Tästä aiheesta oli puhettä tämän aamun God morgen Norgessa. Siellä mainittiin myös aivan riemastuttava nettisivu aiheesta, nimittäin matvett.no. Sivustolta löytyy paljon ruokaohjeita ja vinkkejä vanhentuneen ruuan käyttöön.
Tiesitkö muuten, että kananmunien "parasta ennen" päivämäärä on ihan turha juttu? Kananmunia voi käyttää vielä kuukausia sen päivämäärän jälkeen.
Tässä muutama vinkki sivuilta, jotka ehkä auttavat sinuakin säästämään ruokakuluissa ja ajattelemaan kulutustasi:
- Suunnittele ruokaostoksesi ja kirjoita kauppalista.
- Siivoa jääkaappi aika ajoin, että tiedät mitä sinulla siellä oikeastaan on.
- Säilytä ruoka oikein. Kala ja liha kylmemmässä kuin vihannekset.
- Jäähdytä ruoka nopeasti ja pakasta tai laita jääkaappiin ruuantähteet.
- Säilytä ruuantähteet kannellisessa rasiassa.
- Pakasta leipä, jota ei syödä seuraavana päivänä. Suomessa ei tätä ongelmaa ole ainakaan ruisleivän kanssa.
- Tee torstaista ruuantähdetorstai eli käytä tähteet torstain ruuanlaittoon ennen viikonloppuostoksia.
Heitätkö sinä paljon ruokaa roskiin?
Juu se on tosiaan järkyttävää kuinka paljon ruokaa menee hukkaan ja ihan hyvää sellaista vielä ! olenkin täällä aina kaupoissa kauhulla katsonut, kun sattuu olemaan tupla pyhät ja kauppa on yhden päivän kiinni. Niin ihmiset hamstraavat aivan käsittämättömät määrät ruokaa ja luulempa siitä päätyvän paljon roskiin. En ymmärrä !! Ei kait me sentään näkään kuolla jos kauppa nyt on yhden päivän viikossa kiinni. ja noi kananmunat vesi on hyvä konsti todeta onko kananmunat käyttö kelpoisia. jos kananmuna on vedessä pohjalla poikittain se on tuore, jos se on pysty suunnassa niin vanha mutta käyttökelpoinen ja jos se kelluu niin silloin se on pilaantunut.
VastaaPoistaTäällä on sama juttu. Ennen kaikkia juhlapyhiä on kaupat täynnä hysteerisiä ihmisiä, joilla ruokakärryt ovat kukkuroillaan ruokaa.
PoistaMeillä onneksi menee tähderuokaa myös koirille jonkin verran. Mutta oikeastaan heitän hyvin vähän roskiin.
Tossa on järkeä. Pitääkin tulostaa toi lista jääkaapin oveen:)
VastaaPoistaJa kannattaa vierailla tuolla matvett.no sivuilla. Siellä on ihan hurjasti kaikkea mielenkiintoista ja helppoja ruokaohjeita.
PoistaTässä meillä nuorella (?) polvella olisi paljon opittavaa niiltä sota-aikana eläneiltä. Oma äitini oli esimerkiksi suorastaa nero käyttämään edellsen päivän tähteet seuraavan päivän ruokaan mutta mausta ei todellakaan tingitty. Itselleen äitini saattoi paistaa puuron jämät tai tehdä pannaria, lämmitti jääneen kahvin eikä keittänyt aina uutta (tätä kyllä vastustin), käytti vähän nahistuneetkin juurekset... Sitä paitsi tuo oli taloudellisesti tosi järkevää.
VastaaPoistaNykyään sitä kai usein syödään sitä, mitä tekee mieli eikä sitä, mitä kaapissa saattaisi olla jäljellä. Jos tekee pizzaa mieli, niin heitetään edellisen päivän aterian jämät roskiin.
Kaipa meillä on liian paljon tarjolla kaikkea, uuden ostaminen on liian helppoa. Itselleni haasteita tuottaa tämä yhden hengen talous ja se, että minulla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista pakastinta. Ruokaa on vaikea tehdä (ja vaikea ostaa) tarpeeksi pieniä annoksia, ja kovin montaa päivää ei samaa ruokaa voi syödä. Usein päädynkin siihen, että olen sitten oma roskikseni - syön liikaa kun ei voi heittää poiskaan. Ja hukkaan heittämistä sekin tavallaan on.
