Ihana aurinkoinen kevään tuntuinen päivä

Tänään on ollut todella kaunis aurinkoinen päivä. Kevättä on jo ilmassa. Tiistaiksi ja keskiviikoksi lupasi säätyttö Osloon 12 ja 13 lämpöastetta!

Taivaalla olivat lentokoneet lennelleet sinne sun tänne jättäen jälkeensä pitkiä savuviivoja.

 Aurinko on alkanut jo lämmittämään ja sulattelemaan lumia.

Heposet nauttivat ulkoilusta.

Ja innokkaat ratsastajat heporeissusta.

Oikein hyvää alkavaa viikkoa! Palailen blogistaniaan viikon päästä lomailun jälkeen.

Steven Van Zandt - "My kind of town" (from 'Lilyhammer')

Lilyhammer-tvsarja on jo yli puolen välin ja lopultakin Steven Van Zandt (Little Stevens, Sopranos) alkoi laulamaan. Tässä eilinen Sinatran "My kind of town".

Sairas päivä

Kodista onkin tullutkin oikea sairastamo tällä viikolla.

Isäntä aloitti viikonloppuna akuutilla influenssalla. Kuumetta, kamalaa yskintää ja hengitysvaikeuksia.

Maikki näytti sunnuntaina saaneen vesirokon. Joka tosin ei taida olla vesirokko. Mutta kuumetta ja flunssaoireita sai hänkin eilen. Ja tänään vielä kovan migreenikohtauksen aamusta...

Mulla meni maha sekaisin ja makailen sohvalla minäkin.

Että ollaan nyt sairaita sitten ainakin tänään. Mutta ensi viikolle on tultava terveeksi, kun sitten meillä on täällä hiihtoloma ja me tytöt lähdettettäisiin sinne Kielin risteilylle ja junamatkalla Jönköpingiin.

Ja onnea koko Ruotsille pienen prinsessan syntymän johdosta!

Tunnustus

Tansku Hyppysellisestä fantasiaa antoi minulle tämmöisen ihanan blogitunnustuksen. Kiitän ja kumarran!

Tarkoitus olisi sitten antaa tunnustus eteenpäin lukemilleni blogeille , joilla on alle 200 lukijaa. Tässä on kaksi ihanaa "eläimellistä" blogia, joille tunnustuksen haluan antaa:

Riemuloikan Marika, jolla on ihana Tyyne-koira ja monta muuta pikkuruista elävää.

Vilriikan töminöitten Viipi, jolla on aina ihanaia heppakuvia.

Olkaatten hyvät!

Aamupuuhia

Niinä aamuina, kun olen kotona, puuhailen yleensä eläinten kanssa. Useimmiten Katti Kamalan kanssa. Se on innokas apulainen kaikessa.

Hevoset pääsevät ulos ja tallit on siistittävä ja lattiat peitettävä sahanpurulla.

Siitä unohdin ottaa kuvan...

Lehmien luona olin tänään pitempään juttelemassa. Siellä ei ollut sen kummempaa tekemistä, kun olivat saaneet puhtaat oljet eilen. Kovin ovat jo kesyyntyneet. Oli jännä seurata, kun kissa tuli sisään halliin, niin lehmät tutkailivat sitä aivan innoissaan.

Viimeisenä ovat vuorossa koiruudet. Niitten kanssa vain seurustelen tänään, kun ruokailu on vasta myöhemmin iltapäivällä.

Kotona on nyt vain kolme. Vasemmalta Elsa, Embla ja Ebba. Toya on poikakylässä ja tulee kotiin kai huomenna. Sitten katsotaan tuleeko parin kuukauden päästä pentuja. Jos pentuja tulisi kymmenen, niin kaikki tilaajat saisivat omansa (jos ne sitten sattuvat olemaan oikeaa sukupuolta...).

Mukavaa tiistaipäivää teillekin! Täällä paistaa aurinko ja mittari on ihan pikkuisen pakkasen puolella.

Hyvän mielen haaste :)

Soile Aidan takaa muisti minua näin maanantaiaamuna haasteella, joka toi hyvän mielen tähän aamuun.

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa  (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).


Nämä (kovin "eläimelliset") asiat saavat minut hyvälle mielelle:

1. Heppa laittaa päänsä minun olkapäälleni lepäämään.
2. Kissa suostuu istumaan sylissä ilman kimpuroimista.
3. Akvaariokalat.
4. Lehmän nuolaisu.
5. Kävelylenkki iloisen koiran kanssa.
6. Lampaankellon kilahdus muuten rauhallisessa metsässä.
7. Aurinkoinen päivä.
8. Lomamatkan odotus.
9. Viesti maailman parhaalta ystävältä.
10. Hyvin nukuttu yö.

