Olen aina pitänyt kovin aikaisista, hiljaisista aamuista, kun muu perhe vielä nukkuu. Silloin saan istua rauhassa teekuppi kädessä. Ne antavat voimaa.
Pidän myös kävelyretkistä luonnossa. Niitä on ollut aivan liian vähän. Mutta kukapa tuonne lumihankeen talvella olisikaan lähtenyt tarpomaan ja etsimään rauhaa ja hiljaisuutta...
Neulominen on kuin meditointia. Sitä tehdessä ajatukset vaeltelevat ja olo on rauhallinen.
Taide ja musiikki ovat rauhoittavia elementtejä. Voisin vaellella taidemuseoissa pitkiä hetkiä. Klassinen musiikki ja varsinkin keskiaikainen musiikki antavat rauhallisen olon.
Tämän pikkuruisen ikonin ostin aikoinaan Valamosta. Sinne haluaisin lähteä joskus viettämään joulua tai pääsiäistä tai muuten vaan rauhallista lomaa. Samoin voisin lähteä jonnekin hiljaisuuden retriittiin.
Mistä sinä saat voimaa arkiseen aherrukseen? Kaipaatko rauhaa ja hiljaisuutta? Mitä hiljaisuus sinulle merkitsee? Onko se ahdistavaa vai vapauttavaa?
Niin saman suuntaisia ajatuksia, kuin minulla.
VastaaPoistaVAlamoon haluaisin joskus mennä lomaa viettämään.....
Kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta.
Rakastan metsässä samoilua.
Rakastan istua rannalla ihan hiljaa, vain merta katsoen.
Nautin suunnattomasti, myös ihan vain pihalla olosta, kuunnellen lintujen laulua, katselen pilvien vaellusta.
Eli tarvitsen hiljaisuutta...:)
Sovitan treffit Valamossa :).
PoistaSiis sovitaan.
PoistaMinä kyllä kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta ehdottomasti, jos on kovin kiireinen rupeama. Onneksi nyt kun on maalle muutettu, niin siitä voi enemmän nauttia:)
VastaaPoistaLintujen laulu, luonto, usko,eläimet...paljon on voimaa antavia asioita.
Maalla asuminen on kyllä luksusta monella tapaa ja sen tajuaa vasta tänne muutettuaan.
PoistaKyllä kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta. Joskus on liian paljon ohjelmaa vaikka ihan kivaakin, mutta liika on liikaa. Ystäväni ovat käyneet muutaman kerran pääsiäisenä Valamossa ja kehuneet sitä kovasti.
VastaaPoistaLuulen kyllä Valamon olevan minulle oikea paikka pienelle lomalle.
PoistaMinun voimani on meri, tai vesi ylipäänsä. Kotona näen joen ikkunoista, mökillä meren. Ja nyt Norjassa näkyy meri ikkunaan, ja se on ollut miltei parasta koko jutussa! Meri ja vuorovesi ja värit ja valot.
VastaaPoistaNyt kun joudumme vaihtamaan asuntoa, olen tosi huolissani siitä, ett¨joudumme johonkin "pusikkoon" tai kaupunkiin 300m2 tonteille kellariasuntoon tai vastaavaan.
Haluan, että ikkunoistani NÂKYY. Että on maisema.
Mutta lähistön kylistäkään ei tunnu löytyvän vuokra-asuntoa tai -taloa, ei ilman maisemaa muttei varsinkaan maisemalla!
Toivottavasti löydätte mukavan asunnon!
PoistaNiin meillähän on aika mahtavat maisemat ihan suoraan ikkunoista, ei tosi vettä, mutta avaruutta ja korkeita paikkoja.
PoistaMinäkin nautin noista hiljaista aamuista viikonloppuisin. Muutekin nautin välillä siitä, että olen ihan vain yksin kotona. Silloin en pistä edes radiota päälle. Nautin vain hiljaisuudesta.
VastaaPoistaKävelylenkille menen usein yksin ja silloin mieli lepää. Ajattelen tai olen ajattelematta yhtään mitään. Pihan laittamisesta nautin myös. En kylläkään niistä raskaista töistä, vaan kukkien istuttamisesta ja kastelemisesta.
Pyykin ripustaminen ulos narulle on myös rentouttavaa. En tiedä miksi. Joskus oikein suututtaa, jos joku vaikka huutaa minua sisälle tai puhelin soi.
Minä muuten kuuntelen todella harvoin radiota autossa.
PoistaLuonto on minun ehdoton rauhan antajani. Joskus on hyvä pysähtyä perimmäisten kysymysten äärelle. Mielenrauha on tärkeää.
VastaaPoistaViime kesänä kävimme Valamossa, yhden yön viivyimme. Sinne voisi vielä palata.
Hiljaisuus on voimavara. Hiljaisuutta kannattaa tavoitella normaalin arjen vastapainoksi.
Sinäkin tunnet Valamon! Muistelenkin, että kerroit reissusta blogissasi.
PoistaMäkin tarvitsen aika paljon rauhaa ja yksinäisyyttä, mutta onneksi sitä saankin aika paljon yksineläjänä! Mulla ei ole mitään ongelmaa viettää koko viikonloppua neljän seinän sisällä, näkemättä ketään tai puhumatta kenellekään :-)
VastaaPoistaMinäkin nautin hetkistä, kun saa olla aivan yksin. Vaan sitä ei tapahdu usein.
PoistaKylla koska kotona on 3 lasta:) Rauha ja hiljaisuus ovat valttamatønta luksusta aina valilla. Silloin lahden salille rehkimaan tai jumppaan. Ja sen jalkeen salin saunaan. Siella saa olla yksin ja rauhassa. Ja sen jalkeen jaksaa taas vaikka mita.
VastaaPoistaVoimia sinulle. Hyppaa hepan selkaan ja anna menna. Se on parasta terapiaa:)
Niinpä, kunpa saisinkin itseni sinne hevosen selkään ;).
PoistaHiljaisuus ei ole koskaan ollut minusta ahdistavaa. Olen aina tykännyt liikkua metsissä ja vesillä vapaa-aikana mieluummin yksin kuin porukassa. Varsinkin opettajana ollessa ja valasoppaana olen huomannut sosiaalisuuden kuluttavan ja vaativan katkoksia ja sivuun vetäytymistä. Saan kyllä rauhan ihan vaan olemalla vaikkapa koneella, sekin rauhoittaa kun saa ihan rauhassa surffailla. Tai kuunnella musiikkia. Oikeastaan kaikki missä ei tarvii hötkyillä rauhoittaa.
VastaaPoistaTuo on niin totta, etta sosiaalisuus kuluttaa! Nykyisin jaksan jopa joskus kuunnella radiota autossa.
PoistaHiljaisuus ja yksin olo! Elämän pippuri ja suola :) Elintärkeitä.
VastaaPoistaSe on kyllä totta!
Poista