Mutta kyllä tuossa on siis opittavaa itsellänikin, vaikka olenkin yrittänyt vähän skarpata...
ps. Sirkus Eliassenin pojat on tosi söpösiä ja puhuvat ja laulavat hauskalla murteella - saattavat olla edustamassa Norjaa euroviisuissakin :)
Tuula, erinomaisen hyvä kirjoitus. Osittain yksinasuva on joskus pulassa noiden pakkauskokojen kanssa, etenkin kun aina ei ole pakastinta käytössä - siksi esimerkiksi pehmeä leipä on vaihtunut hapankorppuihin suureksi osaksi. Ostin kokeeksi pari limppua viime viikolla (poronkäristyksen pannu pitää saada puhdistaa kastikejämistä ruisleivälllä). Ja heti jäi leipää kuivaksi. Toinen ongelma on hedelmät - varsinkin valmiiksi pakatuista ehtii pilaantua joku jo ennen kuin olen kauppareissulta tullut kotiin. OP
VastaaPoistaKuullostaa itsekehulta, mutta ei meilläkään heitetä ruokaa roskiin. Leipä enempi loppuu kesken kun ehtisi edes kuivahtaa tai parasta ennen päivä tulla. Hedelmätkin syödään aina! Meillä syödään tuunattuna viikonlopun jämäruokia keskiviikkoon asti! Teen siis isommat annokset silloin ihan tahallani. Muistan joskus kauan aikaa sitten heittäneeni hillopurkin jämät pois. Se oli jotain mustarherukkaa ja semmoista aika jänkkiä jo uutena, ettei tehnyt kauppaansa. En tiedä käykö sitten höpösti kun lapset muuttavat pois!? Mä sanon, että jos kilo vuodessa menee roskiin, niin se on siinä! Siihen voi kuulua esim. sipuli, joka on päällepäin hyvä, mutta mätä sisältä! Varsinkin punasipuleissa on tällaisia yllätysversioita.
VastaaPoistaEi mene meillä "roskiin" yhtään ruokaa. Vähän leipää menee linnuille mutta muuten teen niin vähän ruokia ettei jää tähteeksi. Koska perhe ei halua syödä tähteitä, paitsi joskus keittoja lämmitetään.
VastaaPoistaKoska kaupat ovat auki melkein joka päivä, ei yleensä ostetakaan liian paljon mitään. Perunankuoret yms "tähteet" kompostoidaan. Näin talvella ne ei tosin kompostoidu koska jätyvät, mutta lähtee sitten taas käyntiin keväällä.
Luotan kyllä aisteihini, jos viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen-päivä on mennyt ohi, eikä niitäkään viskata pois.
Ma tyoskentelin ruokakaupassa aikani ja ruokaa meni ihan hirveasti roskiin. Jos sailyketolkissa oli pienikin lommo, se heitettiin pois. Jos leipa oli edes pienesti lyttaantynyt, se heitettiin pois. Kylmaruokia jatettiin aina lojumaan minne sattuu, ja jos ne on vain hetken pois kylmasta (esim. asiakas kassalla ilmoittaa, ettei haluakaan sita), ne heitetaan pois. Ihan kamalaa. Sitten kaupan ulkopuolella koditon nainen pyytaa ruokaa ja mitaan ei tietenkaan ole antaa (ja yleensa nama haadetaan pois parkkipaikalta). Maailma on kylla vinksallaan.
VastaaPoistaMonet "parasta ennen" paivaykset on tosiaan ihan huuhaata myos. Oma nako- ja hajuaisti yleensa kertoo kaiken tarvittavan.
Hyvä kirjoitus! Mä opin jo pienenä mummultani, että on synti heittää ruokaa hukkaan. Teenkin ahkerasti tähderuokia ja pakastan ja säilön. Vaikeampaa on taas ollut opettaa oma puoliso samaan ajatukseen, se kun olisi heittämässä tähteet pois jo tuoreeltaan ja nirsoilee usein mun pyttäreille, vaikka mun mielestä ne on usein parhaimpia ruokia! Onneks lapsille kelpaa, eivätkä ainakaan vielä jaa isänsä näkökulmia.
VastaaPoistaPyrin käyttämään tähteet ja tekemään ruokaa niistä aineista, joita kaapeista löytyy, sen sijaan, että jatkuvasti ostaisin jotain uutta. Tähteiden hyödyntäminen oli muuten minunkin miehelleni uusi ja outo asia (tähteet oli hänelle yhtä kuin vanhentunut ruoka), mutta vähitellen alkaa koulutus tuottaa tulosta. Kunhan pidän vähän silmällä... ;)
VastaaPoistaNoita munia olen aina välillä miettinyt. Olen kyllä ajatellut että eiköhän sen hajusta tiedä että ovatko ok, mutta muutaman päivän vanhoja olen kyllä käyttänyt, mutta parin viikon vanhoja en ole uskaltanut. Nyt uskallan!
