tiistai 16. elokuuta 2011

Eroja

Minulta pyydettiin taannoin postausta suomalaisten ja norjalaisten eroista (kulttuurieroista, käyttäytymiseroista, käytännöistä ja tavoista).

Ihan ensimmäiseksi pitää sanoa, että olen asunut täällä vuodesta 1999 eli aika kauan. Alussa varmaan monikin asia tuntui oudolta ja kummalliselta. Mutta niissä paikoissa maailmalla, joissa olen asunut, olen yrittänyt olla maassa maan tavalla. Joten oikeastaan sellaisia kummallisuuksia ei minun mielestäni olekaan, ainakaan enää. Mutta yritän löytää jotain. Mutta kaikki on minun minun henkilökohtaisia ajatuksia. Samat asiat saattavat tuntua muista Norjassa asuvista ihan erilaiselta.

Työelämässä olen alusta asti ihmetellyt norjalaisten intoa kaikenlaisiin kokouksiin ja palavereihin. Ja ne palaverit kestävät tuntikaupalla. Kylla, niissä puhutaan asiaa, useimmiten. Ja varmasti on tärkeää puhua kaikesta. Mutta jonkun on tehtävä työt sillä aikaa, kun minä istun palavereissa. En tiedä miten paljon Suomessa nykyisin käytetään aikaa kokouksiin.

Kaikenlaiset yhteiset illanvietot ovat myös tärkeitä työelämässä. Ihmisiin täytyy tutustua vapaa-ajallakin. Sopii varmaan monelle. Minä olen vähän outo ja haluan pitää erossa vapaa-ajan ja työajan...

Jokainen kuljettaa eväitä töissä ja koulussa (kouluissa ei ole järjestetty ruokailua eli eväät reppuun). Ja ne eväät ovat useimmiten voileipiä. Sopii hyvin kaikille, jotka tykkää voileivistä.

Norjalaiset ovat kovasti ulkoiluihmisiä. Retkeily perheen  kanssa luonnossa on tärkeää yhteisoloa vapaa-ajalla. Positiivista.

Edellisestäkin johtuen on sää kovin suosittu puheenaihe. Jos ei muusta ole puhuttavaa, niin ainahan voi jutella vaikka siitä. Ja säästä puhutaan, vaikka olisi muutakin juteltavaa.

Norjalaiset pitävät suomalaisista, mutta heillä on vähän sama isoveli-suhtautuminen ruotsalaisiin kuin suomalaisillakin.

Norjassa ei ole esim meikäläisellä mahdollisuutta kaksoiskansalaisuuteen. Ei se mitään. Ainut haitta on, etten pysty äänestämään parlamenttivaaleissa. Mutta kunnallisvaaleissa pääsen äänestämään. Eli vaaliuurnille pääsen tänäkin syksynä vaikuttamaan asioihin. (Olen kirjoittanut kaksoiskansalaisuusasiasta kaikille puolueille Stortingetissä ja kirjoitan taas, kunhan ne vaalit lähestyvät).

Nämä nyt tuli äkistään mieleen tästä aiheesta. Kyselkää, jos haluatte tietää jostain asiasta erityisesti :).

Täällä on tänään taas kovin harmaata.


31 kommenttia:

  1. Kyllä täälläkin noita kokouksia nykyisin pidetään...ihan liian kanssa.....eli aikas samanlaiselta siellä kuulostaa.

    Minäkin haluan erottaa työn ja vapaa-ajan ja vaikka on aivan ihania työkavereita, en halua vaapaata heidän kanssa viettää..☺

    VastaaPoista
  2. Irmastiina, ehka me suomalaiset ollaan enemman privaatteja tuon vapaa-ajan kanssa.

    VastaaPoista
  3. Kansalaisuusasioihin liittyen muuten onko lapsillasi kaksoiskansallisuus ja saako täällä syntyneet lapset automaattisesti norjan kansallisuuden? Kuten huomaat en ole vielä pahemmin asiaan perehtynyt, mutta meillä kansalaisuusasiat alkavat tulla ajankohtaisiksi ja ollaan mietitty mikä kombinaatio Suomi-Norja-Britti-Irlanti kansalaisuuksista olisi pienelle kohdallaan :)

    VastaaPoista
  4. Tämäpä oli mienlenkiintoista.Kyllä muistan että Suomessakin,ainakin omalla työpaikalla,oli paaljon kokouksia.Tosin ne eivät kestäneet tuntikausia.
    Mielenkiintoista,että rikkaassa Norjassa ei ole koululaisille järjestetty ruokailua kuten Suomessa.

