Huovutettuja neulomuksia

Ostin viime viikonlopuksi lankaa ja olen istuskellut ja neulonut oikein sarjan lämpimiä kylmiksi.

Sisätossuja tarvitsee aina.

Rannelämmittimet voivat olla hyvät autoa ajaessa. 

Lapasille on aina käyttöä meidän talvessa.

Mitäs te olette neuloneet viime aikoina?

Norjalaisen ruokakassin hintoja taas

Tämän verran maksoi kauppakassin sisältö tänään Rema 1000ssa:

Neljä pussia ruskeaa kastikejauhetta (josta tulee 5dl jokaisesta kastiketta) maksoi 19,90kr eli 2,5 euroa.
Mikropoppareita kolmen pussin laatikko 10,80kr eli 1,3 euroa.
Leipä (leikkaan leivän aina semmoisella koneella viipaleiksi jo kaupassa) 26kr eli 3,2 euroa.

Kalapuikkoja 30kpl 17,80kr eli 2,2 euroa.
Sikajauhelihaa 400g 21,80kr eli 2,7 euroa.

Reilun kilon pala juustoa 93,74kr eli 11,6 euroa.
Laktoositonta jugurttia 4 pientä purkkia 21,80kr eli 2,7 euroa.

Kefiiri 1 litra 16kr eli 2 euroa.
Trooppinen tuoremehu 1 litra 20kr eli 2,5 euroa. Pantti pullolle 2,5kr eli 0,3 euroa.

Kassakuitissa lukee myös Dent oi hot 17,30kr eli 2,1 euroa. Eli tuli ostettua (ja syötyä...) pieni pussillinen sokeroimattomia salmiakkipastilleja.

Ja muovipussi maksoi 0,99kr eli 0,1 euroa. (Minä olen päättänyt lopettaa muovipussien käytön, vaan unohdin TAAS autoon kangaskassini...)

Mikä tuntui teistä kalliilta ja mikä halvalta?

Uutta leivontaan

Tunnustan olevani mainoksen uhri. Ostin tämmöistä:

Tuota "leipojan salaisuutta" kun täräyttää lusikallisen hiivataikinaan (siis pulla- tai leipätaikinaan), niin tulos on ilmavaa.

Sitähän piti kokeilla heti pullataikinaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että tulos oli pulla, joka todellakin oli ilmava ja hyvänmakuinen. Ei se tosin makuun kai pitäisi vaikuttaa.

Seuraavaksi kokeilen sitä leipätaikinaan. Mietin tuossa, että minkälaistahan tulisi, jos laittaisi ruisleipätaikinaan...

Mainostavat myös "ferskere bakst"-tuotetta. Eli se pitäisi paistokset pitempään tuoreina. Voisihan sitäkin kokeilla, vaikkei meillä pullat ainakaan pitkään joudu seisomaan...

Kirjat 15,16,17/2013 ja syksyinen sunnuntai

Olen nyt urakalla lukenut Leena Lehtolaisen Maria Kallio-sarjaa.

Kuolemanspiraalissa ollaan taitoluistelumaailmassa. Tuulen puolella-kirjassa on taas aiheena luonnonsuojelu. Ennen lähtöä-kirjassa taas seikkaillaan kunnallispolitiikan tuoksinoissa.

Mitä useamman kirjan lukee, sen tutummaksi Maria henkilönä tulee. Ensimmäisissä kirjoissa hän taisteli paikkaansa miesvaltaisella alalla. Nyt olemme siinä vaiheessa, kun pienten lasten äiti kokee ristiriitaa vaativan työn, äitinä olemisen ja avioliiton välillä.  Hyvin Lehtolainen kirjoittaa naisena olemisesta.

Saan ilmeisesti luettua koko sarjan ennen joulua, kun olen saanut lainattua Vadsøn kirjastosta koko sarjan suomeksi. Nyt on meneillään Veren vimma.

Mukavaa sunnuntaita aurinkoisesta Norjasta! Ulkona on 12 astetta ja lehmät nauttii.

Naisen paras kaveri

Mikäs muukaan se on naisen paras kaveri kuin oma käsilaukku.

Suosikkilaukkuni nyt on tämä viime syksynä Amsterdamista hankittu merkitön laukku. Hyvää siinä on koko. Se on vähän isompi kuin edellinen käsilaukkuni. Siihen mahtuu hyvin eväätkin töihin. Lisäksi siinä on tuo olkaremmi, joka on kyllä uskomattoman kätevä.

Sitten sisältöön.

Kokoontaitettava sateenvarjo on näin syksyllä kätevä olla mukana, kun työpaikan parkkipaikalle on matkaa ainakin pari sataa metriä. Eipähän kastu matkalla. - Nuo kaksi muuta ovat kokoontaitettavia kauppakasseja, joita olen taas yrittänyt muistaa ottaa kauppaan ostomuovikasseja välttääkseni.

