Minua väsyttää monesti aina iltaisin, varsinkin töitten jälkeen. Oikeastaan tajusin syyn vasta tuolla Suomessa. Kyllähän tämä vieraalla kielellä koko ajan itseään ilmaiseminen ja muitten puheitten ymmärtäminen väsyttää. Näinkin monen vuoden jälkeen.
Tänään on taas vaihteeksi satanut ja pilvet roikkuvat matalalla. Minä tein kaalikääryleitä isännän toiveesta. Itselle tein täytteen riisistä, porkkanasta ja kukkakaalista ja maustoin mahtavasti. Muut saivat ihan perinteisen lihatäytteen.
Kaalikääryleet ovat herkkua. :)
VastaaPoistaOnhan se välillä vaikeaa ,kun pitää aina ilmaista itseään vieraalla kielellä.Puhutko tyttäresi kanssa vain suomea?
VastaaPoistaUnelma, kylla ne ovat. Eivatka ollenkaan niin vaivalloisia tehda kuin luulisi.
VastaaPoistaYaelian, kylla puhumme suomea. Nyt vaan kun pojat on poissa kotoa, niin kieli menee valista norjaksi. Mutta yleensa ottaen suomea.
Se on totta, että jatkuva vieraan kielen puhuminen rasittaa. Huomaan, että jopa englanti (vielä toistaiseksi kotikielemme) käy joskus voimille, vaikka puhunkin sitä sujuvasti. Norja taas... Jokin aika sitten kävin puolen tunnin keskustelun norjaksi (tai joksikin norjan tapaiseksi kieleksi) ja lopputuloksena oli päänsärky! Hih...
VastaaPoista...olen alati uuvuksissa tästä kieliasiasta... Lohduttavaa kuulla että vielä kymmenenkin vuoden jälkeen väsyttää, niin näin reilun vuoden jälkeen saa rauhassa olla iltaisin uuvuksissa...
VastaaPoistaMielenkiintoisia kielikommentteja teillä. Tuttuja munkin perheestä. Minua ei vähäisenkään kielitaitoni käyttäminen ole ikinä rasittanut. Senkun puhun ilman paineita meneekö oikein vai ei.
VastaaPoistaRiippumatta osaanko vai en.Ja yliarvioin itseni.
Kuolunikin yritin selvittää mahdollisimman helpolla toisin kuin kiltit tytöt.
Sosiaalisuus kyllä voi aika ajoin ahistaa. Niin että sitten haluaa olla ihan yksin. niinkuin just tätä kirjoittaessa.
Silloin olis parempi kun ei kukaan tulis häiritsemään :)
Ihmissuhdetaitoni ei muutenkaan ole niin hyvä, miltä se näyttää. Vähän sama, tai paljon sama, kuin kielen kanssa. hehe :)
Toissa päivänä söin kaalilaatikkoa ja se oli tosi hyvää. Siinä samassa kyläpaikassa on aina tarjolla gotleria ja ruisleipää.
Hienoa, että lapsesi osaavat suomea. Kielitaito on niin valtava rikkaus ja erityisesti vanhempien äidinkielen taitaminen on todella tärkeätä. Elleivät siteet Suomeen ole aivan katkenneet, on kurjaa vierailla suomalaisten sukulaisten luona ja kommunikoida esim. englanniksi vaikka kielitaito olisi ollut saavutettavissa kotona.
VastaaPoistaHeli, kannattaa vaihtaa se kotikieli norjaksi. Opit siina paljon nopeammin.
VastaaPoistaFjordinna, kylla suomi on sita ominta joka tapauksessa.
Avletto, minakin olen oppinut kielet parhaiten kaytannossa. Ja puhun ja puhun ja puhun. Ekaan tyopaikkaan taalla menin seuraavana paivana kun olin muuttanut Norjaan. Ja pakkohan siina oli vaan puhua :). Mulla on periaate, etta ei ole minun ongelma, jos vastapuoli ei ymmarra mita puhun, silla kovin harva huomioi sita, ettei norja ole minunkaan aidinkieleni. Suomessa ihailin ulkomailta muuttaneita, jotka osasivat edes jonkin verran suomea. - Mutta kylla rasitun eri tavalla muitten kielien kayttamisesta kuin jos olisin suomalaisessa ymparistossa koko ajan. Ainakin kausittain. Mutta osasyy rasittumiseen voi olla kylla myos tuo sosiaalisuus. Toissa joudun olemaan supersosiaalinen koko ajan.
Almamaria, kylla olen sita mielta, etta aidinmaidon kautta saatu kielitaito on ilmaiseksi opittua.