Kyllä oli ihmeellinen kokemus. Hevostahan voi ohjailla aivan kuin autoa. Ja kuinka rauhallisesti heppa käyttäytyi. Ihan kuin se olisi kuunnellut minun liikkeitäni. Ihan kuin olisi yhtä hevosen kanssa. Aika jännittävää.
Oletko sinä kokeillut asioita, joita olet aikaisemmin pelännyt?
Juu, kerran olen hevosen selässä ollut ja se riitti!! Sen verran pelotti :-). Yleensäkin pelkään hevosia, mutten esim. lehmiä ja sonneja (joiden parissa työskentelen). Hevoset vaan katsoo niin korkealta :-)
VastaaPoistaMinustakin on ekat talutuskerrat olleet ihan hirveitä. Olen oikeastaan vaan lähes huutanut taluttajalle, että pysäytä, minä haluan alas :).
VastaaPoistaKuulostaa ihanalta, mukavaa kun uskaltauduit hevosen selkään. Horg lill´illä on hyvät oltavat teillä.
VastaaPoistaItse olen vain haaveillut ratsastamisesta, ehkä vielä joskus. Uusia asioita kannatta kokeilla. Huomaa, että olipa minkä ikäinen tahansa, aina voi oppia uutta. Minäkin aloitin monen monen kymmenen vuoden haaveilun jälkeen nyt yli viisikymppisenä käydä laulutunneilla. Siinä ei ehkä ole kyse ollut pelon voittamisesta, mutta jonkun ylittämisestä kuitenkin. Mestarilaulajaa ei minusta koskaan tule, mutta se on mahdottoman mukavaa:)
Hienoa Päivi, etta aloitit laulutunnit aikuisena. On todella hieno tunne, kun uskaltautuu tekemaan asioita, joista on haaveillut.
VastaaPoistaHyvä Tuula!
VastaaPoistaMä olen ratsastanut hevosen lisäksi aasilla, kamelilla ja norsulla. Norsu oli aika pelotta, mentiin kuivunutta ja kivikkoista joenuomaa pitkin, ja välillä pelotti että mitä jos norsun jalka lipsahtaa ja se kaatuu...
Ratsastus on ihan mahtavaa, ja vielä omasta kotipihasta, wau!
VastaaPoistaMinä jo aiemmin mietinkin että kohta kysyn että joko olet selkään noussut. ja täällähän olikin postaus siitä. Kiva juttu, että olet uskaltautunut ja eikös vaan tee mieli nousta uudestaan? Sinusta tulee vielä ratsastaja kun innostut.
VastaaPoistaMulle oli tuo englannin opiskeluun lähtö jo sinällään aika hurja juttu, hyvä minä.
Hienoa Tuula,eikös ollutkin kivaa! Ihan kateellisena täällä siitä ,että voit ratsastaa .
VastaaPoistaEi nyt tule mitään tässä mieleen tuosta pelkäämisestä...mutta varmasti sellaistakin on ollut.
Hienoa,Tuula, onnittelut rohkeudestasi.
VastaaPoistaMukavia heppahetkiä sinulle jatkossakin.
Vau, onnittelut uudesta harrastuksesta. Kannatan ehdottomasti sitä, että jos jotain haluaa kokeilla, ei ijällä ole väliä. Minun rohkeus ei riittänyt tänään laskea yhtä isoo mäkee suksilla, yritin ja yritin mäen päällä, mut pois pit kääntyy, ehkäpä ensi kerralla?
VastaaPoistaVai on teille kotiutunut tuollainen tuiskutukka! :)
VastaaPoistaMinä ylitin viime kesänä itseni, oppimalla vihdoin asian jota olen aina pelännyt kuin ruttoa. Kuulostaa hassulta, mutta olen aina pelännyt hypätä veteen. Viime kesänä sitten uskaltauduin hyppäämään veneestä veteen ja siitä se hyppely sitten alkoikin! Loppukesän hyppelehdin iloisesti laiturilta veteen :)
Soile, norsulla ratsastamista miettisin kahdesti...
VastaaPoistaPenni, tanne vaan ratsastelemaan sinakin ;).
Liisa, kylla, uudestaan taas heti kun on aikaa eli viimeistaan viikonloppuna. Ja pitempia lenkkeja. Meilla on aurattu pellolle piiiitka kierros. Sen kun ratsastan lapi ennen lumien sulamista, niin olen tosi tyytyvainen itseeni! - Hienoa. etta aloitit englannin opiekelun!!!
