Suolaiset muffinit

Koko viikon mietin, etta tana viikonloppuna paistan jotakin hyvaa, jotain uutta. Katselin ruokablogeista oheita ja paadyinkin tekemaan kuppikakkuja eli cupcakes. Mutta sitten luin jostakin blogista, etta suolaiset muffinit olisivatkin parempia. Siis toinen on makeaa, toinen suolaista...

Niinpa katselin uusia ohjeita ja sekoittelin sitten aineita oman paan mukaan ja mita kaapeista loytyi. Jauhoina kaytin sekoitellen kaurahiutaleita, taysjyvajauhoja, vehnajauhoja, Ja taytteina fetajuustoa, oliiveja, juustoraastetta.

Tassa ohje noin, josta tulee noin 20 tavalliseen muffini vuokaan tehtya herkkupalaa:

4dl jauhoja (erilaisia sekoitellen)
1tl suolaa
2tl leivinjauhetta
noin 2dl taytetta oman maun mukaan (juustoa, fetaa, kinkkua, oliiveja...)
2,5dl nestetta (maitoa, kermaa, piimaa,kermaviilia...)
1dl sulatettua margariinia,voita tai oljya

Sekoitellaan ja paistetaan vuoissa +200 astetta noin 15-20min. Maistuu mielestani parhailta jaahtyneina.

Ja kylla olivatkin hyvan makuisia.

Lillehammerissa

Kavimme tanaan "kevaisessa" Lillehammerissa. Eilen tuli lunta ihan pyryttamalla ja tanaan olikin sitten joka paikka sohjossa. Aurinko uskaltautui taivaalle vasta kotiin tultua.

Tassa kuva kaupungin keskustasta kavelukadulta:








Sisustuskaupassa oli paljon paasiaisen keltaista ja vihreaa, mutta siella oli myos naita "vauva-vareja":

Meidan katti Rambo

Tassa meidan "muse-killer" tahtoo sisalle.


Se kurkistelee aina tasta verannan ikkunasta, kun on ulkoillut tarpeeksi. Hiirienkiinniottotaidosta en ole aivan varma. Rambo on syntynyt syksylla, joten nuorukainenhan han vasta on. Tytotkaan eivat viela kiinnosta, joten olemme odotelleet kastroinnin kanssa.

Birkebeinerrennet

Tanaan hiihdetaan suosittu Birkebeiner-hiihto, johon osallistuu noin 14 500 hiihtajaa ympari maailman. Hiihto lahtee Renasta ja jatkuu vuorien yli Lillehammeriin, jossa maali on Birkebeiner-stadionilla. Matka on 54km.

Hiihtotapahtuman idea on tuotu 1200-luvulta, jolloin Norjassa elettiin kansalaissodan aikoja. Birkebeinereitten johtaja, kuningas Sverre oli saanut vallan suurimmassa osassa maata lukuunottamatta Vikenia ja osia Opplannista. Han kuoli 1202. Hanen poikansa Haakon Sverressøn kuoli 1204. Hanen samana vuonna syntynyt perijansa, Haakon Haakonssøn, haluttiin tietenkin myos surmata. Nain Birkebeinerit olisivat menettaneet johtajansa. Niinpa alkoi pienen perijan pitka karkumatka Nidarokseen kuningas Ingen luo. Hanta kuljettaneet apurit eivat uskaltaneet valita tavallista tieta Gudbrandsdalenin lapi, vaan lahtivat hiihtamaan yli Østerdalenin vuorien kokien matkalla myrskya ja lumisadetta. Kaksi parasta hiihtajaa (Torstein Skjevla ja Skjervald Skrukka) veivat 2-vuotiaan pojan turvaan kaikista vaikeuksista huolimatta.

Haakon Haakonssønista tuli kuningas ja han lopetti kansalaissodat Norjassa. Hanen valta-aikanaan keskiajalla Norja eli suuruuttaan.

Tarinaan liittyen on kaikilla Birkebeinerhiihtoon osallistuvilla kolmen ja puolen kilon reppu selassa symbolisoimassa Haakon Haakonssønista.

Tyon etuisuuksia

Tanaan hiihtoretkella vuorilla koin olevani etuoikeutettu tyoni puolesta. Noissa maisemissa hiihtamisesta saa jopa palkkaa ;).

