Mitä jäi käteen?

Minä olen ollut tänä kesänä vaatimattomat kymmenen viikkoa kotona. Huomenna menen sitten lopultakin takaisin töihin. Jo on aikakin! Mitä tästä kesästä jäi sitten mieleen?

Kesä alkoi Maikin rippijuhlilla. Ne olivat todella onnistuneet. Vieraita oli reilu kolmekymmentä. Juhlat pidettiin kylän vuoristohotellilla. Seisovan pöydän jälkeen oli kakkutarjoilu.

Juhlia seuraavana päivänä menin varvasleikkaukseen ja aloitin kuuden viikon sairasloman, kaksi viikkoa ennen varsinaisen loman alkua. Opettajana minulla olisi tänä kesänä ollut kahdeksan viikon loma. Sairausloman vuoksi siirtyy neljä viikkoa lomista syksyyn. Pidän niitä sitten, kunhan tarvetta tulee. Kuvittelin istuskelevani monta viikkoa aurinkoisella verannalla. No, istuin hetken kolme kertaa. Täällä on ollut kylmä ja sateinen kesä. Ei ole tarvinnut ottaa aurinkoa.

Kolme viikkoa leikkauksesta kävimme risteilyllä Saksassa. Laivalla oli pyörätuolin kanssa helppo liikkua. Ja pääsin ensimmäisenä aina joka paikkaan. Oli mukavaa päästä vähän tuulettumaan, kun aika kotona kului sohvan ja keittiön välillä.

Kipsin poistoon saakka päivät kuluivat kotona. Välillä oli hyvää seuraa ja sain käydä autoajeluilla ja taidenäyttelyissä. Laskin päiviä, että pääsisin taas kävelemään.

Kipsin poiston jälkeen olen edelleen ollut varovainen autoa ajaessa ja kävelykin tekee vielä vähän kipeää. Mutta sairasloman loputtua olen saanut reissuta vähän täällä Norjassa. Oslo, Sarpsborg, Halden, Vestlandet, Røros jne. Suomeen asti en tänä kesänä selvinnyt, mutta ehkäpä sitten syksyllä. 

Tämä kesä oli erilainen kuin moni aikaisempi. Mutta muistelen sitä oikein hyvillä mielin. Nyt on hyvä palata töihin. Ja alkaa suunnittelemaan seuraavia lomia ja reissuja.