    VastaaPoista
  5. Satu, pojat ovat syntyneet Suomessa ja heilla on Suomen ja isansa maan kansalaisuudet. Mutta molemmat siirtyvat Norjan kansalaisiksi nyt piakkoin ja joutuvat luopumaan molemmista muista kansalaisuuksista.

    Maikki on syntynyt taalla, mutta koska en ole naimisissa Maikin isan kanssa, niin hanella on vaan Suomen kansalaisuus. Eli automaattisesti ei saa Norjan kansalaisuutta.

    Tsta linkista voit lukea aiheesta: http://www.udiregelverk.no/Rettskilder/Sentrale%20lover%20og%20forskrifter/Statsborgerloven.aspx

    Teille tulee varmaan ajankohtaiseksi suomi+isan kotimaan kansalaisuus.

    VastaaPoista
  6. Yaelian, tuota kouluruokailuasiaa en minakaan ole ymmartanyt koko aikana. Suomessa on kunnia-asia tehda kunnon kouluruoka vaikka kuinka pienella budjetilla.

    VastaaPoista
  7. Kiva postaus :D Aika vàhàn tuntuu eroja olevan. Tuo tyò- ja vapaa-ajan erottaminen on varmasti ihan hyvà juttu, mutta on varmasti kiva ettà voi tuntea kuuluvansa johonkin "ryhmààn" myòs vapaa-ajalla, kun noita yhteisià illanviettoja vietetààn. Varsinkin jos on ulkomaalainen tai juuri uuteen kaupunkiin saapunut.
    Luulin ettà norjassa saisi ruoan myòs koulussa, mutta ei nàkòjààn. Tuon kannalta Suomessa on kyllà hyvin asiat. Tààllà Italiassa tarhalaiset saavat ruoan, koululaiset eivàt.

    VastaaPoista
  8. Jatka vaan Tuula kirjoittamista norjalaisista arkipäivän ilmiöistä, niitä lukevat varmaan kaikki mielellään.
    Muuten, syövätkö norjalaiset puuroa aamuisin?
    Elleivät, niin olen sitten enemmän norjalainen kuin suomalainen.
    Täällähän se puuro tuntuu olevan niin tärkeä asia. :(

    VastaaPoista
  9. Näitä oli kiva lukea. Aika erikoista, ettei kaksoiskansalaisuutta sallita siellä. Ihmiset kuin kuitenkin ns. naivat yli rajojen ;)

    VastaaPoista
  10. Ciacy, siis eroja on varmaan vaikka kuinka paljon, mutta kun on ollut niin kauan taalla, niin ei enaa näe niita ;). Taalla ei saada ruokaa paivakodissakaan.

    Rosina, jotkut syovat kai puuroa, useimmat kai ei.

    Elegia, siis tama on ihan p...stä ettei kaksoiskansalaisuutta hyvaksyta.

    VastaaPoista
  11. Olenkohan minä jotenkin epätyypillisessä työpaikassa, koska meillä ei viimeisen vuoden aikana ole kertaakaan ollut varsinaista palaveria? Pari kertaa on ollut infotilaisuus, mutta niissä vuorovaikutus on ollut aika yksipuolista.

    Olisikohan kaksoiskansalaisuuden kiellon takana pelko siitä, että sitten täällä olisi liikaa uusnorjalaisia, joiden todelliset sympatiat ovat sen alkuperäisen kotimaan intressien mukaiset? En ole itseasiassa seurannut keskustelua asiasta - vai käydäänkö siitä edes keskustelua julkisuudessa? Muistelen, että tämä lojaalisuuskysymys oli esillä Suomessakin muutama vuosi sitten ennen kaksoiskansalaisuuden hyväksymistä. Norjassa vain on moninkertaisesti maahanmuuttajia Suomeen verrattuna.

    VastaaPoista
  12. Heli, kaksoiskansalaisuudesta ei juuri puhuta. Mutta vastaukseksi joiltakin puolueilta sain aikoinaan, etta kaksoiskansalaisuus hidastaa integroitumista norjalaiseen yhteiskuntaan. Ja siitahan voidaan olla montaa mielta.

    VastaaPoista
  13. Oliko sinulla alussa vaikeuksia saada pidempiaikaista oleskelulupaa ja/tai tyolupaa kun et ole kansalainen etka edes naimisissa Norjan kansalaisen kanssa?

    VastaaPoista
  14. Kiinnostavaa tietoa on mukava lukea.

    Tuo kouluruokailun puuttuminen tuntuu oudolta, kun täällä Suomessa jo silloin neljäkymmenluvulla oli lapsille tarjolla koulussa ruokaa. Vaatimatonta se oli, usein puuroa tai velliä. Oma keittokulho piti tuoda kotoa.