Kalenteri on aina mukana. Minulla on onneton muisti ja mitä kalenteriin en ole kirjoittanut, se jää tekemättä. Ja eipähän tule kaksoisbuukkauksiakaan, kun kirjoittaa menonsa kalenteriin. Kalenteri on täkäläisen opettajaliiiton. - Lompakko on tietenkin mukana. Alkaa olla jo vähän kärsinyt matkalla. Pitäisi kai hankkia uusi.

Muuta pientä on tässä. Pieni meikkipussi, minikokoinen teippirulla kissankarvaisille housuille, korttirasia kaikenmaailman jäsen- ym korteille, aurinkolasit (ovat yleensä autossa), paperinenäliinoja, sokeritonta ksylitolpurkkaa pussillinen.

Työpaikan avaimet. Kaksi tavallista, yksi läpyskä koodioveen. Avaimenperänä pilli ajoilta, jolloin oli opettajana ala-asteella. Sillä sai hyvin kasaan lapset esim ulkona tai liikuntatunnilla. Nykyisin vähemmän käyttöä... Nyt oppilaat kasaantuvat auktoriteetilla ;).

Nenäsumute, särkytabletteja, vara-lukulasit, vara-korvakorut.

Millainen on sinun paras ystäväsi ja millainen on sen sisältö?

Syyslomailua merellä - taas kerran

Minnekäs me tytöt muualle lomalla enää osataan lähteäkään. En tiedä monesko kerta noilla laivoilla Oslosta Kieliin...

Levättiin, luettiin kirjoja, syötiin, katsottiin show, nautittiin meri-ilmasta, shoppailtiin Kielissä.

Tässä Color Linen tänä syksynä telkkarissa mennyt mainos:

Cookies

Syyslomalainen Maikki paistoi keksejä.

Tässä ohje:

250 g vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria

Sekoita nämä keskenään.

80g sulatettua voita
150g fariinisokeria
125g sokeria

Sekoita nämä keskenään.

Sekoita ensimmäinen ja toinen sekoitus keskenään ja lisää siihen kaksi kananmunaa.

Vaivaa taikina tasaiseksi ja lisää siihen 100g tummaa suklaata ja 100g vaaleaa maitosuklaata isohkoina paloina.

Tee taikinasta paksu makkara ja leikkaa siitä puolentoista sentin paksuisia kakkaroita. Laita kakkarat pellille ja painele niitä hiukan ohuemmiksi. Jätä leviämisvaraa.

Paista noin 10min 170 asteessa. Keksien on tarkoitus jäädä vaaleiksi eli älä polta niitä.

Jäähdytä ritilällä. Keksit kovettuvat vähän jäähtyessään.

Oikein hyviä, mutta aika äkkimakeita. Ehkä sokerin määrää voisi vähentää jonkin verran.

EDIT. Tyttö paistoi keksejä toisen kerran ja vähensi sokerin määrää 200 grammaan yhteensä. Lisäsi myös pähkinärouhetta. Hyviä tuli eikä niin ylimakeitakaan.

Tohvelisukat

Olen neulonut kymmeniä huovutettuja lapasia. Ne ovat maailman parhaat talvipakkasilla. Ei varmaan kylmä kädet.

Viime kerralla Maihaugenissa käydessä näin siellä huovutetut sukat myymälässä. Olen neulonut ja huovuttanut parit tossut, mutta en oikein tykännyt niistä. Mutta nuo tohvelisukat näyttivät justiinsa haaveitteni sukilta.

Ja seuraavana arkipäivänä pitikin sitten taas kauppaan kiirehtiä lankaostoksille.

En ole neulonut sukkia, kun meillä on maailman paras sukkataiteilija Suomessa eli äitini. Niinpä piti etsiä netistä ensin sukanteko-ohje. Onhan siellä kaikenlaista ohjetta videoista lähtien. Mutta minä valitsin Novitan sukkaohjeen. Mutta huovuttaessahan tekeleestä kutistuu puolet. Niinpä käytin numeron kuusi sukkapuikkoja, mutta silmämäärän pidin samana kuin ohjeessa. Samoin neuloin sukalle pituutta jalkaosassa 40 kerrosta kokoon 38. Olisi voinut olla muutama kerros lisääkin. Mutta saahan tuota sukkaa venyteltyä pesun jälkeen. Tein kärkikavennuksen myös eri tavalla kuin ohjeessa eli pyöreämmän.

Näin iso siitä sitten tuli.

Pesin koneessa 40 asteessa parin pyyhkeen kanssa ja sitten sukat näyttivätkin tämmöisiltä:

Siis aivan ihanat, lämpimät ja huopatossumaiset sukat omiin jalkoihin. Jess! Tästä taisi tulla uusi neulomissuosikki. Onhan noita lapasia jo tullut tehtyäkin :).