VastaaPoistaOnpa täällä käteviä emäntiä kommentoimassa! Hyvä! Itse en ole aina ihan noin kätevä, mutta se johtuu osittain tästä yhden hengen taloudesta ja pakastimen puutteesta...kohta menee taas lohilaatikon jämät roskiin... valitettavasti! Mutta suurin osa ruuasta taitaa mennä roskiin jo suoraan sieltä kaupasta, ja on käsittämätöntä, että syömäkelposta ruokaa ei jaeta eteenpäin.
VastaaPoistaMutta parasta ennen päiväyksistä sitten: ostin just kaksi apetina (?)- fetajuustopakkausta. Niissä on aika pitkä säilymisaika, mutta nämä olivat menossa vanhaksi tämän kuun lopussa. Molemmat olivat kuitenkin jo nyt syömäkelvottomia - hyvin epämiellyttävän maun takia tarkistinkin päivämäärän. Valmiseineksiä taas on tutkittu paljon ja ne ovat usein hyvin hilkulla syötäväksi kelpaavia viimeisenä myyntipäivänä. Samoin valmiiksi pakatut lihat ja kalat. Joten kannattaa siinä vähän varovainen olla.
Sitä paitsi, jos sattuu rikkomaan oikein mädän kananmunan, jää munien syönti pitkäksi aikaa. Mutta ennen hajuhaittoja vanhan kananmunan erottaa myös siitä, että keltuainen ei ole kiinteä vaan hajoaa heti munaa rikottaessa.
Itselleni osui joku aika sitten huonoa pakastelohta ja lohi ei ole kyllä viime aikoina maistunut. Ajatuskin ällöttää. Olen kuin Pavlovin koira ja nopea oppimaan:).
Samoilla linjoilla Hannen kanssa monessa asiassa. Pakattu tuore kala, kuten esim Salmalohi ja monet valmiseinekset menettävät aika helposti makuaan vanhetessaan.Pakastekala vanhenee nopeasti jos ei altaassa ole todella kylmää, mitä rasvaisempi kala sitä nopeammin. Seiti on tunnetusti huonommin säilyvä pakastekala kuin turska tai kolja. Jos ostan kylmäsavulohta muovipakkauksessa heti ensi töikseni otan sen sieltä umpiosta pois, kuivaan rasvat talouspaperilla ja pakkaan pergamenttiin. Enkä osta niin suuria pakkauksia jotka lojuisivat pitkään jääkaapissa. Olen hyväosainen ruontähteiden suhteen. Minulla on mahdollisuus kompostoida kaikki orgaaninen.
VastaaPoistaTuota kompostointijuttua olen täällä ihmetellyt. Kun asutaan maalaistaloissa, on puutarhoja ja tilaa vaikka minkälaisille kompostoreille ja kompostointisysteemeille, niin täällä haetaan biojätteet kunnan toimesta! Hyvä tietenkin, että lajitellaan, mutta miksi ihmeessä ei itse kompostoida mitään? Eikä ymmärtääkseni yhdessäkään talossa... Pitäisikö alkaa myymään täällä suomalalaisia kompostoreita?
PoistaMuuten Norjan kierrätys toimii kohtuullisesti. Ainakin meillä Vesterålenissa. Palavat viedään lähimpään jätteenpolttolaitokseen eli Kiirunaan. Orgaaninen kompostoidaan Lofooteilla viherrakennuskäyttöön ja metallit sun muut siihen käännettyyn kaupanpussiin laitetut hyödynnetään tietääkseni aika hyvin. En ole perehtynyt onko kompostoinnille kotioloissa mitään lainsäädännöllisiä esteitä. Minä otan joka tapauksessa arvokkaat ravinteet talteen. Täällä ei ilmeisesti ole sellaisia perinteitä kompostoinnista kuin Suomessa.
VastaaPoistaMuistelen lukeneeni, että Askerin kunnasta (todennäköisesti isommaltakin alueelta) biojätteet viedään käsittelylaitokseen Ruotsiin. Jotenkin tuntuu älyttömältä kuskata niitä noinkin kauas ja vielä toiseen maahan. Eikö siinä vähän jo vesity koko ajatus?
Poista