perjantai 16. tammikuuta 2009

Norjankielesta

Tanne Norjaan muuttaessa on meilla suomalaisilla etua siita, etta meidan on taytynyt opiskella ruotsia. Minulla, joka olen myos aikoinani asunut Ruotsissa, on ruotsinkielen taidosta ehdottomasti ollut etua. Mutta ruotsinkieli ei ole norjaa, eika painvastoin. Esimerkiksi jotkut sanat tarkoittavat aivan jotakin muuta (rolig norjaksi on rauhallinen, ruotsiksi hauska). Sanojen lausuminen ja aksentti on aivan omanlaisensa molemmissa kielissa. Lisaksi norjalaiset murteet ovat oma lukunsa sinansa. Tanne keskelle maata muutettuani Oslosta, oli minulla todella vaikeata aluksi ymmartaa takalaista murretta. Oh ja puhumattakaan jostain Tronheimin alueen murteesta. Sehan on kuin aikuiset sossottaisivat lasten puhetta.

Minulle on vuosien mittaan kehittynyt oma norjankieleni - valitettavasti. Minulla on kuulemma jotain ihan omia sanoja, joita ei kylla kukaan muu kayta. Sanajarjestys menee valista aina ihan sikin sokin. Prepositioitten kayttaminen on yhta utopiaa. Minulla lentelee på/i/av jne milloin mitenkin. Siita huolimatta olen tyopaikan kokousten ainoa vapaaehtoinen ja toivottu poytakirjojen kirjoittaja(ehka niita ei kukaan lue enaa kokousten jalkeen...) ja kaytan tyossani koko ajan ja kaiken paivaa norjankielta ja tulen ilmeisesti hyvinkin ymmarretyksi. Tai sitten kukaan ei uskalla paljastaa, ettei ymmarra minua... Mutta sehan ei ole taas minun vikani. Mina ainakin kysyn ja pyydan toistamaan, jos en ymmarra jotakuta. Ainakin melkein aina...

torstai 15. tammikuuta 2009

Norjalainen koulu

Norjalainen koulu ei paljon Pisa-tutkimuksissa korkealle nouse. Siihen on taalla annettu kaikenlaisia selityksia alkaen siita, etta "muut maat huijaa" ja "taalla kun on niin paljon ulkomaalaisia" jne. Enpa tieda. Ero suomalaiseen kouluun, jonka mina vanhempana ja opettajan sijaisena olen huomannut, on opettajan auktoriteetin puute. Taalla myos jokainen uusi hallitus tuo mukanaan jotakin uutta, mita koululaitoksen taytyy kokeilla. Nain ei koskaan paasta tekemaan sita oikeata tyota loppuun asti.

Kouluun taalla mennaan kuusi vuotiaina. Aluksi oli kuulemma tarkoitus, etta ensimmainen luokka olisi enemman leikkia kuin koulunkayntia. Mutta nyt koulua kaydaan "veren maku suussa" jo eka luokalta alkaen.

Peruskoulua kaydaan 10 vuotta. Sen jalkeen haetaan lukioon, joka kestaa kolme vuotta. Siella voi valita erilaisia linjoja. Allmenfag on suomalaista lukiota vastaava linja, joka valmistaa hakemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin. Muut linjat ovat enemman ammatteihin valmistavia. Monet koulunkayntiin kyllastyneet valitsevat kayda lukiota kaksi vuotta ja menevat sen jalkeen oppisopimuskoulutukseen, joka kestaa kaksi vuotta. Sen paatteeksi suoritetaan ammattikoe.

Yliopistoihin haetaan vain papereilla. Aloituspaikkoja on ilmeisesti paljon, mutta moni keskeyttaa tai vaihtaa lukemaan jotakin muuta ensimmaisen vuoden jalkeen.

Lukiossa oppilaat voivat hakea "stipendia" eli opintorahaa. Kotoa poismuuttaneet saavat lisaksi asumisrahaa. Yliopistossa opiskelevat hakevat opintolainaa.

Omista lapsistani vanhin on yliopistossa. Keskimmainen lukiossa ja aloittaa oppisopimuksessa ensi syksyna. Nuorin on edelleen peruskoulussa.

