perjantai 1. huhtikuuta 2011

Lampaita laskemaan

Karitsointi lähestyy. Sitä myötä lisääntyy toiminta hallissa lampaitten luona. Joka päivä on kaikenlaista pientä valmistelua siellä. Katkon naruja vesiämpäreitä varten. Siivoilen paikkoja. Tänään ripustettiin uudet kuivaravinnekaukalot hallin seiniin.

Lampaat saavat heinän lisäksi suolaa suolakivistä ja vitamiineja ja mineraaleja sellaisista nuoluastioista. Ja sitten on tämä kuivaravinne. Joku minulle muistaakseni kertoi ravinteen nimen suomeksi joskus, mutta olen unohtanut tyystin taas...


Lampaat ovat aina ihan hepulissaan ainakin näin synnytyksen lähestyessä, kun alamme mättämään noita pipanoita ämpäreihin. Hallissa kaikuu sellainen määkintä, että pitäisi olla kuulosuojaimet.


Tässä muutama vanhempi emäntä odottelemassa pipanoita aidan takana.


Olen viettänyt töitten jälkeen myös paljon aikaa hevosten kanssa. Harjailen varsinkin Horg lillia, jolla karva irtoaa ihan kasoittain. Shivahan on ajeltu, joten siitä ei saa karvaa irtoamaan :). Hevosen harjaus on ihmeellisen rentouttavaa puuhaa. Ja siinä saa halailla hevosta ihan sydämensä kyllyydestä.

Mukavaa viikonloppua teillekin!

5 kommenttia:

  1. On teillä vain näisä lampaissa iso urakka! Ja nyt on sitten tulollaan karitsoja. Siitä on aikaa, kun olen karitsoja nähnyt, mutta ovat ne vain suloisia.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Hyvät on ravinteet Tuulan lampailla ja hyvin niistä huolta pitää ♥
    Ihanaa huhtikuuta!

    VastaaPoista
  3. Mukava käydä lukemassa sinun lampaista. Sielläkin alkaa jännät ajat karitsoinnin myötä. Mielenkinnosta kysyn, tarvitseeko lampaat apua usein synnytykseen?

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Johanna, kylla, karitsat ovat suloisia. Varsinkin niita ensimmaisia ihmeita on ihana tutkailla.

    seijastiina, ihmeellisen paljon ne kaikkea ravinnetta tarvitsevat elaakseen kunnolla.

    lumikissa, normaalisti synnytykset sujuvat ilman ongelmia. Mutta ainahan tahan maaraan sattuu niita perätilasynnytyksia (jotka yritetaan mahdollisuuksien mukaan kaantamaan) ja jättiläiskaritsoja, jotka taytyy kylla vetaa voimalla ulos. Sitten on nama, jotka synnyttavat 4-5 karitsaa ja karitsat ovat minikokoisia. Eli olisi tarkeaa olla paikalla 24 tuntia vuorokaudessa nama kolme-nelja viikkoa, ettei sattuisi vahinkoja.

    VastaaPoista
  5. Oottekos kokeilleet merileväjuttuja. Meilläpäin on yksi Pohjoismaitten suurimmista leväjauhon tuottajista. Tuossa vähän matkan päässä Lødungenissä.
    Merilevässä on reilusti seleeniä ja tietysti muita hiveniä kans.
    Vidarin villilampaat hakeutuvat talvi aitauksessa ollessaan luonnostaan laskuvesirannoille sitä syömään aina kun tuntevat siihen olevan tarvetta.
    Karitsoinnin edellä varsinkin siellä on kova trafiikki myrskyn rantakivikkoon kasaamilla leväkasoilla.

    VastaaPoista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.