Mietin tätä, kun minulla on kaksi anoppikokemusta ja molemmat ovat olleet hyviä.
Anoppi-miniä-suhde vaatii mielestäni molemmilta osapuolilta suvaitsevaisuutta. Miniän ei kannata vetää hernettä nenään jokaisesta pikkuasiasta. Ja anopin on paras ottaa miniä vastaan sellaisena kuin hän on.
Toivottavasti minusta sitten joskus aikoinaan tulee hyvä anoppi.
Tässä viime keväisiä valkovuokkoja kaikille anopeille! -Tänä vuonna ei meidän korkeudella vielä ole kukat tulleet esille :(
Kävin tänään kävelyllä metsässä ja bongasin sieltä kevään ensimmäiset valkoiset kukkaset. :)
VastaaPoistaOma suhde anoppiin (joka on poikaystävän äitipuoli) on todella mainio. Olemme hyvin samanlaisia ihmisiä, sillä osaamme molemmat nauttia elämästä(, hän vielä enemmän kuin minä, eli jotain opittavaakin vielä on). :)
Hyvä anoppi sinusta varmasti tulee, vielä kun löytyisi hyvä vävy/miniä! :)
Minulla on ihan kiva anoppi ja paras ollakkin rakastammehan samaa miestä;)
VastaaPoistaAnoppini on ihana ihminen!
VastaaPoistaItselläni ei ole yhteistä kieltä anoppini kanssa joten ei ole riitojakaan. En usko, että niitä kyllä muutenkaan olisi ja ilolla tutustuisin häneen paremmin, hänellä ja minulla kun on vähemmän ikäeroa kuin minulla ja miehelläni ;o)
VastaaPoistaMä olen ihan täysin missannut jos täällä oli semmonen kysely :) Mutta minulla on aika hyvä suhde (tulevaan?) anoppiin. Yleensä menee niin kun ollaan kolmestaan liikkeellä että miehellä menee hermot äitiinsä mutta mulla ei. Ymmärrän kyllä miksi sillä menee hermot mutta mulla ei koska hän ei ole mun äiti :) Yletön passaaminen vähän ärsyttää ja se että anoppi maksaa aina kaiken kun ollaan yhdessä ja että miehelle se on ihan ok, se maksaminen. Pientä kielingelmaa esiintyy mutta ne voivat vain vähentyä ajan kanssa. Appi on sitten asia erikseen eikä meillä ole oikein mitään suhdetta :D, suuuuret kieliongelmat nääs.
VastaaPoistaIhan ok anoppi minulla oli. Hän on ollut poissa keskuudestamme nyt jo vuosia, mutta hyvät muistot on. :)
VastaaPoistaItsekin odotan vielä aikaa, jolloin saan tulla anopiksi.
Ihania valkovuokkoja!
Minulla oli ihan ok suhde tammikuussa edesmenneeseen anoppiin,ja suren vieläkin poismenoa,vaikka en ole enään poikansa kanssa yhdessä.
VastaaPoistaEi ole valittamista anoppisuhteesta. Täällä maassa onkin yleensä enemmän ongelmia kälyjen kuin anoppien kanssa, jonkinlaista kateutta kai.
VastaaPoistaAppeni kuoltua, saunoin anoppini kanssa 12 vuoden ajan. Luulen, että opin tuntemaan anoppini sinä aikana paremmin kuin hänen lapsensa hänet tunsivat.
VastaaPoista