Lapsiperheiden sosiaalietuuksia

Sairaan lapsen kanssa kotona tanaan ollessa mietin taas kerran, kuinka etuoikeutettuja me taalla Pohjoismaissa olemme. Tosin maksammehan me naista sosiaalieduistamme kylla paljon verojen muodossa, mutta siita huolimatta tama systeemi tuntuu hyvalta ja toimivalta. Tosin taallakin puhutaan koyhyydesta ja sosiaalisista eroista, mutta luulen erojen olevan suurempia joissakin muissa maissa. Vai onko nain?

Taalla Norjassa saa sairasta, alle 12 vuotiasta, lasta hoitaa kotona 10 paivaa vuodessa. Siis molemmat vanhemmat. Yksinhuoltaja saa siis 20 paivaa vuodessa. Muunlaiset saannokset ovat sitten, jos lapsi on vakavasti sairas.

Aitiyspaivarahaa maksetaan taytena 44 viikkoa tai 80% 54 viikkoa. Kuusi viikkoa on varattu isalle. Mutta kolme viikkoa ennen ja kuusi viikkoa synnytyksen jalkeen on varattu aidille. Tosin taalla ollaan kai lisaamassa tuota isan "pakollista" osuutta. Siita on ollut viime vuoden puolella kovasti keskustelua. Monet perheet haluaisivat loppukadessa valita itse kuinka paljon ajasta kukakin vanhempi kayttaa vauvan kanssa kotona olemiseen.

Kymmenen vuotta sitten oli vaikeaa saada paivakotipaikka lapsille ja paivakotimaksut olivat todella korkeat. Nyt on tilanne toinen. Hallitus on luvannut paivakotipaikan kaikille haluaville. Tosin lupaus on siirtynyt aina vuodella eteenpain. Viimeisin lupaus on kai taman vuoden loppuun mennessa. Paivakotimaksu on myos tullut paljon alaspain kymmenen vuoden aikaisista luvuista. Pari viimeista vuotta taalla on rakennettu uusia paivakoteja sinne sun tanne. Talla hetkella on valtava pula lastentarhanopettajita. Assistentteja=paivakotiapulaisia taitaa olla tarpeeksi. Mutta valitettavan monet heista ovat kouluttamattomia.

Yha useammat aidit taallakin ovat tulleet mukaan tyoelamaan. Tosin monet ovat edelleen osa-aikatyossa. Mutta asiat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttuneet kovin tassa aitien tyoasiassa.

lauantai 10. tammikuuta 2009

Mielenosoituksia ja mellakoita Oslossa

Oslossa on ollut torstaina ja tanaan lauantaina suuria Gazan tilanteeseen liittyvia mielenosoituksia.

Torstain mielenosoituksessa tilanne levisi ja siella alettiin heittamaan ainakin ilotulitusraketteja ja kauppojen ikkunoita sarettiin. Poliisi kaytti kyynelkaasua ja pidatti parikymmenta. Televisiossa naytettiin kauppiasta, joka oli saanut turvaan kauppansa kellariin joitakin lapsiperheita pahimmaksi ajaksi.

Sama on toistunut tanaan ja jatkuu edelleen. Mielenosoitusjoukkion lahestyessa Israelin suurlahetystoa, oli tilanne kiristynyt ja poliisi oli taas kayttanyt kyynelkaasua joukkojen hajoittamiseksi. Ikkunoita on taas saretty, ilotulitusraketteja kaytetty, kivia heitelty. Pidatettyja on tahan hetkeen mennessa ainakin sata. Tassa kuvia talta paivalta Oslon kaduilta.

Mukaan naihin mielenosoituksiin on ainakin halunnut, en tieda sitten saivatko lupaa, Blitz. Tassa tietoa tasta ryhmittymasta.

Hyvin ikavaa, etta tilanne on kehittynyt taalla tallaiseksi. Norjassa asuu hyvin paljon ulkomaalaistaustan omaavia ihmisia, myos palestiinalaisia. Varsinkin Oslossa. Kuvia katsellessa muistuu mieleen Koopenhaminan ja Ateenan opiskelijamellakat tassa lahimenneisyydessa. Toivottavasti tilanne ei kehity vakavammaksi.

perjantai 9. tammikuuta 2009

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Vuodenvaihteen uutisia

Tassa pieni uutiskatsaus norjalaisia kiinnostaneista asioista vuoden vaihtuessa:

Norjassa kiellettiin sellaiset ilotulitusraketit, joissa on ohjaustikku-styrepinne (siis en todellakaan tieda mita se on suomeksi...). Taman seurauksena tana vuonna silmavammojen maara vuodenvaihteen ilotulitusten vuoksi oli pienentynyt huomattavasti. Hyva asia.