    VastaaPoista
  15. anumorchy, Pohjoismaissa voi tehda toita ilman lupia, ne on naita meidan pohjoismaisten etuja. Tulin Osloon yksi sunnuntai-ilta ja olin toissa maanantaina klo 9 ;). Olin tietysti kaynyt paikanpaalla aikaisemmin katsomassa valmiiksi asunnon ja valitsemassa tyopaikan. Ja tuo on totta, valitsin viidesta paikasta sen, mika tuntui mukavimmalta ;).

    Unelma, sepa se, Suomessa kouluruokailulla on todella pitkat perinteet. Ja eiko se jarjestetty sodan jalkeen, kun oli pula muutenkin kaikesta?

    VastaaPoista
  16. Kaksoiskansalaisuusasiassa on mielestäni kysymys juuri siitä mistä Heli mainitsi.
    Vidennen kolonnan pelko, vihollinen keskuudessamme, on yhä vielä yllättävän vahva. Se näkyi Norjassa 30-luvulla ja kylmän sodann aikoina epäluuloisena suhtautumisena kveeneihin ja saamelaisiin. Suomalaisjuuret omaavilta evättiin pääsy upseerikoulutukseen vielä niinkin myöhään kuin 60-luvulla. Suomen ja saamen kielen käyttö kouluissa oli kielletty. Anders Bjerking Breivikin vihaama monikulttuurisuus valtion virallisesti suosimana politiikkana on nuorta verrattuna esim Suomeen.
    Harvoin esille tullut asia on että Suomihan on kohdellut vähemmistöjään todella hyvin,integroinut meille tulleet yhteiskuntaan. Maamme ruotsinkielisten asema taattiin, Ahvenanmaalle annettin itsehallinto, siirtolaiset asutettiin tasaisesti valtaväestö omaksui vähemmistöjen ja uusien tulokkaiden tapoja ja kulttuuriarvoja.Mm. pilkkiminen , verkkokalastus, tattien syönti, karjalanpiirakat :)
    Monikulttuurisuus on sen verran arvokas ja puolustettava asia, että mm tämä kaksoiskansalaisuusmahdollisuus olisi saatava kuntoon pikaisesti.Ruusukulkueet ja myötätunnon osoitukset saisivat toteutua myös käytännössä.

    VastaaPoista
  17. Kesällä tavattuamme olen jaksanut ihmetellä tuota koulu- ja päiväkotiruokailun puuttumista. Meillä töissä ei kukaan tiennyt koko asiasta. Norjaa pidetään suomessa niin rikkaana, että osa luuli, että koulu tarjoaa myös aamiaisen ja välipalan. Eli niinkuin päiväkoti.
    Lystikkäänä juttuna Oslosta jäi mieleen se, kuinka norjalaiset laittoivat letun väliin hilloa: ensin vain toiselle puolelle, taitos ja vielä uusi taitos. Ja kas, siisti paketti oli valmis !
    Mukavaa syksyä, me täällä nautitaan hyvästä kouluruoasta, nauttikaa te upeasta luonnosta !

    VastaaPoista
  18. Lauri hyva, kirjoitat niin asiaa, etta voisit kirjoittaa tuon norjaksi kaikille puolueille! Eikohan aleta nyt hoitamaan tuo kaksoiskansalaisuusasia taalla kuntoon ennenkuin sina taalta pois muutat!

    Marjut, niin eiko ole kummallista tuo ruokailujuttu. Voikos niita lettuja muulla tavalla syodakaan ;D? Vielakin ilolla muistelen sita teidan reissua tanne. Joko sielta kohta tullaan tanne joko vaihto-oppilaaksi tai muuten vaan toihin?

    VastaaPoista
  19. Hyvin olet huomannut eroja ja kyllähän nuo tutulta kuulostaa. :)

    Eikös Suomessa se kouluruokailu aloitettu juuri siksi että köyhillä perheillä ei ollut varaa ruokkia koko katrasta lämpimällä ruualla ja koulu otti osan vastuusta, onneksi se jatkuu edelleen! :)

    Hyvä että kirjoitat kaksoiskansalaisuudesta sinnekin ylemmille tahoille, pitäisi varmaan itsekin tehdä samoin että saisivat vaan mahdollisimman paljon palautetta... Haluaisin kyllä itse Norjan kansalaisuuden kun jo näin kauan olen täällä ollut, mutta tuntuisi tosi tyhmältä kuitenkin luopua Suomen kansalaisuudesta kun ei ole mikään pakottava tarve.

