lauantai 5. kesäkuuta 2010

Lampaat laitumella

Käytiin nyt illansuussa katsomassa kuinka eilen laitumelle päästetyt lampaat jaksavat. Voi sitä jälleennäkemisen riemua! Lampaat tietävät, että tulemme aina tervehtimään herkkupussin kanssa. Niinpä ne, jotka reissulla sattuvat olemaan näkyvillä tulevat useimmiten meidän luokse kerjuulle.





Pidämme myös suolakiveä(mikä lie suomeksi) kahdessa paikassa ja niissä paikoissa lampaat usein käyvät. Nästä paikoista on sitten syksyllä helppo käydä hakemassa usein isokin lammaslauma kotiin.



Kevät ei ole tuolla meistä vielä korkeammalla kovinkaan pitkällä. Koivuissa on vasta hiirenkorvat. Onneksi lampaat kumminkin löytävät vihreätä heinää vähän sieltä sun täältä.

15 kommenttia:

  1. Suloisia, varsinkin nuo pikkuiset. :) Silloin kun minun ruotsinhirvikoira oli pentu ja muutettiin asumaan paikkaan jossa oli paljon lampaita ympärillä, niin ne emolampaat näyttivät joskus luulevan koiranpentua karitsaksi. Tai ainakin ne huolestuneen oloisina ravasivat aidan vieressä meidän mukana ja mäkättivät.

    Kai se kivi on suomeksikin suolakivi, tai nuolukivi. Hyvää viikonloppua teille sinne!

    VastaaPoista
  2. Elvenes, nuolukivi! Sehan se varmaan on suomeksi. Kiitos! Akkia saattaa lammas luulla koiranpentua tai kissaa karitsaksi, olen huomannut taalla meillakin.

    VastaaPoista
  3. Tuosta ylimmasta kuvasta tuli mieleen, pitaako lampaiden sorkkia leikata? Muistan etta meilla lehmien sorkkia valilla napsittiin isoilla pihdeilla.

    VastaaPoista
  4. Anumorchy, kylla sorkkia leikataan lampaillakin. Meilla ei ole leikattu koskaan, silla ne kuluu aika mukavasti laitumella ollessa ja kavellessa kivilla ja kallioilla. Mutta kylla niita taytyy tarkkailla koko ajan kumminkin.

    VastaaPoista
  5. Suomessa on silleesti, olen nähnyt lehdessä ilmoituksen ja tiedän yhden oikean tapauksenkin, että saa ottaa huolehtiakseen "kesälampaan". Ja syksyllä mielestäni ne sitten menevät takaisin omistajalle.

    Se olisi mietittävä idea, jos olisi muuten itsellä mahdollista (oma piha jne...)

    VastaaPoista
  6. helen, tuosta "kesäadoptiosta" olen minakin kuullut!

    Yaelian, :).

    VastaaPoista
  7. Suloisia ovat, karitsat varsinkin:)Ihanaa tämä kesäinen vapaus lampaillekkin.

    VastaaPoista
  8. Miten ne lampaat sitten syksyllä kerätään kasaan kotiinvientiä varten, kun ne ovat koko kesän olleet vapaalla jalalla?

    VastaaPoista
  9. Oi suloista ihanuutta. Jännä myös nähdä miten kevät vielä tulollaan toisaalla.
    Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  10. Kyllä on kaunista katseltavaa, oi että! Suloisia on nuo lampaat , varsinkin nuo karitsat. Söpöjä!

    Kiva kun jaat tämän meidän kanssa. Minusta on mukavaa kuulla kuulumisia lampaiden kesästä.

    VastaaPoista
  11. MaMMeli, kylla lampaat nauttivat laidunelamasta. Vanhat lampaat lahtevat aina juoksulla kohti edellisten kesien niittyja.

    Heli, kovin tarkeaa on, etta olemme kayneet heita katsomassa kesalla usein, nain syksyisin keraily kotiin on helpompaa. Meilla on sellainen aitaus minne houkuttelemme syksylla lampaita ja sieltahan ne sitten haetaan. Kylla lammas yleensa tajuaa, etta talvi on tulossa ja haluaakin jo kotiin. Jotkut tulevat tuon kilometrien matkan kavellen kotiin ihan itsekseen. Ja sita minun on aina yhta vaikea ymmartaa, kun ne viedaan sinne ihan eri teita autolla...

    Helja, tana vuonna kevat on todella myohassa.

    Liisa, valista pelkaan, etta kirjoittelen liikaakin naista lampaista. Mutta se on niin olennainen osa tata meidan elamaa.

    VastaaPoista
  12. Mustakin on tosi kivaa lukea näistä lampaista ja nähdä kuvia, tosi söpöjä ovat!

    VastaaPoista
  13. Soile, onhan tää vahan eksoottista kai ;).

    VastaaPoista
  14. Tuula, et ollenkaan liikaa kirjoita, jatka vaan samaan malliin, minä ainakin luen joka sanan mielenkiinnolla.

    VastaaPoista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.