lauantai 13. lokakuuta 2012

Ruisleivän tekoa opettelemassa

Aikoinaan Suomessa leivoin leivinuunissa useinkin ruisleipää. Vanhan leipäjuuren olin saanut eräältä ystävältä. Mutta siitä on aikaa.

Täällä olen leiponut jonkin verran ruispaloja Suomesta tuomillani ruisleipäjauhoseoksilla, mutta nyt siitäkin on kamalan paljon aikaa.

Viime viikonloppuna kokeilin ruisleivän tekoa ihan tavallisessa sähköuunissa. Googailin ohjeita netistä.

Leivänjuuren tein sekoittamalla pari hapankorppua lämpimään veteen. Siihen lisäsin sitten ruisjauhoja niin paljon, että seoksesta tuli paksu velli. Vellin annoin seistä noin vuorokauden lämpimässä paikassa. Välillä lisäsin siihen myös lämmintä vettä ja lisää jauhoja. Lopulta seos alkaa kuplimaan ja maistuu happamelta. Lopullisen leivän happamuus on kai kiinni siitä kuinka kauan vellin antaa hapantua.

Seuraavana päivänä lisäsin velliin lisää jauhoja varovasti, ettei taikinasta tule liian kovaa. Ei tarvitse vaivata, vaan ihan vaan sekoitella pehmeäksi taikinaksi. Merisuolaa lisäsin kahden leivän annokseen pari ruokalusikallista.

Tunnin lämpimässä paikassa kohottelun jälkeen leivoin kahdeksi leiväksi ja annoin kohota taas tunnin verran lämpimässä.

Paistoin 250 asteessa 15 minuuttia ja sen jälkeen tunnin verran 210 asteessa.

Paistamisen jälkeen kiedoin leivät voipaperiin ja leivinliinaan ja laitoin yöksi vielä koko paketin muovipussiin.

Ensimmäisistä leivistä tuli aika kovakuorisia ja kumman vaaleita. Olin käyttänyt sihdattuja ruisjauhoja. Nyt ostin karkeampia ruisjauhoja ja tämän perjantain leivistä tuli ihanan tummia ja todella hyvänmakuisia.



Leivänjuuren nappasin sitten tietysti kuivumaan seuraavaa annosta varten taikinasta.

Maistuuko sinulle ruisleipä?

22 kommenttia:

  1. Sulle tuli hyvän näköinen leipä.Itsekin olen viime aikoina tehnyt muutaman ruisleivän,ja niistä tuli ihan hyviä:=

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä toisesta satsista tuli onnistuneempi kuin ekasta ja kauniimpia leipiä.

      Poista
  2. Ruisleipä on suuren suurta suosikkiani, mutta en ole koskaan koittanut leipoa mitään juureen. Pitäisi varmasti rohkaistua.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se niin vaikeaa ollut, joten suosittelen.

      Poista
  3. Toihan on hyvä vinkki käyttää hapankorppuja juurena, niitä löytyy meiltäkin. Nyt kun vaan löydän oikean ruisjauhon (se ei välttämättä ole helppoa), voisin kokeilla. Säästän ohjeesi, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, ruislauhoja on erilaisia ja mullakin onnistui oikeastaan vasta toisellä yrittämällä.

      Poista
  4. Olipas herkullisen nàkòinen leipà...ja ettà hapankorpullakin, wow....mutta mistàs mà ruisjauhoja saisin..edelleen yritàn etsià, toistaiseksi tuloksetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö teillä siellä saa minkäänlaista ruisjauhoa mistään?

      Poista
  5. Onkohan nyt jotain ruista ilmassa tai muuta kun itsekin ensimmäistä kertaa elämässäni tänään kokeilin ruisleipää muusta kuin siitä valmiista ruisleipäjauhoseoksesta! Tein tosin sellaisia "puikula" leipiä missä mukana myös vehnäjauhoa, siirappia ja perunaa. Mutta oikealta maistuu (vaikka itse sanonkin). Mitä parhainta lauantai-iltaa ja viikonloppua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo minä katsoin noista sinun leipäsistä naamakirjan puolella. Pitäisi kokeilla semmoisiakin.

      Poista
  6. Olen niin usein jo ajatellut, että pitäisi kokeilla tuota hapanjuuren tekoa itse. Kerran sain sitä juurta joltain ja hoidin ja jatkoin sitä ja lomalle lähtiessä annoin sen työkaverille, joka halus sitä hoitaa ja jatkaa, mutta jotain meni pieleen. Myöhemmin kuulin, että sen voi hyvin pakastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain luin, että leipäjuuri jotenkin kärsii, jos sen laittaa pakastimeen. Suomessa mulla se oli aina välit pakkasessa. Nyt tein semmoisen ohuehkon lätyn, jonka kuivattelen ihan huoneilmassa.

      Poista
  7. Pysytelen edelleen juuretomassa, piimä riitää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sinä teetkin leivän piimän kanssa. Oletkin siitä muistaakseni kirjoittanut.

      Poista
  8. Kyllä ruisleipä hyvää on, kuinkas muuten. Kaksi kertaa eläissäni vasta olen itse leiponut, eka kerta onnistui, toka kerralla tuli huonoja. Kunhan ilmat vielä viilenevät ja saa lämmittää uunia enemmäkin, leivomme taas kaverin kanssa. Olemme päättäneet kerran talvessa leipiä tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että ruisleivän teko on opettelujuttu ja lopputulos on monen asian summa.

      Poista
  9. ruisleipä on ihanaa!
    Mulla oli viime talvena ruisleipäkokeiluja, välillä onnistui, välillä vähän huonommin. Mutta ihan mieleistäni en vielä saanut, joten blogissani en siitä ole vielä kirjoitellut.
    Tuota hapankorpusta tehtyä juurta voisin testata.

    Tuossa edellisessä postauksessa suloinen koiruli. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri toive on nyt, että kerran viikossa pari leipää leivon. Saa nähdä onnistuuko leipä joka kerralla yhtä hyvin kuin tämä toinen yritelmä. Poika sanoi, että parempaa äiti kuin kaupan leipä ;).

      Poista
  10. Hei tällaista täytyykin kokeilla. Olen aina miettinyt että miten sellainen juuri tehdään jos ei sitä ole omasta takaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin suositella hapankorppumenetelmää.

      Poista
  11. Mmmm... Meilla oli kotona iso puinen saavi, johon taikina aina tehtiin. Saavia ei koskaan pesty ja juuri saastyi siina. Saavi vietiin aittaan, taikina kuivui reunoihin, ja juuri pysyi siina valmiina. Kun tuli tarvetta uuteen leipaan, saaviin pantiin jauhoja ja lamminta vetta. Sita sekoiteltiin pari paivaa ja sitten lisattiin vetta ja jauhoja (ja vahan hiivaa avuksi) ja leivasta tuli oikein hyvaa. Aitini sairastui kun olin noin 10-v ja myohemmin tein leivat ihan itse. Sanoin isalle etta nyt on leipomispaiva, ja "lintsasin" koulusta, ja tein noin 30 reikaleipaa siita annoksesta. Silloin meilla oli jo iso pakastin, jonne leivat laitettiin, eika enaa pirtin orsille kuivumaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta saavimenetelmästä olen kuullutkin. Olet sinä ollut aikamoinen "emäntä" nuorempana. Leivotko vielä leipää?

      Poista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.