    VastaaPoista
  20. No mutta Norjahan on ihan kuin USA! Eväät ja kaikki. Ja kokoukset ovat tärkeitä, palaverit ja yhteydenpito.

    Tosin työtovereiden kanssa ei niin paljon toimita työajan jälkeen, itseasiassa aika vähän. Pikkujoulutkin ovat suomalaisittain aika karut.

    TOtta, kun on ollut tarpeeksi kauan jossain, niin ei enää juuri vertaile. Ja Suomikin on muuttunut tässä ajassa. On vain niinkuin ollaan. Onneksi meillä on kaksoiskansalaisuus mahdollinen.

    Kiva postaus, kiitos!

    VastaaPoista
  21. THK, eikohan nyt oteta ihan asiaksi tama kaksoiskansalaisuus ja pommitetaan niita Stortingetissa kaikki. Jos asiasta alettaisiin puhumaan enemman, niin jospa sille jotakin tapahtuisi piankin.

    Johanna, vaikka taalla on muuten sosiaalietuudet hyvat, niin tuota kouluruokailua jaksaa ihmetella. Kiitos itsellesi!

    VastaaPoista
  22. Aika jännä tuo, että kaksoiskansalaisuuteen ei ole mahdollisuutta. Tuntuu että meilläkin palaverit lisääntyy ja joku joskus töissä vitsaili, että jos ei saada jotain asiaa päätettyä perustetaan työryhmä. Ja niitä työryhmiä piisaa, aina ei muista mihin kuuluu.
    Mielenkiintoisia nämä asetelmat pohjolan maiden suhteen:)
    Kiitos Tuula postauksesta!!

    VastaaPoista
  23. Mielenkiintoista lukea näistä eroista. Toisaalta me Pohjoismaat ollaan niin samanlaisia, toisaalta hyvin erillaisia, Suomella ja Ruotsillakin on aika paljon eroja, jos oikein alkaa miettimään.

    VastaaPoista
  24. Kiva postaus. Juuri viimeviikolla istuin palaverissa.. jossa puhuttiin itsestæænselvyyksia ja norjalaiseen tapaan siihen meni aikaa:)
    Tiistaina alkaa koulu ja jo nyt matpakke-asia ahdistaa. Olisi helppoa asua Suomessa niin ei tarvitsisi miettia koko asiaa.
    Onhan norjalaisissa ja suomalaisissa eroja. Vaikka ollaan nain lahekkain ja periaatteessa muka samanlaisia...

    VastaaPoista
  25. Onko tosiaan niin, että jos saa lapsen norjalaisen miehen kanssa Norjassa eikä ole naimisissa, lapsi saan vain Suomen kansalaisuuden? Itse en tuota avioliittopykälää löytänyt linkistäsi.

    § 4. Erverv ved fødsel

    Barn blir norsk statsborger ved fødselen dersom faren eller moren er norsk statsborger. Dør faren før barnet blir født, er det tilstrekkelig at faren var norsk statsborger da han døde.

    Vaikuttaisi todella oudolta, jos näin olisi. En tosin ihmettelisi yhtään :)

    VastaaPoista
  26. Saana, ainakin Maikin syntyessä oli näin. Ja kun lapsi syntyi, niin isän piti tunnustaa, että kyseessä on hänen lapsensa. Mutta Norjan kansalaisuutta lapsi ei saanut.

    VastaaPoista
  27. Saana, kavin lukemassa lisaa. Vuoden 2006 jalkeen on tullut lakimuutos. Tasta näet: http://www.udi.no/Sentrale-tema/Statsborgerskap/Statsborgerskap-for-barn/Statsborgerskap-ved-fodsel/

    Maikki on syntynyt 2001 :).

    VastaaPoista
  28. No hyvä, että on tullut muutos asiaan :) Saisikohan Maikki nyt kaksoiskansalaisuuden jälkikäteen, kun on kerran norjalainen isä? Voisi kuvitella, että onnistuu.

    VastaaPoista
  29. Kiitos Tuula! Luulin että kommentoin täällä jo mutta kommentti ei tainnut tulla perille asti. Tämä tosiaan ratkaisee meidän pulmat, Suomi-britti taitaa meidän muksusta tulla.

    VastaaPoista
  30. Saana, saa nahda mita kansalaisuutta tytto sitten aikanaan hakee ;).

    Satu, kylla sulla on kommentti tuoola ihan alkupuolella ;).

    VastaaPoista
  31. Ei kun hukassa oli siis kommentti nro 2 :) Kirjoittelin lentokentältä ja yhteyksien kanssa oli ongelmia, ilmeisesti ekalla kertaa ei mennyt läpi. Tokalla kyllä :)

    VastaaPoista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.