Yaelian, onhan tama aika ruhtinaallista. En olisi ikina uskonut, etta "meikalaisen nakoinen" omistaisi joskus hevosen ;).
Unelma, kiitos!
Nenunen, lisaa rohkeutta seuraavalle hiihtoreissulle!
Marika, ajattele, nyt nautit hyppelysta, ja aikaisemmin pelkasit. Eiko ole jannittavaa oppia uutta!
VastaaPoistaHienoa Tuula!!! Eihän koskaan ole liian vanha, vai?? Ne muutamat kerrat kun olen hevosen selässä ollut ovat olleet aikas pelottavia. Ja lisäksi meloessa tulee useammankin kerran kaudessa peloteltua itseäni niin että sydän hakkaa ja jalat tärisevät. Mutta itsensä voittamisen tunne on aina yhtä mahtava! :)
VastaaPoistaMahtavaa ja onnea uudesta uskalluksesta, todella hienoa!
VastaaPoistaItse uskaltauduin viime kesänä laivan kyytiin. En ole suostunut nousemaan laivaan sitten Estonian uppoamisen jälkeen, mutta viime kesänä minun oli "pakko" koska siskoni meni naimisiin saaressa. Siskoni mies on luotsi ja hän neuvoi kuinka selviäisin laivamatkastani parhaiten ja niinpä minä seison melkein koko matkan tuulisella laivankannella kesämekonhelmoista kiinni pitäen ja katselin horisonttiin - ja keinuin laivan liikkeen mukana... Mahdoin olla näky, mutta niinpä vain laivalla mentiin : ))
Satu, juuri tuo itsensa voittaminen on mahtava tunne!
VastaaPoistaTanja, ajattele, niinpa sita uskalsit sitten kumminkin. Hienoa!
Hienoa, kyllä tunne on taatusti mahtava, että onnistuu, ihanaa!
VastaaPoistaJa kyllä nuo hepat on kauniita ♥
Onnittelut sinulle uskalluksesta ja onnistumisesta Tuula :)
Nyt ei tule mitään mieleen, mitä olisin pelännyt ja pelkoni voittanut... :/
Olen miltei katelliinen sulle tuosta omasta ratsusta. voi sitä vapauden tunnetta kun ratsastaa, lapsena minä viimeksi.
VastaaPoistaHyvä Tuula.
VastaaPoistaKyllä olen kokeillut moniakin asioita.Viimeisen vuoden aikana olen eka kertaa pyytänyt taskurapuja käyttänyt valaitten kuunteluun tarkoitettua hydrofonia ja ollut maakuntaradion suorassa lähetyksessä.
Taskuravun pyyntiä en jännittänyt etukäteen.
Hieno juttu! Itsensä voittaminen on aina upea tunne. Kyllä sellaisia asioita ja tilanteita mahtuu elämään useampiakin, minulla esiintymispelko on ollut suurin kynnys, mutta olen huomannut, että jos vaan laittaa itsensä likoon niin siihenkään ei kuole (vaikka jälkikäteen hävettäisikin, on silti ylpeä saavutuksestaan).
VastaaPoistaUpeaa! Tiedän tasan tarkkaan, mitä tunsit selässä. Minulle nousu issikan selkään vastasi samaa tunnetta. Ratsastus on niin päätä tyhjentävää, että ei mikään muu!
VastaaPoistaOnnea. Ihanaa, etta tykkaat. Ratsastus on ihanaa. Mulla ihan hirvee heppakuume.. viimeksi tanaan selasin finn.no:ta:) Ja talla kertaa miehen kanssa. Eli ehka tassa joku paiva.
VastaaPoistaEraalla norjalaisella ystavallani oli tallainen tieto eilen facebookissa
Kaldblods vallak på 11 år som heter Engas Solstorm blir gitt bort gratis eller så blir han sendt på slakt (om ca. 14 dager). Han kan bli brukt i ridning/kjøring osv. Og han er en FANTASTISK hest. Han blir gitt bort med TUNGT hjerte! Hvis du lurer på mer kan du kontakte Heidi Andreassen på 9957 8897 eller Tore Eilertsen på 9708 0019. Gjør meg en kjempetjeneste og send denne videre!
Innostuin itse, mutta hevonen ei olekaan taalla pohjoisessa. Mutta jos etta pida tota pikkuheppaa ja etsit toista niin tasta voisit ehka pelastaa ihanan hepan?