Nämä viisi onnellista saavat viestikapulan ja pääsevät kertomaan hyvän mielen asioita:

1. Heljä eli Rouva Hoo Irlannista.
2. Liisa Mummon akkunalta.
3. Ciacy Benvenuti al Sud-blogista Italiasta.
4. Sateenkaari Turkista.
5. Morgenstjernan Laurikin kunhan lomailultaan ehtii :).

Tämä on sitten ihan oikea ;)

Viittaan edelliseen postaukseen. Onhan meillä tämmöinenkin.

Fluffy, todellinen linssilude. Ja hirveän kova seurustelemaan.

Voiko tämä olla tottakaan!

Aivan uskomaton maalaustekniikka! Kannattaa katsoa kuinka taiteilija Riusuke Fukahori maalaa kolmiulotteisia kultakaloja. Siis tässä silmä kyllä pettää katsojan.

Pomelon pakkaus

Olin aivan onnessani, kun löysin yhdestä isosta kaupasta pomelo hedelmän. En ole tainnut syödä sellaista kuin viimeksi Suomessa todella kauan sitten. Minusta ne ovat tosi herkkua.

Vaan kyllä ihmettelin, kun avasin tuon verkon hedelmän ympäriltä. Sen alla oli vielä ohut läpinäkyvä muovi. Ensiksikään en ymmärrä tämmöistä hedelmien pakkausta ollenkaan ja toisekseen tuollainen tuplapakkaaminen oli kyllä aivan käsittämätöntä.

Eikö meillä ole jo tarpeeksi roskaa muutenkin tässä maailmassa?

Hyvää ystävänpäivää!

Hyvää äitienpäivää!

Täällä vietetään tänään äitienpäiväsunnuntaita.

Minä sain äitienpäivälahjani jo viikolla, kun isäntä maksoi Maikille ja minulle risteilyn Kieliin Saksaan hiihtolomalle :).

Tämmöisen kakun kävin lähikaupasta isännän äidille, jonne menemme illansuussa äitienpäiväkahville.

Työuupuminen

Olen tehnyt itselleni diagnoosin. Tai oikeastaan se sanottiin ääneen ensimmäisen kerran eräässä sivulauseessa  keskusteltaessa erään kunnan työntekijän kanssa pari viikkoa sitten.

Olen työuupunut.

Luin MTV3:n sivuilta jutun "Milloin stressi muuttuu työuupumiseksi?". Oireet olivat kuin suoraan omista tuntemuksista.

Sairaslomallahan olen ollut fyysisten vaivojen (polvi, selkä, epämääräiset kivut siellä sun täällä) ja jatkuvan väsymyksen vuoksi jo toukokuusta. Syksyllä olin työkekeilussa aikuiskasvatuksen ja pakolaishuollon puolella. Innoissani tein liikaa töitä. Siitä seurasi uusi parin kuukauden kotijakso.

Tällä viikolla aloitin taas uudestaan 20% opettajan sijaisviralla aikuiskoulutuksessa. Kaksi puolikasta päivää tuntuu aivan sopivalta työmäärältä juuri nyt. (Ihmeellistä, kun olen aina tehnyt 100% virkaa ja ihmetellyt, kun ihmiset tekevät vain osavirkoja.) Tavoitteenani on nyt saada 50% työkyky. Mutta siihen käytän aikaa, enkä kiirehdi. Jos syksyllä pystyisin tekemään puolta virkaa, niin olen todella tyytyväinen.

Samaisessa artikkelissa mainittiin: Vaikka työuupumus ei varsinaisesti ole sairaus, se vaatii kuitenkin pitkän toipumisajan. Työ ei voi tämän jälkeen enää jatkua samanlaisena, vaan siihen on tehtävä muutoksia.


Tämän tiimoilta en varmaan enää palaa entiseen työhöni. Olen tavallaan tehnyt surutyötä asian tiimoilta jo tietämättäni koko syksyn. Vaikka samaan aikaa iloitsin uusista työtehtävistä. Itsehän niitä toivoin.

Joskus 80-luvulla olin Suomessa eräällä kurssilla, jossa puhuttiin burn outista. Luennoitsija oli itse kokenut työuupumuksen. Hän muistaakseni näytti kuvaa palaneesta metsästa. Hän kai sanoi jotain tämän tapaista: "Aivan kuin metsäpalo polttaa kaiken elävän, niin sen jälkeen alkaa uusi elämä. Ajattele metsää vuosi metsäpalon jälkeen." Olen miettinyt tuota paljon viime aikoina.

Oletko sinä kokenut työuupumusta? Mitä keinoja käytit toipumiseen? Kuinka kauan toipuminen vei aikaa? 