Toinen vuodenvaihteen suurista uutisista oli se, etta seksin ostamisesta tuli uuden vuoden alkaessa Norjassa rikos. Oslohan on karsinyt viimeiset pari vuotta kaupungin paakadun kansoittaneista ilotytoista, joiden myyntikikat ovat olleet kovin paallekaypia. Televisiouutisissa naytettiin nyt autioita ilotyttokatuja. Mutta kerrottiin myos myynnin siirtyneen internettiin, jossa seuraa tarjoavien sivut ovat lisaantyneet huomattavasti vuodenvaihteessa. Tassa Ilta-Sanomien uutisointia asiasta.

Ulkomaitten uutisista on Gazan tilanne tietenkin puhuttavin. Uutta taalla on ollut nyt uutisointi molemmilta puolilta rajaa. Tama antanee objektiivisemman kuvan asioihin. Oslossa on ollut kaksi suurempaa mielenosoitusta asian tiimoilta.

Vuodenvaihde tuo mukanaan taas hintojen korotuksia. Maitotuotteitten hinnat nousevat ainakin. Saa nahda mihin suuntaan bensan hinta lahtee menemaan. Syksylla se maksoi lahes 14 NOK, vuodenvaihteessa hinta oli noin 9NOK. Eli alaspain ollaan menty roimasti.

Eras loppuvuotta puhuttanut asia oli tietenkin talous. Taalla pelataan tyottomyyden lisaantyvan. Tosin tanne astihan taalla on ollut enemman toita kuin tekijoita ja esimerkiksi rakennusalalle on tanne haettu tekijoita todella paljon Puolasta. Samoin terveydenhuoltoon on etsitty tyontekijoita ympari maailman. Mielenkiintoista nahda mihin suuntaan asiat kehittyvat.

torstai 1. tammikuuta 2009

Kotien lammitysta

Edellisen paivityksen kommenttilaatikosta sain ajatuksen tahan paivitykseen...

Taalla on ollut ainakin viikon verran todella kylmaa. Taloja lammitetaan sahkolla ja puulammityksella. Lisaksi jotkut kayttavat pellets-lammitysta tai kayttavat parafiinikamiinoja. Uusin villitys taalla on lampopumput (varmepumpe). Mitahan sekin lie suomeksi... Mutta sellainen motikka laitetaan seinaan ja siita puhaltaa tarvittaessa lamminta tai kylmaa ilmaa. Toimii sahkolla. Meidan naapurissa peruskorjattiin vanha talo ja sinne hankkivat vesipatterikeskuslammityksen. Sellainen on ainakin taallapain maata aikamoinen harvinaisuus. Puhumattakaan kaukolammosta.

Puulammitys on todella yleinen taalla. Mutta ongelmana on, ettei taalla kayteta minulle Suomesta tuttua varaavaa takka- tai uunisysteemia. Valista tuntuu, etta harakat ulkona saavat enemman lampoa kuin me. Ja puuta menee kuutiotolkulla. Heti kun tuli uunista loppuu, niin loppuu lampokin. Ja vuolukivi tekee vasta tuloaan taalla.

Sahkolla lammittaminen on kallista, koska sahkonhinta tuntuu aina olevan kova. Joskus siita syytetaan kuivuutta ja vesivarastojen pienuutta. Joskus taas vetta tuntuu olevan liikaa...

Pellets- ja parafiiniuuneista minulla ei ole kokemusta.

Joku rakentamisen ja lammittamisen ammattilainen voisi varmaan kertoa paremmin tasta lammityssysteemista taalla, minulla on vain tama oma kokemus ja vertaaminen suomalaiseen lammittamiseen. Aivan varmasti uusissa taloissa on jotain erilaisia kehittyneempia systeemeja. Mutta taalla missa mina asun, on puu- ja sahkolammitys kaikkein yleisinta.

Tallainen ikivanha kaunis korkea uuni on minulla keittionnurkassa. Silla lampiaa koko alakerta. Tosin lisana kaytan myos sahkopattereita. Mutta monesti aamuisin alakertaan tullessa pakkasilmalla, on vastassa REILUSTI alle kaksikymmenta astetta...

Taalla meilla on kylma

Taalla meillapain Norjaa loppui vanha vuosi pakkastunnelmissa (parikymmenta astetta) ja uusi vuosikin alkaa samalla tavalla. Tassa muutama kuva taalta meiltapain: