sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Karppauskuulumisia

Kahdeksas karppausviikko ei mennyt ihan putkeen. Olo oli väsynyt ja huono. Vitamiinien ottamisesta huolimatta tuntui, ettei keho saanut tarpeeksi jotain ruuasta. Ajattelin lisäta ruokavalioon hedelmiä ja lupasin itselleni herkkujakin. Syyslomaviikko oli "lomaa" monella muullakin tapaa karppauksesta.

Mutta tuloksena oli vieläkin huonompi olo. Väsymys oli kyllä suurimmaksi osaksi poissa, mutta tilalla turvottava, paha olo. Mahaankin koski.

Niinpä tässä tämän päivän aamiainen:


itseleivottua karppileipää tomaattimakrillilla ja majoneesilla ;).

Taidan kumminkin lisätä ruokalistalle jotain hedelmää ja jotain muutakin.

12 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista lukea karppauskokemuksista. Karppauksesta löytyy aika paljon mielipiteitä suuntaan ja toiseen - puolesta ja vastaan.

    Itse en voisi kuvitella karppaavani, mutta toisten kokemuksia on ihan jännä lukea.

    VastaaPoista
  2. Osa karppauksesta on mielestani oikein hyva,mutta osa ei.İtse olen sita mielta,etta vitamiinit taytyy saada ruoasta,eika purkista.
    Myös itse olen vahentanyt leivan syöntia.Jos syön leipaa,niin se on kokojyvaleipaa.Tykkaan hedelmista ja kasviksista,mutta joudun niita saannöstelemaan,kun suolisto ei tykkaa liiasta kuidusta.
    Hyvilta nayttavat nuo leipasi.

    VastaaPoista
  3. Kokeile marjojen lisäämistä, niistä löytyy poweria. Syön kyllä itsekin ajoittain jonkin verran hedelmiä, eikä sekään ole hullumpaa. Sopivasti, kun itselleen sallii hedelmäisiä herkkuja, elo on oivaa :)

    VastaaPoista
  4. Mietin sinun huonoa oloa ja väsymystä ja tulee väkisin mieleen, että saatko tarpeeksi rasvaa!?
    Tuo leipä näyttää kyllä hyvältä ja majoneesi runsaalta.
    Mutta kokeile myös eläinrasvaa runsaammin. Tai tarkista, että varmasti saat sitä.
    Ja ota ihmeessä kasvikset mukaan. Silloin ei tarvitse hätäillä vitamiineista. 40g paprikaa riittää c-vitamiinin tarpeeseen jne.
    Väsymys voi johtua myös siitä, että elimistö on vaihtamassa rasvapoltolle. Ennen se on ollut hiilaripoltolla. Joten kokeile vain jatkaa. Eli tarkista rasvan määrä. Kyllä sitä olisi saatava vähintään 70g ja mielellään 100g päivässä.
    Minä syön 150-200g päivässä.
    Karppauksessa ei jää mitään tärkeää pois. Minä karppaan ja pyrin syömään puoli kiloa kasvista päivässä + lihaa ja rasvaa.
    Se, että jättää potun ja viljan pois ei vähennä muuta kuin kuidun määrää ruokavaliosta. Ja jos syöt hyviä hiilareita kasviksista ja kaiken muun hiilarin jättää pois, niin silloin ei, EI tarvitse kuitua :)
    Kuitua tarvitaan, kun syödään paljon valkoista jauhoa ja sokeria.
    Anteeksi pitkä postaus :D
    Zemppiä sulle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä kommentistasi Kotiäiti - tuon suuntaisia juttuja minä olen lukenut muidenkin kokeneiden karppaajien kommentoivan. Itse olen myös huomannut tuon rasvan merkityksen ja välillä suorastaan pelottanutkin ottaa vastuu sen lisäämisestä :D

      Poista
  5. Elegia, mika sopii yhdelle, ei ehka sovi toiselle. Ja varmaan tuossa karppauksessakin taytyy loytaa oma kultainen tiensa.

