Sain ajan rekisteröitymistä varten jo joskus tammikuussa, mutta olen syystä ja toisesta joutunut aina perumaan ajan ja vasta nyt tänään pääsin käymään Lillehammerin veripankissa.
Siellä ystävällinen henkilökunta otti vastaan ja minulta otettiin verenpaine ja muutama putkilo verta. Pian saan sitten tietää kelpaanko luovuttajaksi. Palkkioksi sain tämän mukavan Muumi-mukin:
Käykääpäs hyvät ihmiset ilmottautumassa luovuttajaksi tekin! Netistä löydät lisätietoja täältä. Sieltä luinkin, että Suomessa on verivarastot todella vähissä juuri nyt!!!
Luovutettu veri on tärkä asia, mitä ei voida korvata millään teollisesti valmistetulla jutulla. Verta tarvitsevat monet sairaat, leikkauspotilaat ja tietenkin onnettomuuksien uhrit.
Toi verenluovutus on kyllä tärkeää, hyvä että postasit siitä!
VastaaPoistaItse en valitettavasti sitä enään harrasta, koska suonet on niin ohuet että on jo aika arpiset ja niistä on vaikea ottaa edes verikoetta. Mutta opiskeluaikana tuli käytyä jonkin verran, kun siellä sai ilmaista syötävää ;-) Lahjojahan Suomessa ei saa. Kiva toi muumimuki!
Soile, ai Suomessa ei lahjota. Tuolla oli iso hylly taynna kaikenlaista tavaraa. Sanoin, etta otanpa taman mukin, kun olen suomalainen!
VastaaPoistaKirjoitin kommentin ja se hävisi.Hyvä että luovutetaan verta ,jos vaan voi.Yhteen aikaan en voinut,kun hemoglobiini oli liian alhainen.Kerran Suomessa muistan luovuttaneeni verta,mutten saanut muistaakseni mitään sen johdosta...
VastaaPoistaTärkeän asian otit esille. Olen ollut verenluovuttaja aikaisemmin. Kaksi kertaa vuodessa annoin panokseni, kun työpaikalle tulivat SPR:n tytöt verta hakemaan.
VastaaPoistaOlen itsekin saanut verta isojen leikkausten jälkeen, olen kiitollinen luovuttajille. Hyvä oli ottaa, kun itsekin oli antanut. Sairastuminen munuaissyöpään sitten katkaisi verenluovutukseni.
Käykää terveet ihmiset luovuttamassa verta, saatte itsellenne hyvän mielen.
Hienoa Tuula!
Yaelian, minakin vahan jannittyneena odottelen, etta kelpaanko luovuttajaksi. Hb on aina ollut mulla korkea, mutta jospa loytyy jotain muuta.
VastaaPoistaUnelma, koskaan ei tieda kuka laheisista tai itse tarvitsee verta. Ajattelin myos tuota luuydinluovuttajaksi ilmottautumista, kun luin siita ohjekirjasesta, jonka sain veripankista.
Verenluovutus on tarkea asia. Ja ihana tuo muki.
VastaaPoistaItse en kelpaa luovutukseen melanoman takia.
Kavin kerran monta vuotta sitten, kun appiukolla oli iso leikkaus ja hanen piti tuoda luovuttajia tai maksaa veriannoksista. Luovuttamisen jalkeen tuli hirvean heikko olo ja melkeen pyorryin kadulle. Sen jalkeen en ole uskaltanut menna, vaikka mieli tekisi.
VastaaPoistaSusa, alankin kerailemaan noita Muumi mukeja ;).
VastaaPoistaAnumorchy, ohjeissa luki, etta ennen luovutusta on syotava hyvin ja juotava. Ja juotava on luovutuksen jalkeenkin. Tuolla oli kaappi, mista sai ottaa juotavaa. Talla voi estaa hhuonon olon. Eika sielat saa kuulemma lahtea ennenkuin todella tuntee olonsa hyvaksi.
Multahan ei viela otettu kuin ne koeputkilot, joten olen aika jannittynyt kuinka kay sitten oikeassa luovutuksessa...
Tarkea muistutus!
VastaaPoistaItse en ole koskaan voinut luovuttaa verta koska olen saanut verta ekaluokkalaisena...meinasin heittaa veivini kitarisaleikkauksen jalkeen...
Mina voin ihan hyvin sen jalkeen ja join ja soinkin jotain. Heikotus iski yllattaen vasta puolisen tuntia myohemmin, yksin keskella katua. Just ja just sain taksin vinkattua ja kotiin.
VastaaPoista