain muuta työtä ja että polvesi samoin kun selkäsi paranevat-

    VastaaPoista
  2. Täälläkin katseltiin Idolsia, koukuttava ohjelma. :) Toivottavasti sinulle löytyisi jotain muuta mielenkiintoista työtä!

    VastaaPoista
  3. Asuisitpa vähän lähempänä niin kävisin lainaamassa koiran tai parikin lenkkiseurakseni.. joskos se innostaisi liikuttamaan omaakin käpälää toisen eteen paremmin.. ja olisi ainakin turvallisempi olo (meillä on karhuja!).
    Mut.. nyt pitää tyytyä kissaa silittelemään.. ja ihan kiva homma sekin meidän molempien mielestä!
    Hui, ihan säikähdin - aurinko paistaa!

    VastaaPoista
  4. Yaelian, kylla, Norjassa on tunti vähemmän kuin teillä.

    Satu, joskus ihan ihmettelen miten jotkut todella luulevat osaavansa laulaa siella Idoleissa...

    Anonyymi, mina en oikeastaan ole ollut kamalan innostunut noita koiria ulkoiluttamaan. Mutta tama nyt sisalla oleva yksilo on rauhallinen, eika veda. Taallakin on kaikenlaista elukkaa tuolla metsassa. Onneksi pelkaavat minua enemman kuin mina niita ;). Mietin juuri eilen, etta kolmekin 10-15min lenkkia paivassa tekeekin ainakin puoli tuntia liikuntaa paivassa. Hyva mina! Sina voisit ottaa kissan kulkukaveriksi. Minun katti ainakin lahtee heti mukaan, kun menen tuohon metsaan marjaan ;).

    VastaaPoista
  5. Tuula, kyllä minä katin kanssa päivittäin ulkoilen kun talutan herraa valjaissa. Tosin otus on jo vanha (15v) eikä enää kovin pitkiä matkoja halua kävellä, vaan tyytyy lähinnä hiekalla kellimiseen ja kukkien haistelemiseen. Koira innostaisi useamman kilometrin reippaalle lenkille.. ja ehkä toimisi myös turvana yksinäisillä korpiteillä. Marjaan ja sieneen minä en enää uskalla, sillä kotikylällä on ihan oikeasti ainakin yks iso karhu!

    VastaaPoista
  6. Anonyymi, sitten ei kun koiraa hankkimaan ;)! Hankit vaikka karhukoiran ;D! Meilla oli sellainen kotona, kun olin lapsi muuten.

    VastaaPoista
  7. Karjalankarhukoira olisi kiva ja komia otus! Mutta ei karhukoiraa eikä muutakaan otusta niin kauan kuin tuo kissavanhus elää, sillä hän on rauhaisat eläkepäivänsä ansainnut. Mutta vielä joskus meillä haukkuu joku muukin kuin minä!

    VastaaPoista
  8. Nyt olikin paljon katsomista ja lukemista, kun olen ollut matkoilla.
    Vähitellen yritän saada tavallisesta arjesta taas kiinni.

    VastaaPoista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.