Minä en täällä polta metsää, vaan puita uunissa :). Aamulla oli pakkasta 16 astetta. Hrrr.

Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille! Pitäkäähän huolta toisistanne!

Lisää "pandoja"

Eilen tuli sitten täydennystä halliin ja viisi vähän nuorempaa neitokaista muutti meille asumaan.

Nämä tytöt ovat asuneet oikeassa navetassa pienissä tiloissa. Voi sitä riemua, kun ne pääsivät hyppelehtimään vapaasti isossa tilassa. Toivottavasti ne saavat meillä hyvän kodin ja saavat elää onnellista lehmän elämää.

Isännälle on tärkeää, että kaikki meidän eläimet tulisivat kesyiksi. Niinpä hän viettääkin nyt aikaansa hallissa tyttöjen seurassa rehuämpärin kanssa. Ja kyllä me Maikinkin kanssa nyt siellä aika monta kertaa päivässä käydään seurustelemassa.

Tervetuloa "Panda-lehmät"

Eilen tuli sitten kaksi ensimmäistä lehmää meille.

Tänään tulee viisi lisää.

Lehmät ovat rotua Trønderfe. Se on suojeltava, uhanalainen lehmärotu Norjassa, koska niitä on vain noin 800 koko maassa. Ne ovat pienikokoisia ja yleensä mustapilkkuisia, mutta myös oikealla kuvassa olevaa punapilkkuista löytyy.

Meidän lehmät eivät ole lypsylehmiä, vaan emolehmiä, jotka kulkevat vasikoittensa kanssa .

Minähän "irtisanouduin lomittajan" hommasta tällä tilalla lampaitten lähdettyä ;), mutta kyllä nämä aika hauskan oloisia ovat ;).

Niin minusta nuo mustapilkkuiset näyttävät ihan pandakarhun sukulaisilta ;D.

Vastaus haasteeseen

Sain äsken (siis aloitin tämän kirjoittamisen eilen illalla, mutta juttu jäi kesken...) haasteen Jäämeren rannan Hennalta. Kiitoksia vaan, tämä on hauska tapa tutustua ehkä uusiinkiin blogeihin, kun muut kertovat omia suosikkejaan.

Eli pitäisi nimetä viisi blogia joita seuraan ja joilla ei ole yli kahtasataa lukijaa. Minulla on ihan kamalan paljon listoillani blogeja ja tahtoisin mielelläni mainostaa niistä enempääkin kuin viittä. Mutta tässäpä näitä sitten olisi:

1. Ihanaa Eveliinan Friolandiaa seurasin jo, kun hän kirjoitti sitä ulkomailta käsin.
2. Mukavalla Milalla on Kaikenlaista nuoren naisen jutustelua Islannista.
3. Aavikkohiekan Nisha kertoo elämästään Ameriikan maalla.
4. Tiia Tukholmasta kertoo elämästään Stockholm Globetrotter-blogissaan.
5. Heidin Normipäivä kertoo lapsiperheen normaalista arkielämästä Oslon seudulla.

Haaste lennähtää eteenpäin näille viidelle onnelliselle ;)!

Bikkjekaldt

Eilinen 14 astetta tuntui oikeastaan ihan leudolta, kun pakkanen on pyörinyt parissakymmenissä tällä viikolla.

Tänään en avannut edes ikkunaa, kun otin tämän kuvan...

Tänä aamuna oli kuitenkin 26 astetta mittarissa ja minä hain tytöt sisälle (lämmitetystä) koiratalosta.

Elsa rakastaa lämmitellä kuuman uunin vieressä.

Toya löytää sohvalta heti itselleen paikan.

Ebba valtaa toisen sohvan.

Tessi-Embla ei oikein ymmärrä miksi hänen pitää jakaa huomio muitten kanssa :).

Oikein hyvää viikonloppua kaikille teille! Toivon mukaan alkaa jo lauhtumaan pian.

Solskinnsboller

God morgen Norge-ohjelman Wenche teki eilen auringonpaistepullia ja niinpä tein minäkin aurinkoisen päivän kunniaksi. Ja samalla sain vähän taikinaterapiaa.

250 g sulatettua voita
8 dl maitoa tai vettä
2 dl appelsiinimehua
3 dl sokeria
2 kananmunaa
100 g kuivahiivaa
2,1 kg vehnäjauhoja


Tee pullataikina ja anna kohota. 


Kauli levyksi ja laita päälle
4 rkl fariinisokeria
2 rkl kanelia


Rullaa ja leikkaa parin sentin paloiksi.


Kohota ja paina lasilla kuoppa, johon laitat vaniljakreemiä (Piano-merkkistä valmiskreemiä).


Paista 200 asteessa kypsäksi.