Puhetta adoptiosta

Minulla on kolleega/tuttava, onka kanssa vastikaan juttelin adoptiosta. Han, tanskalainen opettajamies ja norjalainen vaimonsa adoptoivat noin vuosi sitten pienen kiinalaisen pojan. Adoptio-odotus oli kolmivuotinen ja olisi ollut pitempikin, mutta koska he suostuivat vastaanottamaan myos vammaisen lapsen, niin aika lyheni huomattavasti.

Kyselin hanelta myos julkkis-adoptioista, kuten Madonnan ja Angelina Jolien lapsista. Eihan hanella sen enempaa tietoa naista ollut kuin minullakaan. Mutta yhteinen mielipide oli, etta kumman nopeasti tuollaiset adoptiot tuntuvat jarjestyvan.

Asia tuli mieleeni taas, kun luin lehdesta, etta julkkis-stylisti Jan Thomas(joka tuli takaisin Norjaan muutama vuosi sitten asuttuaan vuosikausia Amerikassa) nuorikkonsa Christopherin(20v) kanssa aikoo adoptoida lapsen. Norjan avioliittolaki antaa myos miespariskunnille mahdollisuuden adoptioon, mutta vain maan sisalla. Pariskunta aikoo loytaa mahdollisuuden adoptioon ja on esim ottanut yhteytta Kabbalah-keskuksiin eri maissa. Nama keskukset ovat auttaneet esim Madonnaa Malawi-adoptiossa. Jutussa pisti silmaan Jan Thomasin lausunto: "Jos olisin noudattanut kaikkia saantoja elamassani, niin asuisin edelleen Skienissa (pieni kaupunki Norjassa) ja olisin toissa 7Eleven-kioskissa."

Maailmassa on paljon lapsia, jotka tarvitsevat kodin. Toiset saavat sen nopeammin kuin toiset. Jotkut eivat saa sita koskaan.

Kevatta

Paasiaisliljat (påskeliljer) kuuluvat norjalaiseen paasiaiseen.

Samoin kotien koristelu paasiaisliinoilla, hiirenkorvaoksilla, paasiaismunilla ja keltaisilla kynttiloilla. Minakin otin varaslahdon ja ostin kasan nupullaan olevia "pikkunarsisseja" viikonloppuna. Nyt on jo osa keltaisista kukista avautunut ja sisalle on tullut kevaan tunnelmaa.

Kaikki Helsinkiin!

VG:n mukaan Helsinki on hieno ja erilainen matkailukohde! Lue vaikka tasta.

Suomalaisia Norske talenter-ohelmassa

Eilisillan Norske talenter-ohjelmassa oli mukana myos kaksi suomalaista akrobaattia, Tiina ja Aaro. Naista kahdesta paasi semifinaaliin Aaro. Vaikka Tiina paasi aluksi jatkoon hankin, mutta loppuvalinnassa putosikin.

En usko, etta Aaro paasee semifinaalista eteenpain, vaikka uskomattoman taitava onkin. Viime vuonna voitti 16-vuotias laulajalupaus Erlend mahtavalla aanellaan. Katso vaikka hetkia finaalista tassa:

Kumpi voittaa tanaan?

Maaliskuun sanotaan taalla olevan vaihtelevainen ilmojen suhteen. Tassa hyva esimerkki kuvattuna meidan ikkunasta kasin. Kumpaan sina haluaisit? Pilveen vai aurinkoon?

Koulun uskonnonopetusta ja sapattileipaa

Nuorimmalla lapsellani on talla viikolla ollut RLE (Religion, Livsyn og Etikk/Uskonto, Elamankatsomustieto ja Etiikka)- aineessa juutalaisuudesta. Tanaan oli koulussa paistettu sapattileipaa. Eli lettileipaa, kuten lapseni ilmaisi asian. Sitahan on sitten varkatty taalla kotonakin tana iltana, vaikkei sapatti viela olekaan...


Kun vanhemmat lapseni olivat koulussa, niin heilla uskonnonopetuksen nimena oli KRL (Kristendom, Religion og Livsyn/Kristinusko, Uskonto ja Elamankatsomustieto). Silloin oli opetuksen painotus kristinuskossa. Tama aine oli peruja Kristillisen puolueen (Kristelig folkepartiet) valta-ajalta. Mutta nykyisessa monikulttuurisessa Norjassa tama homma ei tuntunut oikealta ja asiasta keskusteltiin paljon. Niinpa aineen nimi vaihdettiin RLE:ksi ja kristinuskon osuus pieneni ja aineessa opetetaan enemman myos muista valtauskonnoista.