    Sateenkaari, syon ympari vuoden B-vitamiinia ja talvisin yleensa otan vitamiineja liuoksena. Ainakin muutaman kuurin.

    Hiidenuhma, olen nyt lisannyt hedelmia ja olo on parempi. Tosin olen nyt kuumeflunssassa...

    Kotiaiti, syon paljon juustoja ja voita kaytan runsaasti. Kermaa olen kayttanyt ruuanlaitossa voin lisaksi. Ajattelin jo valilla syovan liikaakin rasvaa ;). Mutta en ole kauhean innokas ruuanlaittaja ja sitten korvaan helposti juttuja jollain helpolla... Ehka syy on siina. Kiitos kovasti pohdinnasta. Hyva kuulla kokeneimpien mielipiteita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen tällä pienellä ajalla huomannut itsessäni herkkyyden lisäaineille. Tuli todella huono olo erästä rahkatuotetta syötyäni - ja luettuani tuoteselosteen aloin vähän aavistella miksi...

      Poista
  6. Karppaaminen ei ole omaa osaamistani, mutta vinkiksi blogi, jossa tuota hiilihydraattien tarvetta ruokavaliossa on pohdittu monelta kantilta ja eri asiantuntijoita siteeraten:
    http://monkeyfood.net/
    Hyvää syksyn/talven jatkoa, toivottavasti löydät ratkaisun väsymykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi tuosta Monkeyfood-linkistä - minä olen joitakin vuosia sitten ollut ko. blogin lukija ja olin ihan unohtaa sen olemassaolon.... :D

      Poista
  7. Ai sinä karppaat, mielenkiintoista!

    Kokeilin viime joulukuussa 3 viikkoa, mutta lopetin sitten.

    Ei sitten kai kuitenkaan ole ihan mun juttu, kun olen niin huono syömään lihaa, munia en pysty syömään ollenkaan ja sen lisäksi kärsin kroonisesta kokkauslaiskuudesta. :-P

    Ja sanonko suoraan, että sain elämäni kaameimmat menkat... Ei kauheasti innostanut jatkamaan. En myöskään kokenut mitään monien muitten hehkuttamaa energiatason nousua.

    Yritin silloin pitää hiilihydraatit 20 tai vähän yli. Ehkä olisi ollut parempi vähän korkeammilla lukemilla.

    Että kävinpä nyt sitten selittämässä omia juttujani sun kommenttilaatikossa. :---D

    VastaaPoista
  8. Anne, olen palailemassa tavalliseen ruokaan minakin. Minahan jo jossain vaiheessa valitin kamalaa vasymysta. Aloin syomaan enemman hiilareita ja lisasin hedelmia jne. Nyt syon jo suklaatakin ;D. Etta eipa ole varmaan karppaus ainakaan kovin tiukassa muodossa kaikkien homma. Kiitos kommentista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen miettinyt tuota karppaus-sanaa - omalla kohdallani en ehkä sitä arvaa käyttääkään vaikka ohjeita karppaajilta käytänkin. Tällä hetkellä ajatukseni on, että vältän pastaa, riisiä, perunaa, raffinoituja viljoja ja sokereita jne. Sitten jossain vaiheessa, kun alan kokea olevani omassa painossani asioita on varmasti aika tarkastella uudelleen. Vanha tapani syödä, ei ole välttämättä ollut minulle paras tapa. Tuo lihan syönti on sellainen, jota mietin ja kuulostelen - olen jo etsinytkin kasviskarppaajien ohjeita. Elämäntapamuutoshan on pitkä prosessi, jossa etsitään itselle sopivaa tietä :D Jos ei kokeile mitään, miten voisi tietää käytännön sopivuudesta itselle :D

      Poista

Kiitos mukavista kommenteista. Yritän vastailla aina niihin, mutta monesti vasta jonkin ajan kuluttua.