Vanhemmat lapseni aloittivat koulun Suomessa , eivatka osallistuneet uskonnonopetukseen vaan elamankatsomustietoon. Siksi tuntui vahan oudolta tama pakollinen kristinuskon opetus tanne muutettua. Nykyiseen jarjestelmaan olen henkilokohtaisesti tyytyvaisempi.

Lisaa lastenkirjallisuutta

Toinen norjalainen lastenkirailija, nimittain Alf Prøysen, tuli myos tutuksi nopeasti ensimmaisena vuotena taalla. Teskjekjerringa/Eukko pikkurilli-sadut (tai mitahan se sitten olikaan suomeksi...) on taman rakastetun kirjailijan ja viisunikkarin tuotoksia.

Alf Prøysen oli kotoisin Hedemarkista, tasta aika lahelta meita. Han oli torpparin poika ja haki paljon aiheita kirjoitelmiinsa ja lauluihinsa lapsuuden muistoistaan.

Eras rakastetuimmista joululauluista taalla, Julekveldsvise, on Alf Prøysenin sanoittama. Tassa tuubin aanitteessa itsensa mestarin laulamana:



Tassa muutama vuosi sitten, muistaakseni kirjoitettaessa kirjailijan biografiaa, kerrottiin hanen olleen enemman kiinnostunut miehista kuin omasta vaimostaan...

E6:n varrella Hamarin ja Lillehammerin valimaastossa sijaitsee Prøysen-huset, jossa kannattaa kayda lasten kanssa tai ilman. Vahan matkan paassa tasta sijaitsee Prøysen-torppa ja siellakin voi kayda kesa-aikaan tutustumassa.

Naistenpaiva

Hyvaa naistenpaivaa!

Ehkapa juhlan humussa muistaisimme hetken myos niita naisia ympari maailman, joilla asiat eivat ole yhta hyvin kuin meilla. Myos meidan yhteiskunnassamme elaa naisia, jotka joutuvat elamaan pelossa ja paossa , peitetyn henkilollisyyden turvin, turvakodeissa, vankeina omissa kodeissaan, vakivaltaisissa suhteissa. Lista on pitka. Myos heilla on tanaan naistenpaiva.

Norjalaisista saduista

Blogilistaa tutkaillessani, huomasin, etta Antti Alanen oli kirjoittanut Ivo Caprinon DVD-boksista. Meilla kotona tuo boksi on ollut muutaman vuoden ja filmit on nahty monta monituista kertaa.

Tyoni vuoksi olen joutunut tutustumaan norjalaiseen lastenkirjallisuuteen paljonkin.

Ensimmainen tuttavuus oli (Suomessakin tuttu) lastenkirjailija Thorbjørn Egner. Hanen Kardemummakyla ja kolme iloista rosvoa Kasper, Jesper ja Joonatan. Tama kirja ja siita tehty naytelma lauluineen on edelleenkin suosikkini. Suomessa kavin katsomassa sen teatterissa saman kauden aikana kolme kertaa! Taalla katson teatteriversion joka joulu televisiosta. Laulut osaan enemman tai vahemman ulkoa. Ja melkein ulkoa koko tarinankin. Eraan talven aikana luin kirjan noin 30 kertaa lapi nuorimmalle lapselleni hanen toiveestaan... Eraan paivakodin seinille sain maalata suuria hahmoja ja rakennuksia Kardemummakylasta.



Kristiansand-nimisessa kaupungissa etelaisessa Norjassa on rakennettu Kardemummakyla. Siella on suosittu perhepuisto, jossa on kaiken muun lisaksi valtava elaintarha. Siella esitetaan joka kesa heinakuussa valtavan suosittua Kaptein Sabeltan-teatteria, johon liput taytyy varata nain alkuvuodesta, jos meinaa paasta juuri silloin kun haluaa. Suositeltava paikka kaikille lapsiperheille!

Thorbjørn Egner on kirjoittanut muitakin Suomessa tunnettua lastenkirjoja. Tarina hammaspeikoista nimeltaan Karius ja Baktus, seka Hyppelihiiri Myokki-Pyokkimetsassa (Hakkebakkeskogen). Todella suosittuja kirjoja molemmat taalla. Lisaksi han on sanoittanut ja kai saveltanytkin kirjoihin liittyvat laulut ja piirtanyt kuvat. Aikamoinen satuseta!

Kuulotesti

Taman testin tekivat lapset minulle joskus kannykallaan. Nyt oli sama juttu VG:n sivulla.

Eli taman aanen kuulevat vain alle 25-vuotiaat. Kuuletko sina mitaan?

Created by Train Horns